Päihdehistoria

1. Päihdehistoria Sanna Kuussaari 2012

2. Yleistä • Päihdyttäviä aineita on käytetty aina • Yhteisön kontrolli käytön sääntelyssä • Kontrollina käytettyjen pakkokeinojen raitistava vaikutus kautta aikojen on ollut huono • Päihteiden käyttämisen tarpeet eivät aikojen kuluessa ole juurikaan muuttuneet : elämykset, rentoutuminen, rohkaistuminen, tieto esim sairauksien hoidosta • Kulttuurisidonnaisuus

3. Kotipolton aikakausi  1866 • 1600-luvulla paloviina tuli Suomeen • oluenpano ruoanlaittoon verrattavaa toimintaa, käytön haitoista ei kerrota sen enempää • 1700 –luvulla yhteiskunnan järjestäytyminen, toiminnan monimutkaistuminen; runsas alkoholin käyttö tuotti ongelmia, vaikutti alkoholiin suhtautumiseen,  papisto velvoitettiin varoittelemaan ja ohjaamaan viinan käytössä

4. 1809 Ruotsilta Venäjän vallan alle • 1870 Suomessa 60 viinatislaamoa, myytiin tavallisissa kaupoissa • Yhteiskunnalliset murrokset lisäsivät alkoholin käyttöä ja myös pakkokeinoja sen rajoittamiseksi • Suomen siirtyminen Venäjän vallan alle lisäsi käyttöä • Äärikeinona käytettiin vankilatuomioita

5. lainsäädäntö: • 1638 viinanpolttovero, ensimmäinen suomalaisia koskeva alkoholipoliittinen päätös • 1733 juopumuksen vastainen asetus, kieltolakeja  salapoltto lisääntyi • 1700 l asetus, joka velvoitti vieroittamaan lapset pahasta tavasta • 1866 kotipoltto kiellettiin  teollinen viinan valmistus

6. asenteet”Suomalaiset osaavat valmistaa Pohjolan väkevintä olutta. Ihmiset tulevat sen avulla vankoiksi kestämään mitä tahansa rasitusta ja suorittamaan loppuun vaikeimmatkin työt.” Olaus Magnus, historioitsija ja Uppsalan arkkipiispa 1550 –luvulla.

7. ”Viina päivittäin juotuna auttaa pahaan henkeen ja tekee juojan hyvänhajuiseksi.” Lääkärikirja 1800-luvulla

8. ” Pelastava vaihe” 1800-luvun lopusta -1935 • 1888 ensimmäinen alkoholistiparantola ”Turva”, (Raittiuden ystävät ry) • 1916 -1925 sairaalan sosiaalityötä aloitellaan • Raittiuslautakunnat : esitykset alkoholistiksi tunnettujen henkilöiden hoidosta ja huollosta • Alkoholihaittojen muut korjaamistehtävät jäivät poliisille, oikeuslaitokselle ja köyhäinhoidolle

9. ei erityistä päihdehoitolakia • 1920 alkoholistien pakkohoitolain valmistelu alkaa • 1922 Köyhäinhoitolaki, toteuttajana kunnan köyhäinhoitolautakunta, ankara niille, jotka eivät kyenneet huolehtimaan omasta ja huollettaviensa elannosta • 1927 Terveydenhoitolaki

10. 1931 Laki juopuneena tavatun henkilön huollosta, jos ei rikosoikeudellisia seuraamuksia, juopunut köyhäinhoitolautakunnan varoitettavaksi • 1932 Väkijuomalaki, väkijuomakysymys järjestyksenpidollinen, sosiaalinen ongelma, ammattimaisesta alkoholirikoksesta pakkotyöhön • 1919-1932 kieltolaki  valvonta tiukkaa, salakuljetus rehottaa

11. 543210

12. Asenteet:1858 Turmiolan Tommi  pelottelu, asennekampanjat, raittiuskilpakirjoitukset

13. ”Huollon vaihe” 1936-1946 • Asteittain koveneva seuraamusjärjestys alkoholistiL kuntien huoltoltk : varoitus, raittiusvalvonta, alkoholistihuoltola, vuosien laitoshoito  pakkotyölaitos • Alkoholismi sosiaalilainsäädäntöön • ”Turva –parantola” raittiuden ystäviltä valtiolle  ” Juoppojen parannuslaitos” • Pakkohoitopäätökset yleisiä • Tavoitteena tahdon ja vastustuskyvyn kasvattaminen

