Vahvuutta vanhemmuuteen –perheryhmä

1. Anne Viinikka Päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 Vahvuutta vanhemmuuteen –perheryhmä Tuloksia ja koettuja vaikutuksia

2. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä • Tausta-ajatus • Mentalisaatiokykyä eli kykyä pohtia omia ja muiden ajatuksia, tunteita ja kokemuksia voi harjoitella ja kehittää koko elämän ajan. • mentalisaatiokykyä voivat harjoitella sekä vanhemmat että lapsia, vanhempia tai perheitä kohtaavat työntekijätkin • Keskeiset taustateoriat: mentalisaatioteoria ja kiintymyssuhdeteoria Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

3. VV –perheryhmä • On luonteeltaan sekä ennalta vahvistava (promotiivinen) että ennaltaehkäisevä (preventiivinen) • Vahvistaavanhempien kykyä pohtia sekä omia että lapsen ajatuksia, tunnetta tai kokemusta. • Lisää vanhempien uteliaisuutta ja ymmärrystä lapsen näkökulmaa ja hänen käytöksensä takana olevia tunteita ja tarkoituksia kohtaan. • Auttaavanhempia ymmärtämään paremmin omia reaktioitaan. • Tarjoaavanhemmille mahdollisuuden vertaistukeen sekä kokemusten jakamiseen. • Edistää tasavertaista vanhemmuutta ja tukee parisuhdetta perheen muutostilanteessa. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

4. 80 kuntakumppania vuosina 2010-2014 1/2 Häme Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala; Hollola; Heinola, Hattula Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki Etelä-Savo Keski-Suomi Jyte-liikelaitos: Jyväskylä, Muurame, Uurainen, Hankasalmi; Äänekoski Pohjois-Karjala Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee Pohjois-Savo Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Sisä-Savon kuntayhtymä:Rautalampi, Suonenjoki, Ylä-Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Seudut: 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi; 2: Kuhmo; Sotkamo ; 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi Kainuu Imatra; Kotka; Lappeenranta Kymi Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

5. 80 kuntakumppania vuosina 2010-2014 2/2 Lappi Rovaniemi, Kittilä Pohjanmaa Lapua, Vaasa Pohjois-Pohjanmaa • Suur-Oulu; Muhos, Selänne: Haapajärvi; Helmi: Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva; Satakunta Rauma; Eura; Ke-Saku th.-kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen • Helsinki; Espoo; Vantaa; Kirkkonummi; Kerava; Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karkkila, Vihti Uusimaa • Turku; Laitila; Naantali; Raisio, Koski TL, Loimaan kaupunki Varsinais-Suomi Vahvuuttavanhemmuuteen 2010-2014

6. VV -perheryhmät 2010-2014 • 430 koulutettua perheryhmien ohjaajaa • terveydenhoitajia • perhetyöntekijöitä • varhaiskasvatuksen ammattilaisia • psykologeja / perheterapeutteja • muita… Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

7. VV –perheryhmä käytännössä • sisältää 12 teemallista kokoontumiskertaa • on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille perheille (koko perhe, myös vauvat ovat mukana ryhmässä) • alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen • kokoontuu joka toinen viikko ja tapaaminen kestää n. 2 h sisältäen välipalatarjoilun. • sopiva ryhmäkoko on 5-7 perhettä • ryhmää ohjaa kaksi ohjaajakoulutuksen käynyttä työntekijää • tapaamisen rakenne on aina sama: välipala, keskustelu kotitehtävästä, alustus päivän teemaan, ryhmäkeskustelu teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean avaaminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

8. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

9. Perheiden palautteet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä • Palautteet on koottu lokakuussa 2014 • Palautetta on kerätty perheryhmän päätyttyä Webropol -itsearviointikyselyllä • Linkki kyselyyn lähetetään kummallekin vanhemmalle • Vastanneita lähes 500, joista 66 % äitejä ja 34 % isiä Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

