Persoonallisuushäiriöt

1. Persoonallisuushäiriöt Mielenterveystyön luento Doris O. Aghazarian

2. PersoonallisuushäiriötJohdanto • Persoonallisuushäiriöt muodostavat mielisairauksien luokan, jotka ryhmitellään ajatusten ja tekojen pitkäaikaisten pysyvien mallien perusteella. • Näiden mallien joustamattomuuden ja hellittämättömyyden vuoksi ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia ja toimintakyvyn heikkenemistä henkilöille, jotka kärsivät näistä häiriöistä.

3. Persoonallisuushäiriötmääritelmä • American Psychiatric Associationin mukaan persoonallisuushäiriöt ovat henkisen kokemuksen ja käytöksen kestäviä malleja, jotka poikkeavat huomattavasti kyseessä olevan henkilön oman kulttuurin odotuksista. • Nämä mallit ovat monissa tapauksissa joustamattomia ja hellittämättömiä. • Mallin alkaminen voidaan jäljittää ainakin aikuisuuden alkuun. • Tullakseen diagnosoiduksi persoonallisuushäiriöksi käyttäytymismallin täytyy aiheuttaa huomattavaa ahdistusta tai selkeää heikkenemistä henkilökohtaisissa, sosiaalisissa tai työtilanteissa.

4. PersoonallisuushäiriötDSM-kriteerit(DSM = The Diagnostic and Statististical Manual of Mental Disorders) • Persoonallisuushäiriöiden yleiset diagnostiset kriteerit • Persoonallisuushäiriö-diagnoosin tekeminen vaatii näiden kriteereiden tyydyttävää täyttymistä eri persoonallisuushäiriöiden ominaisten oireiden lisäksi. • Kokemukset ja käyttäytyminen, jotka eroavat selvästi kyseessä olevan henkilön kulttuurin odotuksista. Tämä kaava esiintyy kahdessa tai useammassa alla olevasta alueesta. • kognitio (itsensä, muiden ihmisten ja tapahtuminen havainnointi ja tulkinta.) • tunnetila (emotionaalisen reaktion vaihtelu, intensiteetti epävakaus ja sopivuus.) • ihmisten välinen toimintakyky • impulssien hallinta

5. Persoonallisuushäiriötvain aikuinen saa diagnoosin • Alle 18-vuotiaita henkilöitä, jotka täyttävät kriteerit, ei yleensä diagnosoida persoonallisuushäiriöisiksi, mutta heidät saatetaan diagnosoida vastaavaan häiriöön. • Antisosiaalista persoonallisuushäiriötä ei voida diagnosoida alle 18-vuotiaille henkilöille.

6. Persoonallisuushäiriötjatkuva käyttäytymismalli • Jatkuva malli on joustamaton ja turmiollinen laajasti vaihtelevissa henkilökohtaisissa ja sosiaalisissa tilanteissa. • Jatkuva malli johtaa kliinisesti merkittävään ahdistukseen tai toimintakyvyn heikkenemiseen sosiaalisissa, ammatillisissa tai muissa tärkeissä alueissa. • Malli on vakaa ja pitkäaikainen ja sen alku voidaan jäljittää vähintään nuoruuteen tai aikuisuuden alkuun. • Jatkuva malli on ei ole parempi luokiteltuna muiden mielisairauksien oireena tai ilmenemismuotona. • Jatkuva malli ei johdu jonkin aineen suorasta psykologisesta vaikutuksesta tai yleensä lääketieteellisestä tilasta, kuten päävammasta.

7. Persoonallisuushäiriötdiagnostiikka • DSM-IV listaa kymmenen persoonallisuushäiriötä, jotka jaetaan kolmeen ryhmään:

8. Persoonallisuushäiriötdiagnostiikka: Ryhmä A • Ryhmä A (oudon tai epätavallisen käyttäytymisen häiriöitä) • Vainoharhainen (paranoidinen) persoonallisuushäiriö • Eristäytyvä (skitsoidinen) persoonallisuushäiriö • psykoosipiirteinen (skitsotyyppinen) persoonallisuushäiriö

9. Persoonallisuushäiriötdiagnostiikka: Ryhmä B • Ryhmä B (käytöksen dramaattisuutta, emotionaalista tai epävakautta) • Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö • Epävakaa ("rajatila", "borderline") persoonallisuushäiriö • Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö • Narsistinen persoonallisuushäiriö

10. Persoonallisuushäiriötdiagnostiikka: Ryhmä C • Ryhmä C (ahdistuneisuuden ja pelokkuuden oireita) • Estynyt persoonallisuushäiriö • Riippuvainen persoonallisuushäiriö • Pakko-oireinen persoonallisuushäiriö (vaativa persoonallisuushäiriö)

