Konteksti – yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt

1. - Huipulle ja yhteiskuntaan Konteksti – yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt Verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti pekka.hytinkoski@helsinki.fi Ruralia-instituutti / Pekka Hytinkoski / Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle – voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies

2. Ruralia-instituutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toiminnot tehtävän toteuttamiseksi ovat tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Ruralia-instituutti toimii kolmella osaamisalalla: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Ruralia-instituutin toimintayksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Seinäjoella. Yksiköissä työskentelee yhteensä noin kahdeksankymmentä henkilöä. . -

3. Yrittäjyyskasvatus – ikuinen tulokas? • Yrittäjyyskasvatus on tehnyt pitkään tuloaan suomalaiseen opetukseen. • Vaikka yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista tuntuu löytyvän yhteyksiä aina • Snellmanista (”Kaiken opetuksen tulee pyrkiä antamaan elävä oivallus, tietäminen joka elää ja kehittyy yhä uusiksi oivalluksiksi”)(Snellman 1982, 236) • Deweyn näkemyksiin aikuiskasvatuksesta (Dewey 1997) ja • perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2004), • niin varsinaiset muutokset ovat toteutuneet hitaasti (Seikkula-Leino 2007). Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

4. Kehityssuunta: Yrittäjyyskasvatus nousussa? • Seuraava kehityssuunta näyttää kuitenkin mahdolliselta: • Yrittäjyyskasvatus tulee lähitulevaisuudessa vahvistamaan asemaansa eri kouluasteiden opetussuunnitelmissa, arjessa ja opettajankoulutuksessa. • Tämä ei välttämättä tarkoita yrittäjyyteen liittyvien taloussisältöjen haltuunottoa, vaan juuri yleistä yritteliäisyyttä, ”sisäistä” yrittäjyyttä korostavaa opetusta. Toisaalta ”ulkoiseen” yrittäjyyteen kannustaminen nähdään tärkeänä tehtävänä. • Myös omiin talousasioihin liittyvät opetussisällöt saattavat tehdä paluun myös perusopetuksen suunnitelmiin. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

5. Oppimisympäristöistä • Oppimisympäristö-keskustelu on taas voimistunut ja noussut näkyviin erilaisissa tavoiteohjelmissa ja strategioissa. • Vuonna 2007 julkaistu Jyri Mannisen ja tutkimusryhmän ”Oppimista tukevat ympäristöt – johdatus oppimisympäristöajatteluun” aloitti oppimisympäristö-käsitteen uuden nousun opetuksen ja koulutuksen suunnittelua ohjaavana mallina ja pedagogisena ajattelutapana. (Manninen et al. 2007). • Oppimisympäristö muotiterminä (Manninen et al. 2007). Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

6. Oppimisympäristön erilaiset tasot • • Fyysinen – oppimisympäristö tilana ja rakennuksena (arkkitehtuuri, tilasuunnittelu) • • Sosiaalinen – oppimisympäristö vuorovaikutuksena (sosiaalipsykologia, ryhmäprosessit, kommunikaatio) • • Tekninen – oppimisympäristö opetusteknologiana (tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa) • • Paikallinen – oppimisympäristö paikkoina ja alueina (”oikea maailma”, työpaikat, luonto, kaupunki) • • Didaktinen – oppimista tukeva ympäristö (materiaalit (teksti, kuvat, ääni…), tuki, haasteet) • Manninen et al. (2007, 53) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7. Didaktinen kokoava näkökulma • Mannisen ryhmän mainitsemat tasot on tarkoitettu opetuksen arvioinnin lisäksi myös opetuksen suunnitteluun, sillä niiden huomioiminen suuntaa ja monimuotoistaa kurssin suunnitteluprosessia. • Opetus- ja oppimisprosessin nähdään muodostuvan erilaisista tekijöistä, joiden yhtenäisyys tukee oppimista, ja sisäiset ristiriidat taas haittaavat opiskelua. • Oppimisympäristö rakentuu sekä erilaisista oppimisympäristön elementeistä että pedagogisista ratkaisuista, jotka oppimisympäristön ”viidennen näkökulman” – didaktisen näkökulman – tulisi sitoa linjakkaasti yhteen. (Manninen et al. 2007.) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

8. Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt • Yrittäjyyskasvatuksesta ja sen tarpeesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon 90-luvulta lähtien. Toisaalta ammattikorkeakouluja ja erityisesti yliopistoja on syytetty siitä, etteivät ne näytä tilastojen valossa innostavan opiskelijoitaan yrittäjiksi. • Opetusministeriö on julkistanut vuonna 2009 uuden yrittäjyyskasvatuksen strategiansa, jossa eri koulutusasteiden opetussuunnitelmat sisältävät myös yrittäjyyden tai yrittäjyyskasvatuksen. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

9. Sillanrakennusta: Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat ja oppimisympäristöt • ”Yrittäjyyskasvatusta tukevien oppimisympäristöjen rakentamisen haasteena on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen tekemiseen suuntaavien pedagogisten ratkaisujen, opetusmenetelmien hyödyntäminen ja niissä olevien mahdollisuuksien näkeminen. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä: - korostuu oppijan oma aktiivisuus - opiskelua tapahtuu myös simuloidussa tai reaalimaailman tilanteessa - oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa - opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle - oppijan tukena on erilaisia asiantuntijoiden verkostoja - opettajan rooli kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi.” • (OPM 2009, 17) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10. Oppija työelämän ja koulutuksen rajavyöhykkeellä I • Työmarkkinoiden vaatimukset ja koulutuksen tuottamat pätevyydet (kvalifikaatiot) ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa. • Aitojen työelämäyhteyksien rakentaminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetukseen on todellinen korkeakouluopetuksen ja opetussuunnitelmatyön haaste (Tynjälä & Collin 2000; Kaksonen, Karila & Nummenmaa 2006). • Pystytäänkö työmarkkinoiden vaatimukset tavoittamaan notkeammin esim. täydennyskoulutuksessa tai mentorin kanssa nonformaalissa vuorovaikutuksessa? Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

11. Oppija työelämän ja koulutuksen rajavyöhykkeellä II • Työpaikkarekrytoinneissa korostetaan sopivan koulutuksen lisäksi vahvasti myös arjessa opittuja tietoja ja taitoja. • Miten siis voisimme yhdistää opiskelijan henkilökohtaiset taidot, koulutuksen ja työelämän – löytää niiden yhteisen ”rajavyöhykkeen”? (Konkola 2001; Tuomi-Gröhn 2001; Kaksonen, Karila & Nummenmaa 2006). • Collinin (2005; 2007) mukaan työssä oppimista voidaan kuvata seuraavien havaintojen avulla: - Työssä oppiminen on satunnaista, ja se kytkeytyy vahvasti työn tekemiseen. - Aikaisempi (työ)kokemus on oppimisen perusta. - Työssä oppiminen on sosiaalista ja yhteistä, ja se on sidoksissa ympäristöönsä. • Vaikka Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

12. Mitä on yrittäjyys (muodollinen)? Yrittäjyys Oppiminen Ympäristö (konteksti) Opiskelijayritys Mitä hyvää/huonoa eri ympäristöissä oppimisen kannalta? (vaikuttavuus) Mitä ja miten opitaan? Miten yrittäjyyttä opitaan? Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi