310 likes | 496 Views
Kurssin sis?ll?t. 3.11.2010 Suomalaisen television ja televisionkatsomisen historiaa10.11.2010 Television ohjelmistot ja kerronta17.11.2010 Television yleis?t24.11.2010 Television politiikkaa . Kurssin kotisivut. HY -> Elokuva- ja televisiotutkimus -> Opinto-opas -> Televis
E N D
1. Televisiotutkimus Helsingin Avoin yliopisto
17.11.2010
Heidi Keinonen
heidi.keinonen@uta.fi
2. Kurssin sisällöt 3.11.2010 Suomalaisen television ja televisionkatsomisen historiaa
10.11.2010 Television ohjelmistot ja kerronta
17.11.2010 Television yleisöt
24.11.2010 Television politiikkaa
3. Kurssin kotisivut HY -> Elokuva- ja televisiotutkimus -> Opinto-opas -> Televisiotutkimus http://www.helsinki.fi/elokuvatutkimus/Heidi/Televisiotutkimus.html
4. Essee pituus 7-10 liuskaa rivivälillä 1,5; noin 18 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien
palautus: ke 8.12.10 mennessä osoitteeseen: Avoin yliopisto, Elokuva- ja televisiotutkimus, PL 4 (Kluuvikatu 7, 5. krs), 00014 Helsingin yliopisto
liitä mukaan kansilehti!
arviointi: (0) 1-5
5. Televisio yleisöjen tuottajana
6. televisio yleistyi Suomessa nopeasti
suurista yhtenäisyleisöistä yleisön fragmentoitumiseen
televisio olohuoneissa:
Tichi (1991): tv perheen kokoajana (electronic hearth)
Nyman (2005): tv sohvan jälkeen merkityksellisin esine olohuoneessa
statusarvo
toisaalta tv:n piilottaminen, sulauttaminen
7. Kotouttaminen Silverstone, Hirch & Morley 1994
tv:n kaksoismerkitys: esine ja viestintäväline
teknologioiden kotouttamisen vaiheet:
valtaaminen (teknologia tulee saataville)
kohteellistaminen (teknologia hakee paikkaansa kodissa)
yhdistäminen (teknologia osaksi kodin rutiineja)
muuntaminen (teknologia kodin ja yhteiskunnan sekä kulttuurin välittävänä tekijänä)
8. Televisio arjen järjestäjänä ohjelmistojen rakentaminen katsojien arjen mukaan – toisaalta ohjelmat aikatauluttavat arkea, luovat rituaaleja ja rutiinia
televisio tuottaa
rytmiä, kontrollia, hallintaa -> turvallisuutta, tukea muutoksissa
rajoituksia, säätelyä, aikatauluja -> järjestettävä arkea
rutiiniin liittyvää: lohdullisuus, pakottavuus, harhailu
9. televisio tuottaa kodeissa erilaisia hierarkioita ja moraalijärjestyksiä
televisio perheen mediana
perheen hierarkiat
vanhempien ja lasten monimutkaiset valtasuhteet
Muumit ym. lasten aikakäsityksen muovaajina
vanhukset
10. sukupuolittunut katsominen:
Morley 1986
maskuliininen katsomissuhde: intensiivinen katsominen, asiaohjelmat, realistinen fiktio
feminiininen katsomissuhde: silmäilevä tai sosiaalinen katsominen, fiktio, romanssi
kamppailu kaukosäätimen hallinnasta
maskuliininen valta
11. Ritualistinen katsominen McQuail (1997)
rutiinit arkisia, jokapäiväisiä (esim. uutisten katsominen)
rituaalit etukäteen suunniteltuja, kaukaisia ja live-lähetyksiä (esim. itsenäisyyspäivän vastaanotto)
toistuvan rituaalin yhdistävä voima: perhe, ystävät, kansakunta
keskeistä aikaan ja paikkaan kytkeytyvät merkitykset – televisioteksti taka-alalla
nostalgia
muokkaa arkea, muistoja - sukupolvikokemus
12. tunteet ja katsomiskokemus
tv-muistot: pelko, järkytys, ilo – tunteet liittyvät sekä ohjelmiin että katsomistilanteeseen
Grossberg: affektin käsite
affektiivisessa kokemuksessa tekstit toimivat panostuskarttoina ja määrittävät energiankäytön erilaisia muotoja, määriä ja kohteita -> panostetaan tärkeiksi koettuihin kohteisiin ja rakennetaan identiteettiä
Nikunen (2005): ”Me vihaamme Ally McBealia” (ulkonäkö, anoreksia, epävarmuus, tyttömäisyys)
13. Yhteisöllinen katsominen kuvitellut yhteisöt (Anderson 1983)
samanaikainen katselu – kuuluminen ja erottautuminen
kansalliset ja globaalit yleisöt
digitalisoituminen -> eriaikaisia katselukulttuureja
todellisuus-tv – vahva samanaikaisuuden rakentaminen: äänestykset, tulokset
14. Euroviisut (Pajala 2006)
tyypillinen niukkuuden ajan televisiospektaakkeli
vahva kytkös kansallisuuteen
euroviisuhistoria kansallisena kertomuksena
syklinen aikakäsitys: ”vuodesta toiseen on petytty”
muistaminen ja unohtaminen
ajallinen etäisyys Länsi-Eurooppaan: lähetysaika ja kulttuurinen etäisyys
http://www.youtube.com/watch?v=tZuc2_Y0fxQ&feature=related
15. tv-ohjelmat sosiaalisena tapahtumana
perheen kanssa katsominen
opiskelijat -> kavereiden kanssa katsominen (esim. Frendit)
ohjelmat seuraavan päivän puheenaihe (juoruilu) -> yhteisöllisyys työpaikoilla ym.
16. Mediavälitteiset katastrofit ja kriisit jäsentävät historiaa
tv-muistot: prinsessa Dianan kuolema, WTC-iskut, koulusurmat, tsunami 2004
Romanian vallankumous http://www.youtube.com/watch?v=zti3Ya9ae-I
tsunami
läheisyys vs. kaukaisuus (länsimaiset uhrit ja kansallinen näkökulma)
tiedonkulun ongelmat : kumuloituva uutinen
virallinen tiedotus vs. internet, amatöörikuvat, ihmiset/uhrit itse uutismateriaalin tuottajina
17. Uudet julkiset televisiot McCarthy 2001: televisio muokkaa tilan ja ajan suhteita myös kodin ulkopuolella
televisio odotuksen naamioijana – legitimoitua ajan kulutusta
lentokentät, odotushuoneet, vanhainkodit
”mukana oleminen”, kuuluminen, yhteys haettuihin sosiaalisiin todellisuuksiin (Couldry 2004)
18. Televisiotutkimus yleisöjen tuottajana
19. Yleisöt konstruktioina yleisöjä määrittelevät mediatuotanto, tutkija, kriitikko, vastaanottaja
ymmärrys yleisöstä muuttunut
yleisötutkimus
yleisö massana, tuotteena – toisaalta yleisö kuluttajina
katsojalukumittarit (edelleen tärkeitä ohjelmistonsuunnittelussa) – eivät kerro, miten katsotaan
20. mediavaikutusten tutkiminen
kognitiiviset ja affektiiviset vaikutukset
MCR-perinteen mielipidetiedustelut, paneelitutkimukset
esim. tv-väkivallan vaikutusten tutkimus
lapsiyleisöt
ongelmallista syy-seuraus-suhteiden osoittaminen
21. katsojatutkimus
yleisö katsojina
psykoanalyyttiset teoriat
katsojuus määrittyy mediaesityksen tarjoaman position kautta; katsoja samastuu kameran silmän tuottamaan näkökulmaan -> valta-asema
katsojan, tekijöiden ja hahmojen katseet
identifikaatio = katsoja sekä samastuu että tekee eroa mediaesitykseen
erit. elokuvatutkimuksessa
22. katsojat harrastajina:
identiteettejä ja sosiaalisia suhteita rakennetaan kuluttamisen kautta -> kuluttaminen = merkitysten tuottamista
digitalisoituminen -> yleisöistä tuottajiksi
Abercombie & Longhurst (1998):
kuluttaja – fani – kultisti – entusiasti – pientuottaja
fragmentoituminen, osayleisöt
fanitutkimus
(Herkman 2002)
23. Televisiotutkimuksen nousu 1980-luvulla kulttuurintutkimuksellinen käänne
kiinnostus katsojiin, tulkintoihin
nautinnot: kulttuurinen ja ruumiillinen mielihyvä (Lacan & Barthes)
merkitykset: mediaesitykset laitetaan merkitsemään itselle mielekkäällä tavalla (Grossberg)
feministinen tutkimus, identiteetin ja sukupuolen kysymykset
haastattelut, etnografia
makrotasolta mikrotasolle
24. Aktivoitu yleisö osallistuvan kulttuurin hyödyntäminen (yleisön osallisuus sisäänkirjoitettuna)
faniutuva yleisö
intermediaalisuus
Hautakangas (2006): populaarissa media-kulttuurissa uusi yleisöksi asettumisen tapa (BB)
vahva tietoisuus omasta roolista yleisönä
virittyminen samaan diskurssiin tekstin kanssa, vahva affektiivinen panostus
aktiivinen vuorovaikutus tekstin ja tuotannon kanssa,
25. kritiikki aktiivisen katsojan paradigmaa kohtaan 1990-luvulla
aktiivisesta interaktiiviseksi katsojaksi
toisaalta: rutiini ajelehtimisena, lorvailuna (vrt. virran käsite) -> televisionkatsomisen tylsyys ja toisteisuus
sohvaperuna
televisio julkisissa odotustiloissa
Nikunen 2008
26. Televisiofanius fanikulttuuri
lat. fanaticus = temppelipalvelija, omistautunut
uususkonnollisuus
affektiivisuus
toiminta
kytkeytyy populaarikulttuuriin
fani-identiteetti
27. fanius syntyi televisiotoiminnan vakiinnuttua
aluksi elokuvafaniuden muotoja – tähti/näyttelijä -> sarjallisuuden myötä kohti sarjojen maailmaa
science fiction -kulttuuri 1980-luvulla Suomessa
fanius tv-käytännöissä: tähtivierailut (Payton Place, Kauniit ja Rohkeat)
internet 1990-luvun puolivälissä
fanifiktio http://www.fanfiction.net/forums/tv/
28. Nikunen 2005:
Xena -> kulttifanius (aktiivinen ja tiivis yhteisö, runsas fanituotanto) http://www.youtube.com/watch?v=_dF3VTOcbuo
Ally Mc Beal -> trendifanius (affektiivinen katsomiskokemus, paljon fanimateriaalia)
Marco Bjurström -> tähtifanius (yksityinen, aktiivinen fanitoiminta) http://www.youtube.com/watch?v=mqDlJoyPgTc
29. Yleisötutkimuksen tulevaisuus? teknologinen kehitys (mobiililaitteet, internet, digit. tallennus) ja mediakonvergenssi
intermediaalisuus: tv, internet, kirjat, lehdet
internet-tutkimus: yhteisöt, keskustelut
todellisuus-tv:n tutkimus
30. Miten tutkia liikkuvia yleisöjä? (Ruohomaa 2008)
mediankäyttäjät nomadeina (Grossberg 1988)
horisontaalinen liikkuvuus = sosiaalinen nousu tai lasku
vertikaalinen liikkuvuus = maantieteellinen, teknologinen ja tekstuaalinen liikkuvuus
31. Kiitos!