Otsikointi

1. Otsikointi Kon-41.5000 Tieteentekijän peruskurssi Markus Andersson, Heidi Auvinen, Eero Hirvijoki, Panu Mustakallio, Ulla Ojaniemi, Iina Solala ja Niklas Söderholm

2. Otsikon tehtävä • Tärkein osa julkaisua: sen perusteella lukija päättää, lukeeko juttua lainkaan • Toisaalta vaikuttaa siihen, löytyykö artikkeli helposti

3. Hyvän otsikon tunnusmerkit • Kuvaa pienimmällä mahdollisella sanamäärällä julkaisun keskeisen sisällön • Ei yleensä ole kokonainen virke • Verbit pois – tilaa asiasanoille • Jos otsikkona kokonainen virke, huomio kiinnittyy helposti johonkin yksittäiseen väitteeseen • Informatiivinen, sisältää tutkimuksen rajauksen • Tarkat, yksiselitteiset käsitteet • Helppo löytää hakukoneella • Yleisesti käytössä oleva terminologia

4. Mahdollisia virheitä otsikoinnissa (1/2) • Kielioppivirheet: harhaanjohtava sanoma, kaksoismerkitykset… • ”Isolation of antigens from monkeys using complement-fixation techniques” • Lyhenteiden ja ammattisanaston käyttö • Vaikeuttaa tiedonhakua • Jos sekä lyhenteitä että varsinaisia nimiä käytetään rinnakkain, voi jäädä löytymättä olennaista aineistoa

5. Mahdollisia virheitä otsikoinnissa (2/2) • Liian lyhyt otsikko: liian yleinen terminologia • Relevanssia vaikea arvioida • ”Studies on Brucella” – minkälaisia tutkimuksia? • Liian pitkä otsikko: enemmän sanoja kuin sisältöä • Turhia tilkesanoja kuten ”studies on” tai ”investigations on” • Artikkeli edellyttää muiden artikkelien lukemista avautuakseen • Monet kustantajat suhtautuvat penseästi alaotsikoihin ja sarjajulkaisuihin, kuten ”Studies on Bacteria. IV. Cell Wall of Staphylococcus Aureus”

6. How to Prepare the Abstract Ryhmä 2

7. Tiivistelmän tulee • Kertoa päällimmäiset tavoitteet ja tutkimuksen tarkoituksen • Kuvata tutkimuksessa käytetyt menetelmät • Esittää lyhyesti tulokset • Kuvata tärkeimmät johtopäätökset

8. Tiivistelmä • Tiivistelmä on monesti ainut kappale, jonka artikkelin tai muun julkaisun lukija kyseisestä artikkelista lukee • Jos tiivistelmä ei kuvaa riittävän hyvin sisältöä tai keskittyy epäolennaisuuksiin, on riski että tiivistelmän lukija ei lue varsinaista artikkelia • Kieli tulee olla mahdollisimman yleisesti ymmärrettyä, lyhenteiden käyttöä tulee välttää

9. Tiivistelmän kirjoittaminen • Kirjoita varsinainen artikkeli tai muu julkaisu ennen tiivistelmän tekemistä, mikäli mahdollista • Tiivistelmä tulisi kirjoittaa menneessä aikamuodossa • Tiivistelmässä ei tulisi olla mitään tietoa tai johtopäätöstä, jota varsinaisessa julkaisussa ei ole • Jos asian voi kertoa 100 sanalla, älä käytä 200 sanaa

10. How to write the introduction? Ryhmä 3

11. Suggested rules • The purpose of introduction is to supply sufficient background information to allow the reader to understand and evaluate the results of the present study without needing to refer to previous publications on the topic • The nature and scope of the problem investigated • Review of the pertinent literature • The method of investigation (reasons for choosing the method(s) • Principal results of the investigation • Principal conclusions suggested by the results

