300 likes | 445 Views
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio. Thomas Alva Edison ja W.K.L. Dickson. Edisonin (1847-1931) varhaisempia keksintöjä olivat muun muassa fonografi ja hehkulamppu
E N D
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio
Thomas Alva Edison ja W.K.L. Dickson • Edisonin (1847-1931) varhaisempia keksintöjä olivat muun muassa fonografi ja hehkulamppu • Dickson (1860-1935) oli hänen apulaisensa, joka teki suuren työn elävien kuvien tuottamiseen ja esittämiseen liittyvien keksintöjen parissa • Edison ja Dickson suunnittelivat laitteen, joka tekee silmälle saman minkä fonografi tekee korvalle • Vuosien 1889 ja 1990 taitteessa Edison Company valmisti ensimmäiset testielokuvansa • Vuonna 1891 yhtiö patentoi kinetografin ja kinetoskoopin • Kinetografi on Edisonin elokuvakamera • Kinetoskooppi puolestaan tirkistyskaappia muistuttava katselulaite, jolla elokuvia esitetään yhdelle katsojalle
Edison Manufacturing Company • Elokuvat aluksi kestoltaan noin 20 sekuntia pitkiä • Kinetoskooppi rajoitti esitettävien filmien pituutta, sillä esitettävän filmin oli mahduttava laitteen sisälle • Elokuvien aiheet ja esiintyjät vaudevillestä ja muista suosituista viihdemuodoista • Jo varhaistuotannossa tarinaelokuvien esimuotoja • Ensimmäinen kinetoskooppisali avattiin New Yorkissa huhtikuun 14. päivä vuonna 1894 • Laitetta oli esitelty julkisesti jo edeltävänä vuonna • Edison pyrki alusta alkaen yhdistämään fonografin ja kinetoskoopin • Kinetofoni valmistui vuonna 1895 • Kuvan ja äänen synkronoinnissa vaikeuksia • Vitaskooppilla elokuvat saatettiin heijastaa valokankaalle • Käytössä vuodesta 1896
Louis ja Auguste Lumière • Louis (1864-1948) ja Auguste (1862-1954) kehittivät kinematografiksi nimeämänsä laitteen, jolla voi kuvata, printata ja projisoida elokuvia • Keksintö patentoitiin helmikuun 13. päivä 1895 • Veljekset kehittivät kinematografin Edisonin kinetoskoopin pohjalta sen ”vikoja” korjaten • Työläiset lähtevät tehtaasta (Sortie d’usine) kuvattiin oletettavasti maaliskuussa 1895 • Myös tarinaelokuvia • Maksullinen elokuvanäytös Pariisin Grand Cafessa joulukuun 28. päivä vuonna 1895 • Nähty usein elokuvan syntyhetkenä • Lumière-elokuvien aiheet keskiluokkaisempia kuin Edison Companylla • Kinematografista kansainvälinen kaupallinen menestys
Robert William Paul • Englantilainen sähköinsinööri R.W. Paul (1869-1943) valmisti kinetoskooppikopioita vuoden 1894 jälkeen • Edisonin patentti ei kattanut kuin Yhdysvallat • Paul’s Kinetoscope • Paul ja valokuvaaja Brit Acres kehittivät vuonna 1895 elokuvakameran Mareyn kameran pohjalta • Lumière Companyn ja Edison Companyn toimintaperiaatteista poiketen Paul myi laitteita niiden vuokraamisen sijaan • Nopeutti elokuvien leviämistä • Muun muassa Georges Méliès sai elokuvakameran Paulin avulla