10. Vanhempien ikäjakauma

11. Vanhempien koulutustausta

12. Ryhmään hakeutumisen syyt

13. Hyödyllisimmäksi koetut keskusteluaiheet

14. Ryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

15. Myönteinen mielikuva itsestä vanhempana vahvistui Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

16. Merkkejä vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistumisesta

17. Parisuhde ja tasavertainen vanhemmuus Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

18. Työntekijöiden palautteet • Palautteet on kerätty Webropol-kyselyllä ennen koulutusta sekä koulutuksen ja perheryhmän ohjaamisen jälkeen • Lokakuuhun 2014 mennessä kyselyyn on vastannut 283 ohjaajaa ennen koulutusta ja 134 koulutuksen jälkeen • Vastanneilla on keskimäärin 13,7 vuoden työkokemus lasten ja perheiden kanssa työskentelystä • Tulosten analysoinnin apuna myös • Katariina Köykkä: Puheviestinnän pro gradu -tutkielma • Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto 2014 • Reflektiivisen työotteen omaksuminen vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutuksessa

19. Työtavan muutos ”Tyrmäys, torjunta ja minä olen oikeassa -asenne on vähentynyt. Tilalle on tullut lempeys, kannustaminen ja yhdessä pohtiminen” Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

20. Lapsen kokemuksen ja tunteiden huomioiminen

21. Perheiden ja vanhempien kohtaaminen ”Aikaisemmin on saattanut ottaa enemmän itseensä hankalassa tilanteessa, eikä ole osannut miettiä mistä toisen reaktio johtui. ” Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

22. Vanhempien tunteiden kohtaaminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

23. Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote 1/2 • Työntekijöiden itsearviointi ennen koulutusta • Työkokemusta yli 20 v: • arvio omasta toiminnasta positiivisempi kuin lyhempiä työuria tehneillä • kokivat työotteensa vähemmän neuvoa antavaksi • ryhmänohjaajina pystyivät huomioimaan ryhmän eri jäseniä paremmin • reflektiivisen työotteen hyödyntäminen oli helpompaa • kokivat omaavansa paremmat ryhmänohjaustaidot Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

24. Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote 2/2 • Koulutuksen ja perheryhmänohjaamisen jälkeen • ohjaajien arvioissa tilastollisesti merkitseviä muutoksia • eripituisia työuria lasten ja perheiden parissa tehneiden välillä ei ilmennyt enää eroja • ryhmänohjaustaidot koettiin merkittävästi paremmiksi • ryhmänohjaustilanteet eivät jännittänet samoin kuin aiemmin Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

25. Aiempi tutkimus vahvistaa • Onnistuneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen tähtäävät koulutukset • ovat intensiivisiä • toteutettu pitkällä aikavälillä • mahdollistavat harjoittelemisen ja palautteen saamisen • tarjoavat roolimalleja • takana on institutionaalinen tuki Vahvuuttavanhemmuuteen 2010-2014

26. Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma: 1/2Innostus ja epävarmuus • esimiehillä on myönteinen suhtautuminen VV -toimintaan ja hyvää tahtoa sen jatkolle • perheryhmämalli on vastannut juuri sellaisten vanhemmuuden tuen mallien kehittämiseen, johon kunnissa on ollut tarvetta • perheryhmät nähtiin pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä tuottavana ennaltaehkäisevänä toimintamallina • Erityisen myönteisenä pidettiin reflektiivisen työotteen siirtymistä laajemmin osaksi kaikkea asiakastyötä Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

27. Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma 2/2 • Haasteet • kuntien säästöpaineet ja resurssipula, joka lisää epävarmuutta perheryhmätoiminnan jatkon suhteen • huoli työntekijöiden työajan riittävyydestä ja työntekijöiden jaksamisesta • jatkokehittelyssä mallin painopiste tulisi kohdistaa lastensuojelu- tai syrjäytymisvaarassa oleville perheille Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

28. MLL:n uutuuskirja julkaistaan 21.10.2014 Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa Kirja avaa mentalisaation teoriaa ja kuvaa reflektiivisen työotteen soveltamista perheryhmän ohjauksessa ja muussa perheiden parissa tehtävässä työssä. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos aiheesta ja sen kirjoittajat ovat alansa arvostettuja asiantuntijoita Suomessa. Hinta 30 € Tilaukset: www.mll.fi/mentalisaatio Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

29. Kiitos!