KAM-JURIDINEN YHTEISTYÖ

1. KAM-JURIDINEN YHTEISTYÖ 7.5.2010 Pekka Heikkinen

2. I. TAUSTA II. HAASTEET III. TOIMINNAN ORGANISOINTIA IV. TULOKSIA?

3. I. TAUSTA • -digitalisoitumisen ja verkottumisen myötä lainsäädännöllä entistä • suorempi vaikutus muistiorganisaatioiden toiminnan kannalta • a) tekijänoikeus: käyttöoikeudet digitaaliseen aineistoon • (mahdollisuudet tarjota yleisökäyttöön rajalliset) • b) informaatio-oikeus: miten oikeudet vs. muistiorganisaatioiden • vapaudet määritellään tietoverkoissa • -yleisökäyttö vs. yksilöiden tietosuoja (verkkoarkisto) • -aineistojen julkisuus vastaan yrityssalaisuuksien suoja/tietoturva • -valtion sensuuri-intressi? (terroristilainsäädäntö jne.) • -suodatinohjelmat kirjastoissa, kuvaohjelmien ikärajat jne

4. Vaikka huomioitava eroavuudet… -erot jotka liittyvät jo kokoelmien fyysisiin eroihin -rahoituspohjan erot -> tarvittava juridinen osaaminen painottuu eri tavoin: -kirjastoissa tekijänoikeus -arkistossa tietosuoja ja salassapitokysymykset -museoissa luovutus yms. sopimukset

5. …silti yhteinen perustavoite -erottelu kirjastoihin, arkistoihin ja museoihin on perustunut siihen fyysiseen alustaan, jolle informaatio on tallennettu -digitaalisessa ympäristössä jaottelun merkitys hämärtyy; etäkäyttäjän kannalta on saman tekevää, millaisessa laitoksessa hänen käyttämänsä informaatioresurssit sijaitsevat -yhteinen tehtävä: muistiorganisaatiot edustavat välittömimmin suuren yleisön etuja: sananvapaus, oikeus vapaaseen ja ano- nyymiin viestintään; sosiaalinen tehtävä joka ylittää laitoskohtai- set intressit (?)

6. Jaetut haasteet -lähivuosina edessä kädenvääntö siitä, millaiselle perustalle tuleva ”digitaalinen käyttökulttuuri” rakennetaan -tämä sanelee myös muistiorganisaatioiden liikkumavaran -KDK ja TekijäL 16d§ (sopimuslisenssisäännös) jo sijoittaneet muistiorganisaatiot samaan koriin -vaikka perusasenne on yhteistyöhakuinen, syytä luoda rakenteet yhteiselle edunvalvonnalle-> miten organisoidaan?

7. Miksi oma-aloitteisuus on tarpeen? Vaikka hyvää tahtoa opetusministeriössä riittäisikin: 1) OPM joutuu huomioimaan myös vahvojen oikeudenhaltija- tahojen intressit (vrt. työsuhdetekijänoikeus, tekijänoikeustoimikunnan mietintö joiden taustalla ensi sijassa markkinanäkökohdat) 2) monet ratkaistavat kysymykset hajautuvat eri ministeriöille (esim. tietosuoja, julkisuuslaki) 3) tosiasiallinen aloitteentekijän rooli siirtynyt EU:n komissiolle

8. OIKEUDET DIGITOITUUN MATERIAALIIN -miten rahoittaa digitointi? Kulttuurilaitosten paine hankkia tuloja hallinnoimillaan aineistoilla perimällä käytöstä maksuja -komissio pitänyt tärkeänä, että tekijänoikeussuojasta vapaa aineisto pysyy vapaana myös formaatin muututtua -juridisesti kyse siitä, luoko digitointi uusia oikeuksia? -> ei, teoskynnys ei ylity (vrt. Saksa) -vrt. tietokantaoikeus, joka suojaa investointeja -Public Domain Charter, Public Domain Manifesto

9. SOPIMISEN PAKKO? EU:n aloitteellisuus: -direktiiviehdotus esiintyvien taiteilijoiden suoja-ajan pidennyk- sestä: herännyt henkiin keväällä 2010 -Vihreä kirja tekijänoikeudesta osaamistaloudessa: voisiko sopimusrakenteiden kehittäminen korvata lakisääteiset rajoitukset -> sopimisen pakko, millaiset resurssit tähän?