Suomen ensimmäinen elokuvaesitys • Suomessa ensimmäinen julkinen elokuvaesitys Helsingin Seurahuoneella kesäkuun 28. päivä vuonna 1896 • Kallis esitys houkutteli varakkaampaa väkeä • Lumière Companyn edustaja Arthur Günewald suuntasi Suomeen Venäjältä • Maailman metropoleihin verrattuna 70 000 hengen Helsinki oli marginaalinen esityspaikka uudelle keksinnölle • Elokuvaseurueen oli tarkoitus viipyä Helsingissä vain pari päivää, mutta se poistui suuren suosion takia vasta heinäkuun 5. päivä • Seuraavan kerran Suomessa nähtiin elokuvia vasta vuonna 1898 • Vuosisadan taitteessa elokuvia esiteltiin kiertue-näytäntöinä, mutta esimerkiksi yhdysvalloissa erityisesti osana vaudevillea ja muuta viihdeohjelmistoa
Elokuvan synnystä • Elokuvakeksinnön lähtökohdat eivät palaudu vain pariin selittävään tekijään • Elokuva-apparaatin ja sen käyttötarkoituksien synnyssä on kyse monimuotoisista merkityssuhteiden verkoista, jotka juontavat kaukaa menneisyydestä • Elokuvan synnyssä oli ennen kaikkea kyse näön fysiologiaa koskevan tiedon sekä varhaisempien keksintöjen yhteen saattamisesta sekä kaupallisesta hyödyntämisestä • Tarkan syntyajankohdan määritteleminen ei ole järin mielekästä • Viimekädessä kyse on siitä mitä haluamme elokuvalla tarkoittaa
Attraktioiden elokuva • Tom Gunning ja André Gaudreault lanseerasivat käsitteen attraktioiden elokuva vuonna 1986 • Attraktioiden elokuva on enemmän spektaakkelia, yllätyksiä ja shokkeja kuin tarinankerrontaa • Alkuun elokuva-apparaatti itsessään oli attraktio • Yleisöt olivat kiinnostuneita koneen toiminnasta • 1900-luvun taitteessa attraktiivisuus siirtyi laitteesta valkokankaille yleisön kiinnostuksen ylläpitämiseksi • Amerikkalaisessa elokuvassa narratiivisuus ohitti attrkatiivisuuden vuosien 1906 ja 1907 vaihteessa • Eri tutkijat ajoittavat siirtymän eri vuosiin • Tämän jälkeen attraktiivisuus on ollut narratiivisuudelle alisteista
Aktualiteetit (actualities) • Ennen vuosien 1903 ja 1904 taitetta useimmat elokuvat olivat aktualiteetteja: ajankohtais-, paikallis- ja maisemaelokuvia • Elokuva oli ”visuaalinen sanomalehti” • Ohjelmistojen merkittävänä osana 1910-luvun taitteeseen • Elokuvantekijät kuvasivat tapahtumia, joiden olettivat kiinnostavan aikalaisia: kruunajaisia, vesillelaskuja, kilpailuja, kaupunkinäkymiä jne. jne. • Uutistapahtumia saatettiin lavastaa studioissa • Aikalaisia kiinnosti suurissa määrin myös tuttujen asioiden sekä itsen näkeminen elokuvallisena representaationa • Monet kiinnittivät elokuvissa huomiota seikkoihin, jotka tuntuvat monista nykykatsojista yhdentekeviltä kuten lehtien värinään tuulessa
Varhaiset tarinaelokuvat • Tarinaelokuvia valmistettiin jo elokuvahistorian varhaisvuosina • L’Arroseur arrosé (Lumière, 1895) • Tällaiset pilaelokuvat olivat suosittuja vuosisadan taitteen molemmin puolin • Tarinat olivat attraktiivisuudelle alisteisia • Yksi otos on yksi elokuva • Varhaisissa tarinaelokuvissa ei juuri syvyysulottuvuutta • Taustakulissien käyttö • Tasainen ylhäältä tuleva valaistus • Kameran pysyminen paikoillaan • Horisontaalinen eteenpäin suuntautunut näyttämöllepano • Näyttelijöiden asemointi kauas kamerasta • Tarinaelokuvien suosio kasvoi rajusti 1900-luvun ensimmäisinä vuosina
