Evoluutio ja elämänpolitiikka 2

1. Evoluutio ja elämänpolitiikka 2 Perjantaisin klo 12-14 (seminaarihuone)Laajuus op: 4 22.1-5.3.2010 Yhteiskuntapolitiikan laitos kl 2010

2. Suoritustavat • ”Harjoitustyö”: • Evoluutioteorian soveltaminen johonkin tutkimusongelmaan • Esimerkiksi miten lisätä terveyden tasa-arvoa? • Tai miten vähentää tupakointia koululaisten keskuudessa • Tai miten saada ihmiset toimimaan ympäristöystävällisemmin? Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

3. Luentosarjan rakenne • Kaksi osaa • Yleisempää evoluution ja sen peruskäsitteiden läpikäyntiä: luonnonvalinta, seksuaalivalinta, sopeutuma, geenit ja ympäristö, ihmisen historia, moraali jne. • Konkreettisia esimerkkejä elämänpoliittisesti keskeisistä kysymyksistä: perhe, parinvalinta, väkivalta, yhteistoiminta, auttaminen, demokratia jne Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

4. Tästä on siis kyse kun puhutaan evoluutiosta ja elämänpolitiikasta • Suuri määrä meidän elämänvalinnoistamme perustuu perinnöllisiin ominaisuuksiin ja evoluutioon • Universaali ihmisluonto on todellisuutta • Vaistot jylläävät • Niiden poisjättäminen on samaa kuin kieltäisi liikennesääntöjen (oikeanpuoleinen liikenne) vaikutuksen liikennekäyttäytymisessä… Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

5. Yksi on selvää: • Suurin osa niistä ominaisuuksista, jotka nykyään tiedetään periytyviksi on aikaisemmin ymmärretty kokonaan ympäristön aiheuttamiksi • Ja osaa ei ole esimerkiksi pidetty sairautena ollenkaan (ja nytkin juuri yhteiskuntatieteissä arvostellaan näiden tautien ”medikalisoimista” ja ”genetisoimista”) Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

6. Miten sopeuman tunnistaa (Campbell) • Se esiintyy kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina • Se ilmaantuu määrätyssä elämän/kehitysvaiheessa • Se on ilmeinen vastaus ärsykkeisiin • Se ilmestyy ilman erityistä ohjausta • Sitä on hankala muuttaa/poistaa • Se ei johdu älykkyydestä tai muista ominaisuuksista • Se on selvässä toiminnallisessa suhteessa (kompleksisuus, tehokkuus, luotettavuus, tarkkuus, toimivuus) johonkin erityiseen ympäristö-ongelmaan Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

7. Valintapaine • Ominaisuuden täytyy tuottaa etua jolla on merkitystä • ”eloonjäämistaistelu” = valintapaine • Valintapaine tuottaa samankaltaisuutta, kun taas ei-olennaiset ominaisuudet voivat vaihdella suurestikin • Ihmisillä ei valintapainetta, ”kaikki” pärjäävät ja lisääntymisetua ei synny? Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

8. Kielikyky • Edellyttää monia anatomisia muutoksia jotka voidaan ajoittaa melko tarkasti • Kurkunpää • Kasvolihakset • Kielen kiinnitys • Hermokanavat • Kehitys alkanut n 800 000 vuotta sitten (vrt edellä perhe) • Todennäköistä että puheen evoluutio alkanut samanaikaisesti Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

9. EEA • EEA = environment of evolutionary adaptation (1 milj - 100 000 v sitten…, eriaikaisuus!) • Savanni: puita, avointa, vuoristoa, vettä, lämmintä • 30-100 ihmisen ryhmiä • Puhekyky jo olemassa (klik-kielet) • Tulen käyttö varmasti => ruokavalion muutos • Keräily ja metsästys tai haaskan syönti • Perhe: äiti, lapsi, isä ja sukulaiset • Sukupuolten työnjako • Auttaminen ja yhteistyö Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

10. Ihmisen evoluutio jatkuu • Aivoihin ja aisteihin kohdistuu jatkuvaa valintapainetta • Epigeneettisiä muutoksia (ympäristön tuottama ulkoinen muutos on periytyvä)? • Mahdollinen geenimuuntelu (esim sokerihimon poistaminen, addiktioiden lieventäminen ym)? • Kloonaus: äärimmäistä rodunjalostusta Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