14. 1936 alkoholistilaki, rinnastettiin köyhäin hoitoon, ensisijainen vastuu yhteiskunnalle • ”Taistelu väkijuomien väärinkäyttöä vastaan” • Alkoholismi sidottiin sosiaalilainsäädäntöön, suojelee yhteiskuntaa ja perheitä • 1936 lastensuojelulaki

15. asenteetAlkoholisti määriteltiin ensisijaisesti järjestyksenpidon ja talouden termein : vaarallinen ja rasitus ympäristölle

16. Kontrollivaihe 1947-1961 • Sotien jälkeen alkoholistihuolto kehittyy ja uudistuu • Alkuun pääpaino laitoshoidossa ja kontrollissa • 1947 alkoholistien sijoittaminen työlaitoksiin aloitetaan (sotavuosien vaikutus) • 1944 -1957 Ostajien tarkkailusysteemi, viinakortti jäi voimaan vuoteen 1971 saakka

17. 1948 Alkoholistien vastaanottolaitos (alkoholistihuoltoloiden keskuslaitos, psykiatrijohtoinen, nykyään Järvenpään sosiaalisairaala) • Alkoholismi sairaus  pyrkimys täydentää sosiaalihuoltoperusteista alkoholistihuoltoa fyysisellä ja psyykkisellä tutkimuksella • 1948 avohoidossa käyttöön Antabus

18. 1950 AA –liike  1950 Ulkomailta saadut vaikutteet  vapaaehtoinen hoitoon hakeutuminen  Vapaan Alkoholistihuollon kannatusyhdistys  Mikkelin ja Kankaanpään A-kodit • 1953 A- klinikkatyö aloitetaan • 1967 pakkoauttajakeskustelu, sosiaalihuollon kritiikki

19. 1947 Laki juopuneena tavatun henkilön raittiushuollosta eräissä tapauksissa: nuorten raittiushuolto  sosiaalilautakunnat saattoivat puuttua yhdenkin kerran juopuneena esiintyneen alle 25 vuotiaan asiaan • 1956 Laki huumausaineista

20. ”Koska Teidän suhteellisen runsaat väkijuomaostonne ovat kiinnittäneet huomiotamme suorittaessamme lainsäädännön edellyttämää ostajaintarkkailua, pyydämme kohteliaimmin Teitä, jotta emme tekisi vääriä johtopäätöksiä ostomäärienne perusteella pikimmiten kirjallisesti ilmoittamaan meille, mitkä erikoiset syyt ovat aiheuttanee runsaat ostonne.”

21. ”Teille on varattu mahdollisuus alkoholijuomien ostoon. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että yhteiskunta pitää alkoholijuomien nauttimista suositeltavana.”

22. asenteet •  kontrollilla muutoksiin 1950 –l alkoholismi sairaus  1970 luvulle avun antoon liittyvä tiukka valvonta, tiukka tarveharkinta, leimaaminen, nöyryyttäminen

23. ”Hoidollinen vaihe” 1962 -1986 • Pekka Kuusi: ”Sosiaalihuollon tärkeänä tehtävänä tulee 1960 -luvulla olemaan vapaitten elinmahdollisuuksien jatkuva turvaaminen epäsosiaalisuuteen taipuvaisille yksilöille.” • Päihteiden väärinkäyttäjien määräämisestä työlaitokseen ja pakkotyöhön luovuttiin • 1960 suuntaudutaan vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen, mutta asiakas oli palvelujen kohde

24. 1960 -luvulla huumausaineiden käyttö vaati uusia palvelumuotoja, A-klinikkasäätiö velvoitetaan perustamaan hoitopaikkoja nuorille päihteidenkäyttäjille  A-klinikkatyön rinnalle syntyy nuorisoasemaverkosto • 1970 -luvulla A-klinikoita kunnallistetaan, toimintaa monipuolistetaan: nuorisoasemat, katkaisuhoitoyksiköt, hoitokodit

25. 1970 oma-apu –järjestöt ja vapaaehtoistyö lisääntyy: AA, A-killat, NA, ”huumeista irti” yhdistys