12. Things to remember • Paper first, then the Title & Abstract – or the other way around? • Consider the level of the audience you are writing for? (basis for determining which terms and procedures need definition or description and which do not) • Start writing the paper while your work is still in progress (everything is fresh in mind) • Closely related papers about to be published need to stated in the introduction • Specialized terms or abbreviations used in the paper need to be defined • Scientific paper is not a novel - do not hold back to most important findings until late in the paper

13. Materiaalit ja metodit -kappale Toistettavuus

14. Materiaalit • Käytetyt materiaalit, määrät ja alkuperät • Vältetään kauppanimiä, jos mahdollista • Mieluumin yleisnimiä tai kemiallisia nimiä tms. • Esim. Natriumkloridi • Eläinten, kasvien ja mikro-organismien tieteelliset nimet ja muut tiedot • Ihmisten valintakriteerit • Suostumus • Lehtien erityisvaatimukset

15. Metodit • Kronologisessa järjestyksessä • Mahdollisimman tarkat selvitykset • Toistettavuus • Vastaa kysymykseen ”mitä?” ja ”kuinka paljon?” • Uudet metodit tarkasti, vanhat metodit viittauksilla

16. Kielioppi • Erityisen tärkeää materiaalit ja metodit –osiossa • Väärinkäsitysten välttäminen • Luetuta kollegoilla • Väliotsikkojen kannattaa vastata tulokset-osioon

17. Ryhmä 5: Tulokset Kim-Niklas Antin, Justus Hirn, Timo Kiesi, Tuomas Pärnänen & Valtteri Voutilainen

18. Tulokset - sisältö • Artikkelinydin, useinsamallalyhin. • Koostuutulostenyleiskatsauksesta (toistamattamenetelmiä) jadatanselkeästäesityksestä. • Kaikkeadataaeiesitetä, vaanotetaanedustaviaotoksiajakoosteita. • Esitetään vain tulokset, jotkakäsitellään Discussion osuudessa. • Toisaaltavoi olla hyväkertoamillämuuttujallaeiollutvaikutustamitattuunsuureeseen. • Mikälikäytetääntilastollisiamenetelmiä, otannantulee olla riittävänsuuri.

19. Tulokset - esitystapa • Muutamanumerovoidaanesittäälauseissa, useampitaulukoissa tai kuvaajissa. • Tekstissäeitarvitsetoistaa/selittääkuvaajien & taulukoidensisältöä. • Esitätulokset vain kerran (taulukko tai kuvaaja, eimolempia). • Kuvaajien ja taulukoiden yhteydessä ei jaaritella, eli ei sanota “Taulukosta 1 on selkeästi nähtävissä asia X”. Vaansanotaan “Asia X, Taulukko 1.” • Osiossaeitulkitatuloksia. • Kirjoitetaanmenneessäaikamuodossa. • Suositaan lyhyttä kirjoitustapaa.

20. Ryhmä 6: Pohdinta Henri Biström, Antti Elonheimo, Johannes Kankare, Riku Pirhonen, Jarno Ruotsalainen, Tuomas Saarikoski, Antti Snicker

21. Pohdinnan tarkoitus • Näyttää faktapohjaiset suhteet • Näyttää työn merkityksen • Näyttää relevantit tieteelliset faktat • Hyvin tehty tutkimus ja mielenkiintoiset tulokset menettävät arvoaan jos pohdintaosuus on puutteellinen

22. Hyvän pohdinnan sisältö • Tulosten osoittamat periaatteet, suhteet ja yleistykset • Poikkeukset, johdonmukaisuuksien puute, muut puutteet • Yhteneväisyydet tai eroavaisuuden aikaisemmin julkaistuun työhön • Teoreettiset seuraukset ja käytännön sovellukset • Selkeät johtopäätökset • Johtopäätösten todisteiden yhteenveto

23. Mitä välttää pohdinnassa • Liika pituus tai monisanaisuus • Epäselvät tai epävarmat johtopäätökset • Tulosten toistaminen pohdiskelujen sijasta • Puutteiden peittely • Ujostelu • Loppuhuipennuksen puute • Asioiden paisuttelu liian suuriin puitteisiin