11. Kritiikki • Esim Ylikoski, Raatikainen, Alas Poor Darwin etc. • Vain sofistikoitu kritiikki (edes)kiinnostavaa! • Tyypillisiä vastaväitteitä: • Jos sukupuolierot ovat periytyviä niin se tarkoittaa että tasa-arvoa ei saa tavoitella • Geenit määräävät ”kaiken”, ympäristöllä ei mitään merkitystä • Jos roduilla on eroja niin mitään ei voi tehdä, toiset rodut ovat ylempiä ja toiset alempia… • Palaan näihin vielä Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

12. Mutta kriittisyys on hyvä • Geenien ja ympäristön yhteis- ja vuorovaikutus on se kiinnostava asia (gene-culture coevolution) • Evoluutio on yllättävän nopeaa (nopeampaa kuin turpeen uusiutuminen!) • Miksi samat ihmiset vastustavat geenitekniikkaa jotka sanovat että geneettisiä eroja ei voi muuttaa? Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

13. Esimerkki: sukupuoli • Tuija Pulkkisen haastattelu (Yliopisto 11/2009) • ”biologia toimii sanana jollekin joka vain on” • Sen sijaan että tutkittaisiin sitä mikä on sukupuolen pysyvä rakenne tai alkuperä, kiinnitetään huomiota sukupuolen muuttuvuuteen. Uudelleen ajattelemalla ja uudelleen tekemällä asiat voivat muuttua • MUTTA: Kulttuurit ovat hirveän jäykkiä. Ihmiset haluavat toistaa samaa! • Miksi? Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

14. Sukupuolierot • Ylikoski-Kokkonen: ainoat sukupuolierot ovat heittovoima, masturboinnin määrä, asenne irtosuhteisiin ja fyysinen aggressio! • Miten olisi: lasten synnyttäminen, imettäminen, taipumus hoivaamiseen, rikollisuuserot, partnerin valintakriteerit, juoksunopeus, ylipäänsä fyysinen voima, kiinnostus valtaan, ammatinvalinnat, koulutusalttius … Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

15. Sarmaja-sitaatti • Miksi Smith, Hume co ovat niin paljon kiinnostavampia kuin nykyiset teoreetikot, jopa evoluutiopsykologit? • Koska he puhuvat ihmisluonnosta! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

16. Kirjallisuutta • Barkow (luvut 1 ja 2!) • Gerhard Lenski • Sarah BlafferHrdy • Michael Rutter • Richerson-Boyd • Stephen Sanderson • Niedenzu-Meleghy-Meyer: New evolutionary social science • Kokkonen-Ylikoski (hakemisto puuttuu!) • Heikki Sarmaja • Markus Jokela • Tatu Vanhanen • Anna Rotkirch • Janne Kivivuori Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

17. Kirjallisuusluettelo 1 • Jerome H Barkow (ed): Missing the revolution. Darwininsm for social scientists. Oxford UP 2006 • Derek Bickerton: Adam’s tongue. How humans made language, how language made humans. Hill and Wang, 2009 • Sarah Blaffer Hrdy: Mother nature. Natural selection and the female of the species Chatto &Windus, 1999 • Sarad Blaffer Hrdy: Mothers and others: The evolutionary orgins of mutual understanding. Belknap Press, 2009 • Jared Diamond. Collapse. How societies choose to fail or survive. Penguin 2006 • Judith Rich Harris: No two alike. Human nature and human individuality. Norton 2006 • Markus Jokela: Geenit jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa. Sosiologia 1/2005 • Gerhard Lenski: Ecological-evolutionary Theory Principles and applications. Paradigm Publishers, 2005 • Geoffrey Miller: Spent. Sex, evolution and consumer behavior. Viking, 2009 Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

