Sähkömarkkinakatsaus

1. Sähkömarkkinakatsaus

2. Sähkömarkkinakatsaus • Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Lopuksi on (3) linkkejä tiedontuottajien kotisivuille. • Käyttäessänne kalvosarjan kuvia on lähteeksi aina merkittävä ko. kuvassa kerrottu lähde, esim. ”Lähde: SKM Syspower”. Kalvosarjaa päivitetään säännöllisesti. Uusia päivityksiä voi seurata: http://energia.fi/sahkomarkkinat/sahkon-hinta-ja-sopimukset/sahkomarkkinakatsaus. • Sähkömarkkinoiden toiminnasta saa yleistietoja http://energia.fi/sahkomarkkinat -sivustolta • Kalvosarjaa koskevissa kysymyksissä auttavat ET:n tukkumarkkina-asiantuntija Petteri Haveri (petteri.haveri@energia.fi, (09) 53052404) ja johtaja Pekka Salomaa (pekka.salomaa@energia.fi, (09) 5305 2401).

3. 1. Sähkön vähittäishinta • Kilpaillun sähköenergian vähittäishintojen kehitys Suomessa esitellään kolmen ns. tyyppikuluttajan avulla (diat 4-6). Hintakehitystä voi myös verrata Suomen aluehinnan päivittäin voimakkaastikin muuttuvaan noteeraukseen. • Sähkönmyyjän on huomioitava hinnoittelussaan tukkuhinnan lisäksi, että systeemihintaa vastaan tehtäviin suojauksiin verrattuna on riski aluehinnan poikkeamisesta systeemihinnasta (vrt. diat 13 ja 16); että sähkö todennäköisesti maksaa suuren kulutuksen aikana enemmän kuin keskimäärin; että lisäksi asiakassuhteesta (kuten laskutus, asiakaslehti) aiheutuu usein asiakkaan volyymista riippumattomia kustannuksia; jne. • Seuraavaksi (diat 7-9) verrataan Suomen ja eräiden kiinnostavien maiden sähkön hinnan kehitystä, hinnan muodostumista sekä asukkaiden ostovoimaan suhteutettua hintaa. Näissä tarkastellaan sähkön kokonaishintaa sisältäen myös sähkön siirron veroineen.

4. Sähköenergian kuluttajahinnat, kerrostalohuoneisto 2 000 kWh/a • Kuvassa ovat tyyppikuluttajan "kerrostalohuoneisto 2000 kWh/vuosi” sähköenergian toimitusvelvollisuushinnat ja yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen tarjoushinnat • Hinnat ovat sahkonhinta.fi-palvelusta ja ne on laskettu koko maan hinnoista painotettuina keskiarvoina • Lisäksi kuvassa on Nord Pool Spotin Suomen hinta-alueen päiväkeskiarvo • Kaikki hinnat esitetään arvonlisäveroineen (alv 24 %) Lähde: Energiavirasto

5. Sähköenergian kuluttajahinnat, pientalo 5 000 kWh/a • Kuvassa ovat tyyppikuluttajan "pientalo 5000 kWh/vuosi” sähköenergian toimitusvelvollisuushinnat ja yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen tarjoushinnat • Hinnat ovat sahkonhinta.fi-palvelusta ja ne on laskettu koko maan hinnoista painotettuina keskiarvoina • Lisäksi kuvassa on Nord Pool Spotin Suomen hinta-alueen päiväkeskiarvo • Kaikki hinnat esitetään arvonlisäveroineen (alv 24%) Lähde: Energiavirasto

6. Sähköenergian kuluttajahinnat, pientalo 18 000 kWh/a • Kuvassa ovat tyyppikuluttajan ”sähkölämmitteinen pientalo 18 000 kWh/vuosi” sähköenergian toimitusvelvollisuushinnat ja yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen tarjoushinnat • Hinnat ovat sahkonhinta.fi-palvelusta ja ne on laskettu koko maan hinnoista painotettuina keskiarvoina • Lisäksi kuvassa on Nord Pool Spotin Suomen hinta-alueen päiväkeskiarvo • Kaikki hinnat esitetään arvonlisäveroineen (alv 24 %) Lähde: Energiavirasto

7. Verottomat kuluttajahinnat eräissä Euroopan maissa kotitalousasiakkaalle (kulutus 2500 - 5000 kWh/a) Lähde: Eurostat

8. Sähkön kuluttajahinta 2013 jälkipuoliskolla(2 500- 5 000 kWh vuosikulutus) Lähde: Eurostat

9. Ostovoimaan suhteutettu kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kWh vuodessa)2. puolivuotiskausi 2013

10. 2. Sähkön tukkumarkkinat • Seuraavilla kuvilla tarkastellaan sähkön tukkumarkkinoiden tämänhetkistä tilaa, siihen johtanutta kehitystä ja hintaan vaikuttavia tekijöitä: • perustietoja pohjoismaisista sähkömarkkinoista (dia 11) • systeemihinta ja aluehinnat (12-13) • vesivarantotilanne Pohjolassa (14) • finanssituotteet (15-16) • mennyt hintakehitys ja tulevaisuuden odotukset (17) • vertailu sähkön spot-hinta Pohjolassa ja Saksassa (18)

