1 / 21

Yksinhuoltajien työllisyydestä ja toimeentulosta

Yksinhuoltajien työllisyydestä ja toimeentulosta. FiPSU:n seminaari 'Kunnon työ köyhyyden vähentäjänä', Eurooppasali, Pohjoisesplanadi 7.10.2010 Anita Haataja. Mistä yksinhuoltajat tulevat? Yksinhuoltajat ovat heterogeeninen ryhmä: eri ryhmillä eri ongelmat.

jasia
Download Presentation

Yksinhuoltajien työllisyydestä ja toimeentulosta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Yksinhuoltajien työllisyydestä ja toimeentulosta FiPSU:n seminaari 'Kunnon työ köyhyyden vähentäjänä', Eurooppasali, Pohjoisesplanadi 7.10.2010 Anita Haataja

  2. Mistä yksinhuoltajat tulevat? Yksinhuoltajat ovat heterogeeninen ryhmä: eri ryhmillä eri ongelmat.

  3. Äidin siviilisääty lapsen syntyessä 1970 – 2008: noin 40 % lapsista syntyy avoliittoon Lähde: Tilastokeskus

  4. Avio- ja avoerot lapsiperheissä vuonna 2005 • Alaikäisten lasten avioliitossa elävistä vanhemmista muutti erilleen 2,6 % (2,2 % vuonna 1994) • Alaikäisten lasten avoliitossa elävistä vanhemmista muutti erilleen 7,5 % (9,9 % vuonna 1994) eli noin kolme kertaa useammin Lähde: Suomalainen lapsi 2007, Tilastokeskus

  5. Yhden vanhemman perheissä asuvien alle 1-vuotiaiden lasten osuus 1987-2006, % Lähde: Tilastokeskus, perhetilastot eri vuosilta

  6. Äitien ikäjakaumat vuonna 2006 lapsilisätietojen mukaan, % Lähde: Haataja 2009

  7. Taloudellisesta asemasta

  8. Taloudellisen tilanteen muutos avioeron jälkeen (2003/2004): äidit Airio, Ilpo 2010

  9. KTU / kulutusyksikkö vuonna 2005: kaikki taloudet = 100

  10. Yhden (äitien) ja kahden vanhemman perheiden osuudet alimmassa ja ylimmässä tuloviidenneksessä 1989-2008

  11. Aikapula ja työn puute • Pikkulapsivaiheessa (kuopus alle 3-vuotias) yli puolelta äideistä puuttuu työpaikka johon palata – yksinhuoltajilta vielä useammin • Ei "valinnanvapautta" työn ja perheen välillä • Työttömyys aste korkea pikkulapsivaiheen jälkeen • Tutkimukset (Forssen ja Hakovirta): yksinhuoltajat tekivät 1990-luvulla töitä, vaikka se ei "taloudellisesti kannattanut" • Nykyisin työllisyystilanne yhä huono etenkin pikkulasten äideillä, mutta työorientaatio ei ole kadonnut

  12. Alle 7-vuotiaiden lasten äidit: kotihoidon tuki ja kotiäitiys

  13. Alle 18-v lasten äitien työvoima- ja työllisyys TK:n työvoimatutkimusten mukaan 1989-2007, %

  14. Työttömyysturvan (pätkätöiden?) yleisyys

  15. Äitien koulutustaso: enintään perusaste tai vähintään ylempi korkeakoulututkinto 1989-2008

  16. Eipä juuri löydy turhia etuuksiaeikä erityistä tukea

  17. Hyvinvointivaltion yksinhuoltajille maksamat erityisetuudet muihin lapsiperheisiin verrattuna • Elatustuki (139,54 € per kk per lapsi), jos lapsella ei ole toista huoltajaa/elättäjää, tai jos elatusvelvollinen ei maksa sovittuja / elatusmaksuja • Riippumaton siitä, asuuko yksinhuoltaja yksin tai avoliitossa • Lapsilisän yksinhuoltajakorotus 46,60 € per kk per lapsi • Vain yksin lastensa kanssa asuville yksinhuoltajille • Etävanhemmalle elatusapuvähennys verotuksessa (80 € euroa valtion verosta) -> kannustaa jossain määrin elatusmaksujen maksuun • Kun todistaa maksut

  18. Toimeentulotuen yhteensovitus, tilanne 2008: lapsilisät ja elatustuet vähentävät tukea Haataja 2008

  19. Missä yksinhuoltajat jäävät muita perheitä vähemmälle? Tarvitsisivat erityistä tukea? • Vanhempainrahakauden pituus: suomalaiset yksinhuoltajat eivät voi käyttää isien bonusviikkoja (2 + 4 viikkoa 2010 alkaen) • Isyysvapaata perusteltiin mm. kodinhoitajapulalla 1970-luvulla • Entä jos olisi oma sukulainen, ystävä tms. • Yhteishuoltajuutta ei juuri tueta, vaikka vanhemmat jakaisivat myös hoiva- ja kasvatusvastuun • Ammattiin ja tutkintoon johtavan koulutuksen tukeminen • Kotipalvelujen järjestäminen: hyviä käytäntöjä löytyy mm. työorientoituneiden isien auttamisesta (vrt. Kröger 2009)

  20. Mitä yksinhuoltajat itse haluavat (YVPL 6.10.2010), tärkeysjärjestyksessä … • Pitää päästä (kokopäivä) töihin, tarvitaan vuorohoitoa, myös pienille koululaisille sekä päiväkoteja työpaikkojen läheisyyteen • Tarvitaan kouluttautumista ja koulutuksen aikaista tukea myös lastenhoidolle • YH-etuuksien korotus/justeeraaminen (toimeentulotuki) ja verovähennys • Etähuoltajan tuki • Työnantajien asenteet

  21. Päälähteet Pääasiassa: Forssen, Katja & Haataja, Anita & Hakovirta, Mia. (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009. Helsinki: Väestöliitto. Ks. myös toimittajien yhteisartikkeli ja allekirjoittaneen artikkelit em. teoksessa, sekä • Allekirjoittaneen artikkelit + • Rantalaiho, Minna: Suomalainen yksinhuoltajuus ja yhteiskuntamuutos (em. teoksessa). • Kröger, Teppo: Yksinhuoltajuus ja isyys: outo yhdistelmä? (em. Teoksessa) Lisäksi: • Haataja, Anita. Taustatietoa vuonna 2006 äitiys- ja vanhempainrahaa saaneiden äitien demografisista ja toimeentuloon liittyvistä tekijöistä Kela-Stakes –tutkimusaineistossa. Nettityöpapereita 9/2010. Kelan tutkimusosasto (www.kela.fi) • Haataja, Anita. Miten lasten elatusta ja kustannuksia kompensoidaan? JUTTA-muistio 4. Kelan tutkimusosasto. 29.5.2008 (tätä muistiota saa kirjoittajalta) • Airio, Ilpo. 'Avioero suomalaiseen tapaan. Lähivanhemman ja lasten taloudellinen selviäminen avioerosta' teoksessa Kangas, O ja Hämäläinen, U (toim.) 'Perhepiirissä'. Kansaneläkelaitos, Tutkimusosasto 2010.

More Related