18. Kirjallisuusluettelo 2 • Heinz-Jurgen Niedenzu et al (eds): The new evolutionary social science. Human nature, behavior and social change. Paradigm publishers, 2008 • Samir Okasha: Evolution and the levels of selection. Clarendon 2006 • Michel Raymond: Cro-Magnon toi –meme! Petit guide darwinien de la vie quotidienne. Editions du Seuil, 2008 • Peter J Richerson – Robert Boyd: Not by genes alone. . How culture transformed human evolution. University of Chicago Press, 2005 • Anna Rotkirch website (blogs.helsinki.fi/rotkirch) • Judith Rich Harris: No two alike. Human Nature and human individuality. W.W.Norton, 2007 • Hilary Rose, Steven Rose (ed): Alas, poor Darwin. Arguments against evolutionary psychology. Jonathan Cape 2000 • Michael Rutter: Genes and behavior. Nature-nurture interplay explained. Blackwell, 2006 • Frank Salter: On genetic interests. Family, ethnicity and humanity in an age of mass migration. Transaction publishers 2007 Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

19. Kirjallisuusluettelo 3 • Frank Salter: Westermarck’s altruism. Charity releasers, moral emotions and the welfare ethic. Politics and the life sciences. 2. 2008 (December) • Heikki Sarmaja: Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta. Yhteiskuntapolitiikka 3.2003 • Heikki Sarmaja. Johdatus inhon sosiologiaan. Yhteiskuntapolitiikka 1.2001 • Heikki Sarmaja: Kärsimys ja syntien sovitus. Yhteiskuntapolitiikka 4.2006 • Michael Tomasello: Why we cooperate. Boston Review Book 2009 • Tatu Vanhanen: The limits of democratization. Climate, intelligence and resource distribution. Washington Summit Publishers 2009 • Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat. Terra Cognita 2008 • Frans de Waal: Age of Empathy. Harmony Books 2009 • Nicholas Wade: The faith instinct. How religion evolved. Penguin 2009 • Nicholas Wade: Before the dawn.. Recovering the lost history of our ancestors. Penguin 2006 • Richard Wrangham: Catching fire. How cooking made us human. Basic Books 2009 • Petri Ylikoski – Tomi Kokkonen: Evoluutio ja ihmisluonto. Gaudeamus,2009 Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

20. Sovelluksia • Moraali (Sarmaja, Westermarck) • Tulen merkitys ihmisen kehitykselle • Kieli • Terveys ja älykkyys (Gottfredson) • Demokratia • Rikollisuus (Kivivuori, Laine) • Kuluttaminen • Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus • Sosiaaliturva Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

21. Sovelluksia 2 • Perhe • Aloita J Rich Harrisin kirjalla • Hyppää sitten Catching fireen • Kielen alkuperäteoriat … • Älykkyys! • Geneettinen nationalismi… Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

22. Moraali • Moraalitunteet kehittyvät evoluutiossa: palkitsevat ja rankaisevat tunteet • Perustunteet jo lukuisilla eläimillä • Empatia ja mielen teoria: kyky asettua toisen asemaan • Altruismi: äidin ja lapsen suhde • Rangaistuksen pelko hyvin tärkeä Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

23. Elämän tarkoitus • Elämän jatkuminen: jokainen elävä olento ”haluaa” elää • Lisääntyminen: jokaiselle elävälle olennolle on tärkeää jatkaa sukua (vaikka epäsuorasti) • Nämä kaksi muodostavat moraalin evoluutioperustan: terve itsekkyys, huolenpito,auttaminen, yhteistyö, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus … Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

24. Terveys ja älykkyys • Tutkimustuloksia: • Hollannin nälänhätä • Suomen terveyserot • evoluutiolääketiede Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

25. Rikollisuus • Kivivuori ja Laine • Väkivalta, varkaus, epärehellisyys • Rikos on universaali ilmiö • Sen kontrolloiminen on mahdollista Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

26. Meskus: Elämän tiede • Laudaturin väitöskirja • Aiheena ”perimän hallinta ja lääketieteen teknologiat” • Teoreettinen lähtökohta Foucault Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

27. No two alike: Human nature and human individuality 2006 • Judith Rich Harris Nurture assumption oli merkittävä kirja kasvatuksen merkityksestä • Herätti paljon pahennusta kasvatustutkijoiden keskuudessa: Harris osoitti että vanhempien kasvatustavoilla ei ole mitään tutkimuksessa osoitettavaa merkitystä ja kaatoi näin suuren määrän uskomuksia ja myyttejä Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