10. SOPIMUSLISENSSI (TekijäL 26§, 16d§) • -asetuksella määritelty kirjasto, arkisto ja museo voi sopia katta- • vasti tietyn alan tekijöitä edustavan järjestön kanssa siten, että • vapaaehtoisesti neuvotellun sopimuksen vaikutukset ulottuvat • lain nojalla myös tekijöihin, joita järjestö EI edusta • -ei sopimus, vaan sopimisen tukijärjestelmä (EXTENDED collective • license); vrt. työehtosopimusten yleissitovuus • -mahdollisuus sopia järjestön kanssa lain rajoitussäännökset • ylittävästä käytöstä -> jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi

11. ULKOMAISET ESIMERKIT Iso-Britannia: ”Resource” (ent. Museums, Libraries and Archives Commission) Norja: ABM-utvikling Ruotsi: ABM-Centrum IFLA:n aktiivisuus: julkilausuma ja selvitys

12. TAVOITTEET -proaktiivisuus: seurataan toimintaympäristön muutoksia, joilla on vaikutusta muistiorganisaatioiden toimintaedellytyksiin. Teknisten kysymysten ohella huomioitava myös toiminnan juridiset reuna- ehdot -ulkoinen vaikuttaminen: haetaan eri sektoreita yhdistäviä intres- sejä ja pyritään tältä pohjalta muotoilemaan yhteisiä toimintamal- leja -sisäinen vaikuttaminen: alan sisäisen keskustelun käynnistämi- nen -parhaat käytännöt: kokemusten ja osaamisen vaihto

13. YHTEISTYÖN MUODOT Yhteinen edustaja tekijänoikeusneuvostossa Yhteistyö lausuntojen valmistelussa Kansainvälinen vaikuttaminen: vuorottelu ja tiedonvaihto Ajankohtaisseminaarit Kansallinen kontaktipiste, jonka kautta kaikki muistiorgani-saatioiden sektorit tarvittaessa tavoitettavissa

14. YHTEISTOIMINNAN ORGANISOINTIA Valmistelu: -alustava yhteistyökokous marraskuussa 2008 -muistio maaliskuussa 2009 -keskustelutilaisuus 5.6.2009 Organisointi: e-KAM ryhmä ottaa huolehtiakseen myös juridisen alan yhteistyöstä: -toimii johtoryhmänä -kokoukset n. 2 kertaa vuodessa -onko mahdollista muotoilla muistiorganisaatioiden yhteinen kanta suhteessa mediaan, hallintoon ja poliitikoihin

15. ORGANISOINTI Poliitikot ”Yleiskokous”E-kamMedia Hallinto KAM-juridinen työryhmä

16. TULOKSIA? -työryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana neljä kertaa -koollekutsuja vaihtuu sektoreittain kahdesti vuodessa -toiminut asiantuntijaryhmänä KDK:n suuntaan -yhteinen seminaari joulukuussa 2009 -yhteinen lausunto esim. tekijänoikeustoimikunnan mietinnöstä huhtikuussa 2010

17. YHTEINEN KOKOONTUMINEN 5.6.2009 Kysymykset: Milloin olet työssäsi joutunut tilanteisiin, joissa -sinulla ei ole ollut selvää käsitystä siitä, miten sinun tulisi lain mukaan menetellä -joissa lainsäädäntö on mielestäsi estänyt järkevimmän menettelyn 2) Mitkä olisivat mielestäsi olennaisimpia asioita, joihin työryhmän tulisi jatkossa keskittyä?

18. VASTAUKSIA 1) -valokuvien käyttöoikeudet (museot) - valokuvaaminen museossa -”orvot” valokuvat (museot); oikeuksien selvittelyn työläys -julkiset hankinnat -aineistojen hankintasopimusten ehdot -julkisuus/henkilötietolaki (arkistoissa) -muistelmien, kirjeiden, haastatteluaineistojen asiakaskäyttö (arkistoissa) -kopioiden antaminen tutkijoille käsikirjoitusaineistosta (arkistossa) -tiedonhaut yritysasiakkaalle,: onko yksityistä käyttöä? (informaatikko) 2) -sopimusmallit -sopimuskoulutus -EU yhteistyö -seminaarit, koulutus, neuvonta, kotisivut, tiedonsiirto laitosten välillä -ennakkotapausten hankkiminen -käyttäjienoikeuksien turvaaminen, vaikuttaminen pol. päättäjiin, eduskunnan valiokunnat -museoille oikeus selata toistensa kuvallista aineistoa -digiaineistojen käyttöoikeudet

19. KIITOS!