Varhaisen elokuvan esityskäytännöt • Varhaisilta elokuvilta puuttui teosluonne • Esittäjät ostivat haluamansa filmit ja koostivat niistä mieleisensä esityskokonaisuuden • 1900-luvun puoliväliin saakka elokuvia esitettiin ennen kaikkea kiertuenäytäntöinä, vaudevilleissa sekä huvipuistoissa • Elokuvien taustalla saatettiin soittaa musiikkia, laulaa tai luennoida • Esityksen suosio saattoi riippua muusikon suosiosta • Elokuvan ei ollut tarkoitus tulla toimeen omillaan • Varhaisia elokuvia on tutkittava valkokankaiden konteksteissa
Ranskalainen elokuva • Lumière-veljekset eivät olleet elokuvantekijöinä yhtä innovatiivisia kuin keksijöinä • Muiden yhtiöiden elokuvat alkoivat kiehtoa aikalaisia • Lumière-yhtiö lopetti elokuvatuotannon 1905 • Georges Méliès’n perustama Star Film Company • Charles Pathén perustama Pathé Frères • Perustettiin 1894 fonografiyrityksenä • Elokuvaprojektoreiden myyntiä 1896 • Systemaattista elokuvatuotantoa vuodesta 1901 • Lèon Gaumontin perustama Gaumont-yhtiö • Perustettiin 1895 • Elokuvatuotantoa vuodesta 1897
Georges Méliès (1861-1938) • Taikuri Georges Méliès tutustui kinematografiin vuonna 1895 ja halusi ostaa vastaavan laitteen • Robert-Houdini -teatterissa käytti taikalyhtyjä esitystensä osana • Ymmärsi elokuvan avaavan uusia mahdollisuuksia • Méliès’n perustama Star Film aloitti tuotannon 1896 • Méliès osti kinetoskoopin R.W. Paulilta ja rakensi kameran tämän pohjalta • Yhtiö valmisti satoja elokuvia vuosien 1896 ja 1912 välillä • Menestyvällä yhtiöllä oli useita levitystoimistoja ulkomailla • Méliès tunnetaan trikkielokuvistaan (vrt. aktualiteetit & tarinaelokuvat) • Elokuvallisia taikatemppuja • Star Film Company sulki ovensa 1913 ja Méliès unohdettiin vuosikausiksi • Méliès’n elokuvien suosio oli alkanut hiipua vuoden 1908 paikkeilla yleisön kiinnostuttua tarinaelokuvista
Ranskalaisen elokuvan kukoistus • 1900-luvun alussa Ranskasta kasvoi nopeasti maailman suurin elokuvien tuottaja • Elokuvatuotanto monipuolista • Pathé Frères maailman ensimmäisiä vertikaalisesti integroituneita elokuvayhtiöitä • Tuotanto-, levitys- ja esitystoimintaa • Yhtiöllä kuusi elokuvantekijää, joista kukin valmisti elokuvan viikossa • Erityisesti tarinaelokuvatuotantoa • Yhtiön suosituimman elokuvat Max Linderin komedioita • Yläluokkaiseen miljööseen sijoitettua fyysistä komediaa (slapstick) • Film d’Art -tuotantoyhtiö 1908 • Taide-elokuvia ylempiluokkaisille katsojille • Huomattava vaikutus myös ulkomaiseen tuotantoon • L’ Assasinat du duc de Guise (1908) • Yhtiö lopetti toimintansa kannattamattomana 1911
Ranskalaisen elokuvan genret ja syklit • Ulkoilmanäkymät • Koomiset sketsit • Trikkielokuvat • Urheilu ja akrobatia • Historialliset kohtaukset, uutiset, sotilaalliset kohtaukset • "Scènes grivoises d'un caractère piquant" (pehmoporno) • Tanssit ja baletit • Dramaattiset ja realistiset kohtaukset • Sadut ja Féeries:t (satumainen melodraama) • Uskonnolliset ja raamatulliset aiheet • Kinefotograafiset kohtaukset (yritys yhdistää ääni kuvaan)