28. Judith Rich Harris • Rampa vanha nainen, joka tekee tutkimusta kotonaan ja pitää yhteyttä ulkomaailmaan sähköpostin avulla • Erotettiin Harvardin tohtorikoulusta seuraavalla perusteella: does not have the originality and independence to live up to Harvard standards” • Sai erottajan nimellä varustetun palkinnon! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

29. Tutkimusote • Tsekkaa lähteet • Näyttö! • Kausaalisuus edellyttää vertailuja • Karsi väärät selitykset • Älä sulata yleisesti hyväksyttyjä uskomuksia: • Esim Pavlovin reaktiot ovat epätarkkoja: koirat oppivat tiettyjä juttuja mutta eivät toisia! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

30. Hieno esimerkki • Miten erottaa ympäristön ja geenien vaikutus? • Sama kuin suorakulmioiden pituuden ja leveyden vaikutus suorakulmion alaan • Mikä on ratkaisu: pidetään jompikumpi vakiona ja varioidaan toista. Pituutta tai leveyttä: näin voimme sanoa kumpi on tärkeämpi Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

31. Ihmistutkimuksessa • Verrataan lapsia pareittain: geneettisesti samanlaisia lapsia ympäristön vaihtelun suhteen ja • Ympäristön suhteen samanlaisia lapsia jotka ovat geneettisesti erilaisia • Geneettisesti erilaiset lapset ovat erilaisia riippumatta ympäristöstä, mutta ympäristöllä ei ole vaikutusta geneettisesti samanlaisiin lapsiin! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

32. Tosi ongelmallinen tulos • Geenit selittävät vaihtelusta n 43 % • Ympäristö selittää vaihtelusta n 2-3% • Loput (n. 55%) on selittämätöntä, eli ”ei-jaettua ympäristöä”. • Jota Harris kutsuu yksinkertaisesti selittämättömäksi varianssiksi • Plominin veto: etsikää erot ja niiden selitys Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

33. Stephen Suomi • Uusi termi: geeni-ympäristö interaktio • Jos kasvatuksella on erilaisia vaikutuksia geneettisesti erilaisiin lapsiin, niin ympäristövaikutus saattaa näennäisesti kadota • Suomi väitti että näin on: hän tutki apinoita jotka oli otettu pois äideiltään ja annettu (erilaisille) vaihtoehtohoitajille: jos lapsi oli rauhallinen se kesti tämän, jos se oli ylireagoiva sille kävi huonosti Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

34. Kiinnostava tulos! • Mutta ei pitänyt paikkaansa: Suomi ei kyennyt koskaan osoittamaan todella saaneensa tällaisen tuloksen • Kysymys oli hyvin hankalasta tutkimusasetelmasta, jota on hyvin vaikea viedä läpi edes apinoilla • Ekstreemiolosuhteet voivat tuottaa eroja, mutta normaalikasvatus ei! • Harris kävi läpi kaikki Suomen julkaisut! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

35. Kaganin tulos • Jos arka lapsi kasvaa ylisuojelevassa ympäristössä siitä tulee arka • Jos lapselle annetaan päinvastaista, itsenäisyyteen kannustavaa kohtelua, se pääsee eroon arkuudestaan • Tulosta ei ole koskaan vahvistettu. Harris on tsekannut… • Hyvä stoori kulkee pitkälle! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

36. Syntymäjärjestys • Tosi kuuluisa tulos: esikoiset ovat määräileviä ja hallitsevia, myöhemmin syntyneet kilttejä, nuorimmat kapinallisia • Ei kestä tarkempaa testiä: Sullowayn aineistoja ei ole, näyttö katoaa • Erot sisarusten välillä eivät näy perheen ulkopuolella, eivät siis ole persoonallisuuseroja Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

37. Karsitut selitykset Persoonallisuuserot eivät selity • Ympäristöeroilla • Kasvatuksella • Ympäristön ja geenien yhteisvaikutuksella • Perheympäristön eroilla • Geenien ja ympäristön korrelaatiolla (kiltti lapsi saa paremman kohtelun…) Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

38. Mikä jää jäljelle? • Iso ”normaalin” vaihtelun alue! • Jos edellytykset toteutuvat edes jotenkuten, se riittää • Kiintymys, huolenpito, hoiva • Haittojen minimointi • Siis resilienssi, ongelmien sietokyky Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

