Jyväskylän peruspalvelu- katastrofi

1. Jyväskylän peruspalvelu-katastrofi Poliittinen päätöksenteko, kuntatalous ja palvelujärjestelmä R. Mäkinen, 22.5.2012

2. Käsitteenä erittäin laaja • Voidaan ymmärtää tarkoitettavan kaikkia niitä tehtäviä, joita valtiovalta lainsäädännöllisin keinoin on asettanut kuntien järjestettäväksi (kaikki lasten päivähoidosta kunnallistekniikkaan) • Käytännössä peruspalveluilla tarkoitetaan niitä kunnan ydintehtäviksi nähtäviä toimia, jotka liittyvät kiinteästi sosiaaliseen turvallisuuteen, kansanterveyden edistämiseen ja sosiaalisen pääoman uusintamiseen ja ylläpitämiseen • Ns. pakollisia lakisääteisiä palveluja, joiden saatavuutta/kattavuutta ja järjestämistä säädellään lain ja asetuksin (kunta ei voi päättää, ettei niitä tarjoa) • Palveluja, joiden järjestämiseen kuluu merkittävä osa kunnan käyttötaloudesta eli käytössä olevista varoista • Palveluja, joiden puuttuminen tai heikentyminen vaikuttaa merkittävällä tavalla kuntalaisten arkeen ja sen sujuvuuteen - perusturva, terveys, hoiva ja sivistys (perusopetus, II - asteen koulutus, lukiokoulutus) Mitkä peruspalvelut?

4. Kuntatalous on kokonaisuus, jossa toisiinsa suhteutetaan käyttötalous, kunnan rahoitussuunnitelma ja investoinnit. Rahoitussuunnitelma vastaa siihen, kuinka menot ja investoinnit rahoitetaan, mistä ja kuinka kassaan rahaa ”virtaa” • Kuntatalouden kriisistä puhuttaessa viitataan usein käyttötalouden kriisiin, mutta koko kuntakonsernin tila (liikelaitokset ja tytäryhteisöt) on huomioitava kokonaisuutta hahmotettaessa. • Kunnan tulot perustuvat yksinkertaistaen verotuloihin ja valtionosuuksiin, sekä erilaisista palvelumaksuista saataviin tuottoihin. • Vuosikatteella arvioidaan kunnan tulorahoituksen riittävyyttä: • osoittaa, kuinka paljon ns. ”juoksevien menojen” eli käyttötalousmenojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin • jos vuosikate on tilinpäätöksessä negatiivinen eikä kata lainkaan poistoja, kunnan tulorahoitus ei riitä edes käyttötalouden menoihin. Tällöin joudutaan ottamaan lainaa käyttötalouden menoihin, eli ns. syömävelkaa • investoinnit rahoitetaan yleensä suurimmaksi osaksi velalla • Mikä on lainakannan, käyttötalouden tulojen ja menojen, investointien ja tulorahoituksen riittävyyden välinen suhde? Kuntataloudesta

5. Mikä on poliittisen päätöksenteon merkitys ja rooli suhteessa kuntatalouteen ja palvelujärjestelmään ja peruspalvelujen toimivuuteen? Kuinka ryhmien väliset erot näkyvät? • Mitkä ovat kuntien ydin/perustehtävät, priorisointijärjestys? • Kuinka palvelut tuotetaan? (oman toiminnan kehitys vs. puhdas ulkoistus?) • Kuinka palvelut rahoitetaan? • Mitkä ovat riittävät/kohtuulliset resurssit? • Kuinka kuntataloutta tasapainotetaan? Otetaanko kaikki keinot käyttöön (ml. tulorahoituksen vahvistaminen) vai edetäänkö palveluleikkaukset edellä? • Valmius tarkastella kriittisesti harjoitettua elinkeinopolitiikkaa ja meneillään olevia ”elinvoimaisuushankkeita”, purkaa konsernin sisäisiä päällekkäisyyksiä ja puuttua ns. ”ei-pakolliseen” • Suhtautumisessa työllisyydenhoitoon? Poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä

6. Suhteellinen yleinen näkemys tuntuu yhä olevan, että peruspalveluissa olisi paljon ”ilmaa” ja että ”euroja kannetaan jokeen”. • Tosiasia on, että lähes kaksi valtuustokautta sosiaali- ja terveystoimen menoja on karsittu suhteessa olemassa olevaan palvelutarpeeseen nähden usein kymmenien miljoonien eurojen edestä. • Vertailtaessa suurten kaupunkien peruspalvelumenoja €/asukasta kohden laskettuna Jyväskylä on sijoittunut jo useamman vuoden edullisimpaan kärkeen (edellä Espoo ja Vantaa) • Kuluvan valtuustokauden alussa tehdyssä poliittisessa sopimuksessa asetettiin soten menojen tavoitteeksi, että ne ”pidetään suurten kaupunkien keskitasolla”. Mikäli näin olisi, menot olivat n. 100 € enemmän/a. kuin nyt, väestömäärään suhteutettuna + 30 M€ • Jyväskylän väestömäärä kasvaa ja väestö ikääntyy, tämä näkyy suoraan palvelutarpeen kasvuna • Uudet lainsäädännön velvoitteet (”neuvola-asetus”, perhehoitolaki, laki vammaisten henkilökohtaisesta avustajasta jne.) • AVI:n valvovan silmän alla lähes jokainen palvelualue Peruspalvelukatastrofi – faktaa vai fiktiota?

7. Menot ovat kasvaneet suhteessa väestön määrään, nykyiseen lainsäädäntöön ja palvelutarpeen kasvuun nähden erittäin maltillisesti • Kuntatalouden kriisin taustalla vaikuttaa ennen kaikkea tulorahoituskriisi (verotuotot vertailukaupunkien alhaisin) • Työttömyysaste ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys • Kuntalaisten keskitulojen alhaisuus • Heikko yhteisöverojen tuotto kuvastaa paitsi yritysrakenteen haavoittuvaisuutta myös tarvetta tarvetta tarkastella kriittisesti elinkeinopolitiikan painopisteitä, suhtautumista työllisyydenhoitoon ja pk-yrityksiin • Mittava 88M euron investointiohjelma rahoitettu velalla • Tehtyjen investointien ja liikelaitosten tuotto-odotukset pettymys (JE) • Kunnan oma velka + konsernivelka (312M ja 954,4M) • ”Käppi” vuositasolla n. 70M€, vuosikate 14M, alijäämää 24M, lainakanta kasvoi n. 56M Väite 2. Sotenmenot ajavat kuntatalouden kriisiin – faktaa vai fiktiota?

8. Kuntalaki velvoittaa varaamaan vuotuiseen talousarvioon määrärahoja tiedossa olevan tarpeen mukaan. • Jo vuosia budjetin valmisteluprosessi on ontunut lähtökohdilta – annettu suunnittelukehys ei ole kattanut edes vuokrien, indeksikorotusten ja palkkaratkaisujen vaikutuksia ja jättänyt toiminnalliset näkökulmat sivuun. • Palvelutarpeen kasvuun vastaaminen edellyttänyt vuosi toisensa jälkeen oman toiminnan tehostaminen. Missä menee raja? • Vuosittaiset budjetinylitykset ovat vastanneet suuruusluokaltaan määrärahoja, jotka lautakunnan esityksistä on leikattu. Ylitysten taustalla mm. • ”pelko” uhkasakoista • Eettinen ja juridinen velvollisuus hoitaa apua tarvitsevat • Ostopalvelujen hallitsemattomuus ja kustannusten nousu • Menot, joiden realisoituminen ei ole estettävissä (esim. ttt - menot) Väite 3. Jyväskylä ei alibudjetoi peruspalvelujaan – faktaa vai fiktiota?

9. Poliittisen päätöksenteon, kuntatalouden ja palvelujärjestelmän välinen vuoropuhelu/riippuvuussuhteet