11. Persoonallisuushäiriötmuita luokkia • DSM-IV sisältää myös käyttäytymismalleja, joihin mikään näistä kymmenestä kategoriasta ei sovi, mutta ovat kuitenkin persoonallisuushäiriöiden muotoja. • Aiempi versio DSM-IV:stä sisälsi myös mm. passiivis-aggressiivisen persoonallisuushäiriön. Passiivis-aggressiivnen persoonallisuushäiriö on negatiivisten asenteiden ja passiivisen vastustuksen malli sosiaalisissa tilanteissa. • Passiivis-aggressiivinen ja depressiivinen persoonallisuushäiriö siirrettiin DSM-IV:n liitteeseen tutkimuksia varten.

12. Persoonallisuushäiriötetiologia • Lähes 600 sadan miespuolisten yliopisto-opiskelijoiden tutkimus tutki lapsuuden seksuaalisen ja fyysisen hyväksikäytön sekä tämänhetkisten persoonallisuushäiriöiden oireiden suhdetta. Lapsuuden hyväksikäytön huomattiin selvästi liittyvän suureen osaan symptomalogiassa. Hyväksikäytön vakavuus huomattiin erittäin huomattavaksi, mutta kliinisesti merkityksettömäksi, ryhmissä A, B ja C. • Lapsuuden pahoinpitely ja heitteillejättö osoittautuivat riskeiksi aikuisiän persoonallisuushäiriöiksi. Seksuaalisesti pahoinpideltyjen ryhmä demonstroi kaikkein pitävimmin psykopatologian malleja. • Lähteet: Cohen, Patricia, Brown, Jocelyn, Smailes, Elizabeth. "Child Abuse and Neglect and the Development of Mental Disorders in the General Population" Development and Psychopathology. 2001. Vol 13, No 4, pp981-999. ISSN 0954-5794.

13. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? • Mielenterveyshäiriöitä, niin psykooseja, neurooseja, depressiota kuin myös persoonallisuushäiriöitä (mm. sivupersoonatapaukset, narsistinen persoonallisuushäiriö, rajatilaoireyhtymä) selitettäessä on turvauduttu yleensä biologisiin, psykodynaamisiin, psykososiaalisiin, ja perinteisiin oppimispsykologisiin selityksiin.

14. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Biologiset selitykset korostavat häiriöiden perinnöllisyyttä tai hermojen, lähinnä aivotoiminnan poikkeavuutta. Melkoisella varmuudella voidaan sanoa että perintötekijöillä on osuutta sairastumiseen, vaikkakin usein esitetään, että geneettiset tekijät luovat vain alttiuden, joka toteutuu, jos tietynlaiset ympäristötekijät "laukaisevat" tilanteen.

15. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Ympäristötekijöiksi voidaan lukea esim. lasta ensisijaisesti hoitavan aikuisen suhtautuminen lapsen fyysisten tarpeiden tyydyttämiseen, riippuvuuteen ja temperamenttiin. Persoonallisuushäiriöisten ihmisten peruspiirteiksi on luettu mm. lyhytjännitteisyys ja impulsiivisuus, vaikka on täysin mahdollista, että kyseiset piirteet kuuluvat yksinkertaisesti yksilön temperamenttiin, luontaiseen tapaan suhtautua asioihin.

16. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Psykodynaamiset selitykset korostavat lapsen varhaislapsuudessa kokemia menetyksiä ja ahdistavia kokemuksia. Esim. skitsofrenian katsotaan johtuvan äidin ja lapsen välisen symbioosin häiriintymisestä. Lapsi ei ole pystynyt eriytymään omaksi itsekseen, eikä näin ollen näe eroa itsensä ja ulkomaailman välillä, tai ole saavuttanut perusturvallisuuden tunnetta.

17. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Myös persoonallisuushäiriöt nähdään psykodynaamisissa teorioissa kehityksen häiriöinä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi on kokenut hyljeksintää, väkivaltaa tai torjuntaa, sitä vaikeampia ovat syntyneet häiriöt.

18. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Psykososiaaliset selityksetkorostavat perhe- ja lähipiirin suhteiden merkitystä mielenterveyshäiriöiden synnyssä. Liiallisen riippuvuuden, ylihuolehtimisen, vihamielisyyden tai tunnekylmyyden vaikutus ihmisten välisessä vuorovaikutussuhteessa aiheuttaa vääristymiä ihmissuhteisiin.

19. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Oppimispsykologisten selitysten mukaan tietynlainen käyttäytyminen on reagointia ympäristön ärsykkeisiin. Näin ollen kaikenlaisia käyttäytymismalleja, jotka viittaavat mielenterveydenhäiriöihin, pidetään opittuina.

20. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Persoonallisuushäiriöiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä arvioi jokainen koulukunta omista näkemyksistään käsin, silti jokaisen sairastuneen kohdalla syyt ovat yksilöllisiä, ja osallisia ovat varmasti niin perinnöllisyys- kuin myös ympäristötekijät. Ympäristötekijöistä korostuu kuitenkin selvästi ihmissuhteet:

21. Persoonallisuushäiriöt.Mistä ne johtuvat? (jatkuu) • Persoonallisuus rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, näin ollen ihminen myös oppii käyttäytymismalleja toisilta ihmisiltä. Yksilö on altis häntä kasvattavien vaikutukselle nimenomaan lapsuudessa, siksi lapsen kohtelu ja häneen suhtautuminen antaa lapselle myös "tietoa" siitä, mitä, tai millainen hän on ja miten maailmaan on suhtauduttava jos haluaa olla "turvassa". Esim. jos lapsen kiivas, "vaikea" temperamentti aiheuttaa erityisen herkästi ahdistuvalle vanhemmalle ongelmia ja sitä kautta lapseen kohdistuvaa torjuntaa, seurauksena saattaa olla tukahdutettuja pahanolontunteita, jotka myöhemmin, erityisen häiritsevinä tulkitaan persoonallisuuden häiriöiksi.

22. PersoonallisuushäiriötLisää materiaalia monisteina • Persoonallisuushäriöti, Lääkärikirja Duodecim. 21.4.2007, Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri (yleiskatsaus ja tiivistelmä – 2 sivua) • Persoonallisuuden häriöt ja hoitomuodot. (10 sivua.) Keskity hoitomuotoihin ja hoitomenetelmiin.

23. Persoonallisuushäiriöthoitomuodot • Häiriöiden hoito Rogersin mukaan: • Kehittynyt terapiatyön pohjalta • Asiakkaan suostumuksella, sessiot nauhtoitetaan ja videoidaan ja arvioidaan yhdessä. • Tällöin terapiaprosessi ymmärretään ja sisällönanalyysia voidaan tehdä • Keskeistä terapeutin ja asiakkaan välinen suhde.

24. Persoonallisuushäiriöthoitomuodot • Cattell kritisoi liiallista toivekkuutta herättäviä terapiasuuntauksia • Cattell keskittyy ongelmakohtien rajaamiseen ja niiden luonnehdintaan • Cattell vertaa häiriökäyttäytymisen ns. normaaliin käyttäytymiseen • Terapialla hän tukee persoonallisuuden kokonaisuutta, eikä tunnustaudu yhden ja ainoan hoitomuodon kannattajaksi.

25. PersoonallisuushäiriötHoitomuodot • Toimintaterapia • Taideterapia • Musiikkiterapia • Liikuntaterapia • Lääkitys • Yksilöterapia • Ryhmäterapia • Perheterapia • Ympäristöterapia

26. Persoonallisuushäiriöthoidon tavoitteet • Impulssien säätely harjoituksia • Sopivasta ja sopimattomasta käytöksestä sopiminen • Käyttäytymisen muokkausta – sosiaalisten taitojen kehittäminen • Ahdistuksen minimoiminen ahdistusta tuottavien ajatusten tai tilanteiden identifioimisen kautta

27. Persoonallisuushäiriöthoidon tavoitteet • Työskenteleminen yhdessä tavoitteellisesti ja tulosten arviointimenetelmät yhdessä sovitulla tavalla • Tavoitteena: • Itsetuhoisuuden väheneminen • Omien ongelmien verbalisointi • Omien ratkaisumallien löytäminen ja niiden verbalisointi • Sisäisen itsesäätelyn kehittyminen • Sosiaalisuuden lisääntyminen • Ahdistuksen väheneminen • Häiriökäyttäytymisen ja ajatusmallien, kuten epäluulon, salailun, täydellisyyden tavoittelun, jne. väheneminen

28. Persoonallisuushäiriöthoidon tavoitteisiin pääseminen • Hoitajan ei saa odottaa kovin nopeita tuloksia • Työskentele kohti päämäärää ottamalla hyvin pieniä askelia kerralla • Muista, että toisinaan asiakas on motivoitunut, koska kärsii tilanteestaan • Toiset asiakkaat taas eivät koe sairaudentuntoa eivätkä halua muuttua • Itsemurha-alttius on korkeimmillaan 20-30 ikäisillä ja vähenee iän lisääntyessä

29. Persoonallisuushäiriöttyöskentymetodi • On pidettävä mielessä, että muutosta ei voi pakottaa