26. 1961 Laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta (PAVL) vapaaehtoisuus, neuvonta, ohjaus, korjaava ja kuntouttava henki, sovellettiin, kun lisäksi väkivaltaa, rattijuopumusta • 1968 alkoholiL • 1968 sosiaalihuollon periaatekomitea  pyrki eroon pakkokeinoista ja laitoshoidosta • 1969 AlkoholiLn muutos –keskiolut vapautuu

27. 1960 –luvun lopulla päihdehuollon laitokset irtaantuvat työlaitosten imagosta, puhutaan hoidosta kurin sijaan • 1972 HuumausaineL  vahvasti rikosoikeudellinen

28. asenteet  1970 luvulle avun antoon liittyvä tiukka valvonta, tiukka tarveharkinta, leimaaminen, nöyryyttäminen.  asenteiden muutosta  vaivaisista, huoltoavun saajista sosiaalihuollon asiakkaiksi  1980 luvulta tavoitteena palveluhenkisyys, pyrkimys normaalisuuteen, valinnanvapaus, luottamuksellisuus, ennaltaehkäisyn ja omatoimisuuden edistäminen

29. ”Kuntouttava vaihe” 1987 • 1980-1990 -luvuilla luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisvastuullista toimintaa ja verkostoitumista, kehitetään ennaltaehkäisevää työtä • Yhteistyö asiakkaan kanssa korostuu, asiakkaan asiantuntijuutta kunnioitetaan

30. 1987 Päihdehuoltolain uudistus- sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen vastuu- päihdehuollon tavoitteeksi: 1. ehkäistä ja vähentää ongelmakäyttöä ja haittoja2. edistää päihdeongelmaisen, perheen ja läheisten turvallisuutta ja toimintakykyä 3. huomioitava toimeentuloon, asumiseen, työhön liittyvät ongelmat4. laki ei määrittele, kuka on päihdeongelmainen

31. asenteet alkoholistista päihderiippuvainen, narkomaanista huumeriippuvainen, myös päihdeaddiktio päihdeongelma sosiaalisena ongelmana väistymässä, sairausmalli yleistyyempowerment, ihmisten ja yhteisöjen omien voimavarojen vahvistaminen, uuden palvelukulttuurin luominen

32. Päihdehuollon haasteet • Päihdehuollon kysyntä peruspalveluissa kasvaa • Alkoholiongelmaisten hoidon tarve kasvaa • Päihteiden sekakäyttö todennäköisesti kasvaa > hoito vaikeutuu ja tulee monipuolisemmaksi • Somaattisten sairauksien kasvu >haasteet terveydenhuollolle • Peliriippuvuuden hoito • Moniammatillisen ja pitkäjänteisen verkostotyön tarve kasvaa • Koulutustarpeen kasvu • Seudullisen yhteistyön tarve • Hoidosta päättäminen ammatillisin perustein

33. Opioidiriippuvaisten määrän kasvu • Amfetamiinin käyttäjien tarpeita vastaavien hoitomuotojen kehittäminen • Uusien työmuotojen kehittäminen, kenttätyö ja vertaistuki käyttäjien tavoittamiseksi • Erityisryhmien huomioiminen palveluissa - alle 18-v, naiset - pienten lasten äidit - maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt

34. Vankien ja kriminaalihuollon asiakkaiden hoitaminen Vammaisten palvelujen kehittäminen Vanhusten sekakäyttö, lisääntynyt alkoholin käyttö Vanhemmat huumeidenkäyttäjät Asunnottomien päihdeasiakkaiden asumisen ja palvelujen järjestäminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien päihdeongelmaisten oppimis-, koulutus-, ja työllistymismahdollisuuksien sekä työkyvyttömieneläkkeelle pääsyn mahdollistaminen

35. Asenteet ja alkoholi • Alkoholinkäyttö on normi – jos ei käytä joutuu selittelemään • Yleinen käsitys on, että alkoholinkäyttö on harmitonta ja kivaa • Haitat ei ole tiedossa tai niitä vähätellään

36. Mielenterveys- ja päihdetyö kenttä on hajallaan Perusterveyden hoidon mielenterveystyö Kunnallinen psyk. hoito Yleissairaalan psykiatria Psykiatrian poliklinikat Yksityiset päihdehoidon tuottajat Työterveys huolto Psykiatriset sairaalat A-klinikat Yksityiset psyk. hoitokodit Järjestöt ja muut toimijat Yksityinen sektori