Psykoterapia eettisenä harjoitteena

1. Psykoterapia eettisenä harjoitteena Tapio Malinen www.tathata.fi 24.11.2008

2. Erään psykoterapeutin perususkomukset • Ihminen tekee aina parhaansa ja sen mitä kulloisessakin tilanteessa on mahdollista tehdä. • Ihminen on kärpänen avoimessa pullossa. • Kyllä pouta sorsan kotiin tuo. • Kaikki se, mitä tarvitsemme on koko ajan läsnä. Emme vain näe.

3. Harjoitus 1 • Mitä sellaista olet (tähän mennessä) oppinut elämäsi aikana, jota arvostat ja pidät myönteisenä? • Mikä näiden opetusten merkitys on ollut työsi kannalta? • Millaisen metaforan kautta näen itseni, kun työskentelen terapeuttina? • Jos tänään puhuttaisiin sinulle merkittävistä asioista, niin mistä silloin puhuttaisiin?

4. Eräs tapa määritellä psykoterapia • Terapia on eettinen harjoitus, jossa se mikä on todellista ja hyvää luodaan yhdessä (Kenneth Gergen). • Vrt. elämä eettisenä harjoitteena.

5. Kolme ikkunaa • Tiede = ikkuna varmuuteen • Taide = ikkuna muotojen maailmaan • Etiikka = ikkuna epävarmuuteen • Epävarmuudessa eläminen = eettisesti arvokas inhimillisenä tekijä vs. oikeaoppisuus. • Elämänhallinnan vaatimus vs. armo = elämänhallinnan taakasta luopumista. • Toisen ymmärtäminen = toinen ihminen tulee ajattelumme ympäröimäksi. • Kieli erilaisia todellisuuksia generoivana työkaluna. • ”Minä” prosessina tai kuvana vs. ”minä” kiinteänä entiteettinä.

6. Suhteeni terapiassa tuotettuun tietoon • Mitä tieto on? • Missä tieto on? • Miten tietoa saadaan?

7. Harjoitus 2: Patsas • A tutkii B:tä, joka on patsas. • B tutkii A:ta, joka on patsas. • Kokemusten jako. • A tutkii B:tä, joka on A. • B tutkii A:ta, joka B. • Kokemusten jako.

8. Harjoitus 3: Lempikysymykseni dekonstruktio • Mikä on suosikkikysymyksesi terapiassa? • Miksi tämä kysymys on sinulle tärkeä? Mitä se kertoo käsityksistäsi ihmisestä ja todellisuudesta? • Missä kuulit tämän kysymyksen ensimmäistä kertaa? • Oletko koskaan kyseenalaistanut kysymystäsi? Miksi? • Milloin ehkä luovut siitä? • Mitä ajattelet kysymyksestäsi nyt?

9. Tekemisen mielentila eettisenä lähtökohtana • Huomio suunnattu menneeseen tai tulevaisuuteen. Huomio liukuu ehdollistuneesti pois nykyhetkestä. • Tapahtumien, asioiden, tuntemusten luokittelu, arvostelu tai arvioiminen. • Tavoitteellinen, tulevaisuuteen, odotuksiin suunnattu. • Samaistunut tai takertunut mieleen. • Ennakkoluuloisuus, ennakko-odotukset.

10. Olemisen mielentila eettisenä lähtökohtana • Huomio suunnattu tähän hetkeen, suora kokemus. • Tapahtumat, asiat, tuntemukset hyväksytään sellaisina kuin ne sillä hetkellä koetaan. • Pyyteetön, tavoitteeton, avoin suhde nykyhetkeen. • Tietoisuus on neutraali tarkkailija, samaistumaton havainnoitsija. • Avoimuus nykyhetken kokemuksille, ennakkoluulottomuus, luova uteliaisuus, aloittelijan mieli

11. Demonstraatio • Arvioidaanko ihmistä vai autetaanko asiakasta arvioimaan terapeutin työskentelyä? • Ketä pidetään asiantuntijana? • Kenen kieltä terapiassa/työnohjauksessa käytetään? • Eristääkö vai yhdistääkö terapia/työnohjaus ihmisiä? • Tukevatko kysymykset hallitsevia/alistavia yhteiskunnallisia käytäntöjä vai avaavatko ne vaihtoehtoja? • Miten ammatillisuus ilmenee?

12. Arviointia • Mikä koulutuspäivän aikana oli sinulle erityisen tärkeää? • Mihin se kytkee sinut ja mistä se erottaa? • Miten valta ilmeni koulutuspäivän aikana? • Pakottiko koulutus sinua ajattelemaan tai tekemään jotain, mitä et haluaisi tehdä? • Miten koulutus erosi aiemmista koulutuksista, joihin olet osallistunut? • Mitä uuta tai yllättävää koulutus avasi? • Minkälaiseen toimintaan se houkuttaa sinua tulevaisuudessa?

13. Kirjallisuutta • Ojansuu, J.: Pyhyys – rajalla oleva ihminen. WSOY, 2004. • Journal of Systemic Therapies Vol. 20, No. 4, Winter 2001 (Process Ethics). • Venkula, J.: Taiteen välttämättömyydestä. Kirjapaja oy, 2003.

14. Harjoittamisesta • Emme harjoita itseämme jotakin päämäärää varten, joka odottaa meitä tuolla jossakin. • Emme harjoita siksi, että haluamme tulla joksikin, vaan siksi että harjoittaminen itsessään on elämää täytenä, jotakin jota haluamme tehdä sen itsensä takia. • Vrt. päämäärätietoinen harjoittelu vs. eksistenssin harjoittaminen elämäntapana.

15. Sisältöetiikka & prosessietiikka • ”Ulkoinen tie” vs. ”sydämen etiikka”. • Mitä hyvän elämän käsitteellä tarkoitetaan vs. miten elää hyvää elämää. • ”Sydämen etiikka” pohjautuu mielen harjoittamiseen ja eksistentiaalisten peruskysymysten kokemusperäiseen ratkaisuun. • Jotta voisimme toimia eettisesti, meidän on oltava tietoisia niistä tekijöistä, joiden tuloksena toimimme. Tätä tietoisuutta ei saavuteta ilman harjoittamista.

16. Viisaus on tietoa, johon liittyy eksistentiaalinen ulottuvuus • Mikä on harjoittamisen merkitys kokemuksen laadun muuttajana ja ymmärryksen syventäjänä? • Mikä on ihmisen paikka maailmassa, olemisen kokonaisuudessa? • Mikä on ”itsen” tai egon luonne? • Mikä on myötätunnon paikka ihmisen ”kanssa-olemisessa”?