SYÖMISHÄIRIÖPÄIVÄT

1. SYÖMISHÄIRIÖPÄIVÄT Oulu 27.-28.1.2009

2. Lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoidosta OYS:ssa Auli Joutsenoja, last.psyk.el OYS, Psykiatrian tulosyksikkö, Lastenpsykiatrian klinikka

3. Yleistä syömishäiriöistä • syömishäiriöt länsimaissa nuorten naisten kolmanneksi yleisin pitkäaikaissairaus • oireyhtymiä, taudinkuva vaihtelee, pahimmillaan henkeä uhkaavia, taustalla eriasteisia psyykkisiä häiriöitä

4. Syömishäiriöiden etiologiasta • etiologialtaan multifaktoriaalisia • taustalla monimutkainen somaattisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutus • synnyssä voidaan erottaa syömishäiriöille altistavia, oireilua laukaisevia ja oireilua ylläpitäviä tekijöitä

5. Altistavia tekijöitä • altistavien tekijöiden katsotaan liittyvän mm. persoonallisuuteen, perheeseen ja kulttuuriin • keskeisimpinä persoonallisuuteen liittyvinä altistavina tekijöinä pidetään suuria itseen kohdistuvia vaatimuksia, heikkoa itsetuntoa ja keinottomuutta ahdistuksen säätelyssä

6. Oireilua laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä • laukaisevina tekijöinä usein - suuret elämänmuutokset - traumaattiset tapahtumat • oireilua ylläpitäviä tekijöitä - stressi, suorituspaineet - vuorovaikutukselliset ”noidankehät” - oireiden tilapäinen ahdistusta helpottava vaikutus

7. Tutkimus ja hoidon suunnittelu moniammatillisena yhteistyönä • alle 18 -vuotiaat syömishäiriöiset tulevat yleensä erikoissairaanhoidon tasoisiin tutkimuksiin ja hoitoon OYS:n Lasten ja nuorten poliklinikalle tai osastolle 62/II • alle 8 -vuotiaista konsultoidaan Lastenpsykiatrian poliklinikan pikkulapsitiimiä • 8-15 -vuotiaista Lastenpsykiatrian poliklinikan isojen tiimiä • yli 15-vuotiaista Nuorisopsykiatrian poliklinikkaa

8. Mahdolliset lasten/nuorisopsykiatriset jatkohoitopaikat • alle 8-vuotiaat: last.psyk. päiväosasto 52, joskus last.psyk. osasto 54 • 8-11 -vuotiaat: last.psyk. osasto 54 • 12-14/15 -vuotiaat: varhaisnuorten (last.psyk.) osasto 50 • yli (13)/15 -vuotiaat: nuorisopsykiatriset osastot 72, 80, 70

9. Lasten/nuorisopsykiatrisen tutkimuksen tavoitteet • selvitetään, onko kyseessä syömishäiriö • selvitetään, onko muita samanaikaisia psyykkisiä häiriöitä • arvioidaan potilaan persoonallisuuden toimintataso ja perheen tilanne • arvioidaan lapsen/nuoren kehityksen vaihe ja häiriön vaikutukset kehityksen etenemiseen • tehdään hoitosuunnitelma (moniammatillinen yhteistyö) • yhteistyö potilaan ja hänen perheensä kanssa tärkeää

10. Hoidon tavoitteet • normaalin painon saavuttaminen • normaalin syömisen opettelu (säännöllinen ruokailurytmi, tavallisen ruuan syöminen) • henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemisessa edistyminen

11. Osastohoito somaattisella osastolla Hoitosopimus • lastentautien erikoislääkäri tekee potilaan kanssa hoidon alussa yksilöllisen hoitosopimuksen, molemmat allekirjoittavat • sopimuksessa määritellään potilaan oikeudet ja velvollisuudet liikkumisen, kotilomien ja kotiutumisen suhteen – painonkehityksen myötä oikeuksia lisätään

12. Ravitsemustilan korjaaminen • vaikea aliravitsemus tai potilas ei kykene nauttimaan riittävästi energiapitoista ravintoa -> nenämahaletku (joskus harvoin iv-hoito) • sairaalahoidon alussa tavallinen ruokavalio, jatketaan aliravitsemusta ehkäisevällä ruokavaliolla, johon kuuluvat välipalat • vältetään korostamasta energiamääriä, riittävästi aikaa aterioille

13. Muu hoito • punnitukset 3 x viikossa aamuisin pikkuhoususillaan wc-käynnin jälkeen, samalla vaa´alla valvottuna • hoidon alussa verenpaineen ja pulssitason seuranta • koulunkäynnin järjestäminen sairaalassa potilaan voinnin mukaan • vieraita saa käydä

14. Hoito osastolla on yhteistyötä Hoitohenkilökunta, osastonlääkäri • asiantuntijuus, hoitoon motivoiminen • toimiminen aikuisen mallina, rajojen asettajana ja tukena • päivittäiset keskustelut, vanhempien tapaaminen

15. Ravitsemusterapeutti • kartoittaa syömiskäyttäytymistä ja antaa yksilöllisiä ohjeita aterioille • oikaisee potilaan ruokailuun liittyviä vääriä tottumuksia ja uskomuksia Fysioterapeutti - auttaa nuorta hyväksymään vartalonsa rentoutus- ja ruumiintuntemusharjoitusten avulla

16. Lasten/nuorisopsykiatri, psykiatrinen sh • psyykkisen tilanteen arviointi, seuranta ja hoidon suunnittelu sekä jatkohoitoon motivointi; tarvittaessa jatkohoito lasten/nuorisopsykiatrisella osastolla • lapsella/nuorella omat tapaamiset, vanhemmilla omat, lisäksi perhetapaamisia • alkuun psykoedukaatiota, tukimuotoista yksilö- ja perheterapeuttista työskentelyä • varsinainen psykoterapia aloitetaan yleensä vasta, kun vaikea aliravitsemustila on korjattu

17. Potilas • saa asiallista tietoa, tulee kuulluksi • yksilöllisyys ja tietynlainen joustaminen lisäävät nuoren itsehallinnan tunnetta ja auttavat hyväksymään painon nousun • potilasta rohkaistaan ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseen Perhe - mukana hoidon suunnittelussa, tapaa kaikkia hoitoon osallistuvia, perheen mielipiteitä huomioidaan

18. Kotiutus somaattiselta osastolta • painon oltava viikon yli sovitun kotiutuspainon • kotiutuessa sovitaan painorajat kotihoitoon • seuranta aluksi kerran viikossa, kontrollivälejä harvennetaan painon noustessa, seuranta voi myöhemmin jatkua kouluterveydenhuollossa • psyykkisen puolen hoito jatkuu

19. Psyykkisen puolen jatkohoidosta • avohoidossa jatkossa yleensä useita vuosia kestävä tiivis monimuotoinen lasten/nuorisopsykiatrinen kuntoutus • pitempiaikaiset psykoterapiat yleensä yksityispuolella Kelan tai Lääkinnällisen kuntoutuksen kustantamana • seuranta erikoissairaanhoidossa tai kotikunnassa

20. Pohdinta • syömishäiriöt lisääntyneet, hoitokuviot monimuotoisia ja usein monimutkaisia • hoidon kehittäminen haasteellista, resursseja tarvitaan lisää