11. Itämeren alueen sähkömarkkinat • Itämeren markkina-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska sekä Baltian maat • Yhteinen markkina-alue mahdollistaa markkina-alueen sähköntuotanto-kapasiteetin käytön parhaalla mahdollisella tavalla • Pullonkaulat maiden sisäisissä ja välisissä siirtoverkoissa rajoittavat sähköntuotanto-kapasiteetin optimaalista käyttöä • Kuvassa Itämeren alueen siirtoverkko Lähde: ENTSO-E

12. Systeemihinta ja aluehinnat • Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Pool Spotissa noteerataan päivittäin seuraavan päivän sähkön hinta. • Jokaiselle vuorokauden tunnille lasketaan koko markkina-alueella annettujen tarjousten perusteella hinta. • Kun Pohjoismaiden välillä ilmenee sähkönsiirrossa pullonkauloja, lasketaan jokaiselle Nord Pool Spotin hinta-alueelle oma aluehinta. • Kuvassa ovat systeemihinnan ja aluehintojen päiväkeskiarvot. Viimeisimmät hinnat näkyvät Nord Pool Spotin kotisivulla www.nordpoolspot.com Lähde: http://www.nordpoolspot.com/

13. Nord Pool Spotin systeemihinta ja Suomen aluehinta • Kuvassa ovat koko Pohjolan hintatasoa edustavan systeemihinnan ja Suomen aluehinnan viikkokeskiarvot 2004 – Lähde: SKM Syspower

14. Vesivarantotilanne on tärkeä hinnan määrääjä • Pohjoismaisessa järjestelmässä käytettävissä olevan vesivoiman määrä vaikuttaa tarpeeseen käyttää muita tuotantomuotoja. Vesivoiman osuus sähkötuotannosta on Pohjoismaissa poikkeuksellisen suuri • Runsasvetisinä vuosina sähkön hinta on tyypillisesti alempi kuin niukkavetisinä vuosina. Vesivoiman saatavuus on polttoaineiden hintojen ohella merkittävimpiä sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä • Pohjolan vesivarannoista yli 90 % on muualla kuin Suomessa, joten Suomen varantotilanne ei vaikuta vesivoiman saatavuuteen merkittävästi. Lähde: SKM Syspower

15. Finanssituotteet • Sähkömarkkinatoimijat käyttävät erilaisia finanssituotteita ja sopimuksia suojautuessaan hintariskeiltä • Nasdaq OMX:n listaamat finanssituotteet ovat sidotut Nord Pool Spotin systeemihintaan. • Kuvassa ovat kolmen seuraavan vuoden vuosituotteiden hintakehitys. • Mitä pidemmällä tulevaisuudessa toimitus tapahtuu, sitä suurempi epävarmuus johdannaisen kohteen hinnasta vallitsee. Lähde: SKM Syspower

16. Finanssituotteet 2 - aluehintasuojaus • Koska finanssituotteiden hinta on sidottu Nord Pool Spotin systeemihintaan, ja Suomen aluehinta voi poiketa systeemihinnasta, on tarjolla CfD-sopimuksia • CfD-sopimuksella (ContractfoDifference) voi suojautua systeemihinnan ja aluehinnan erotukselta • Jos CfD-sopimusten hinnat nousevat, se kertoo heikentyneestä luottamuksesta sähkönsiirtokapasiteetin riittävyyteen ja luotettavuuteen • Kuvassa ovat kolmen seuraavan vuoden Suomen hinta-alueen CfD-vuosituotteiden hintakehitys Lähde: SKM Syspower

17. Sähköpörssin toteutunut hinta ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 14.8.2014 • Kuvassa ovat kahden vuoden toteutuneiden päivähintojen viikkokeskiarvot ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 14.8.2014 • Tulevaisuuden hintanoteeraukset (finanssituotteiden hinnat) kertovat markkinatoimijoiden hintakehitysodotuksista. Lähde: SKM Syspower

18. Sähkön spot-hinta Pohjolassa ja Saksassa • Sähkön hinnan vaihtelu ja hintataso Keski-Euroopassa ovat yleensä Pohjolaa suuremmat, muttei suinkaan aina • Kuvassa ovat Pohjoismaiden ja Saksan spot-hintojen vuorokausikeskiarvot ja hintojen erotus Lähde: SKM Syspower

19. 3. Tiedontuottajien linkit • Energiamarkkinaviraston sähkön hintapalvelu: www.sahkonhinta.fi • EU:n tilastovirasto Eurostathttp://epp.Eurostat.ec.europa.eu • Tukkuhintatiedot ovat saatavilla sähköpörssien kotisivuilta: • sähkön fyysinen kauppa: www.npspot.com • sähkön johdannaiskauppa: http://www.nasdaqomx.com/commodities • Kantaverkkotietoa: www.entsoe.eu ja www.fingrid.fi