39. Kasvatus ja kieli • Maahanmuuttajalapset oppivat kielen ilman aksenttia, vaikka vanhemmat puhuisivat kuinka huonosti • Autistiset lapset oppivat vain vanhempiensa kielen! • Siis ”normaaleilla” lapsilla perheen ulkoinen ympäristö on olennainen Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

40. Interventiotutkimuksen ongelma • Harrisin esimerkki: vanhempia valmennetaan tietyllä tavalla ja lapset pärjäävät paremmin tarhassa • Mutta entä jos vanhemmat jotka omaksuvat valmennuksen paremmin, saavat lapsia jotka pärjäävät paremmin tarhassa? • Emme tiedä, ellei tätä kontrolloida • Lapsi ei siirrä käytöstään ympäristöstä toiseen • Varhaisilla kokemuksilla ei ole vaikutuksia! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

41. Mielen teoria-testi • Kaksi lasta, kaksi koria • A pistää pallon toiseen koriin ja menee ulos • B siirtää pallon toiseen koriin • A tulee takaisin • Kummasta korista hän etsii palloa? • Alle kolmivuotiaat (ja autistit)sanovat toisesta korista • Yli kolmivuotiaat vastaavat oikein… Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

42. Harrisin teoria • Kolme mielen järjestelmää (moduulia): • Suhdemoduuli • Sosialisaatiomoduuli • Statusmoduuli Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

43. Suhdemoduuli • Keskeinen evoluutioympäristössä • Vauvan opittava tuntemaan ja erottamaan itselleen läheiset henkilöt • Opittava interaktiokäyttäytyminen • Hallittava joukko ihmissuhteita (Dunbarin maksimi: 150) Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

44. Sosialisaatiomoduuli • Lapsen opittava erottelemaan kategorioita, erityisesti sosiaalisia kategorioita • Opittava erilaisia käyttäytymismalleja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa • Miten tulla hyväksytyksi ryhmässä • Erottaa me ja muut • Vain yksi voi olla paras! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

45. Statusmoduuli • Harrisin selitys erojen muodostumiselle yksilöiden välillä! • Kilpailun välttämättömyys • Kumpi kannattaa: nojata perheen sisäiseen vai perheen ulkopuoliseen informaatioon itsestä kun haluaa kilpailla? • Sukulaisten kanssa jaetaan ja ei-sukulaisten kanssa kilpaillaan • Eläimet laumassa noudattavat demokratiaa… Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

46. Statusmoduuli 2 • Moduuli joka arvioi sitä mitä toiset ihmiset ajattelevat itsestä ja kerää aineistoa eri lähteistä • Tämän tiedon perusteella voi toimia sosiaalisissa tilanteissa • Bourdieun habitus! • Statusmoduuli perustuu ulkoiseen ympäristöön ja sen antamaan informaatioon Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

47. Belsky-Steinberg-Draper • 1991 evoluutioteoreettinen parinvalintateoria • Isän rooli keskeinen • Isättömät tytöt valitsevat pikastrategian • Luotettava isän tytöt valitsevat huolellisesti • Empiirinen näyttö väärinpäin: geeneilläkin voi olla vaikutus (poissaoleva isä ei ole samanlainen kuin huolehtiva isä…) • Parittaisvertailu puuttuu! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

48. Perheen vaikutus teoria on sitkeä • Koska vanhemmat haluavat yliarvioida itseään • Koska huolehtivaisuus on sisäänrakennettu • Koska kulttuurissa korostetaan kausaalivaikutusta ja syyllistämistä: huono omatunto tärkeä vaikuttaja • Järjestelmässä on valtavasti backuppeja! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

49. Mutta … • Miksi lapsi ei soveltaisi kotona opittuja strategioita kodin ulkopuolella? • Esimerkiksi luja itseluottamus, käsitys omasta hyvyydestä vs. epävarmuus ja itsen vähättely • Neuvottelu- ja väittelytaitojen kehitys • Perhe ja kaverit eivät ole täysin suljettuja systeemejä! Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka

50. Richard Wrangham • Catching Fire • How cooking made us human • Basic Books 2009 • ( ks myös Michael Pollan In defense of food ja • Joop Goudsblom: Fire and civilization) Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka