Australian aboriginaalit

1. Australian aboriginaalit 1. Perusfaktat Australiasta Ylimmän tason hallintoalueet • koostuu 6 osavaltiosta (Victoria (Melbourne), New South Wales (Sidney), Queensland (Brisbane), Western Australia (Länsi-Australia)(Perth), South Australia (Etelä-Australia) (Adelaide) ja Tasmania (Hobart)) sekä kahdesta territoriosta (Australian Capital Territory (Canberra)) ja Northern Territory (Pohjoisterritorio) (Darwin). Hallinto • parlamentaarinen monarkia (kenraalikuvernööri) • liittoparlamentti (senaatti) käsittää 64 jäsentä. 10 kustakin osavaltiosta + 2 NT + 2 ACT • edustajainhuoneessa 124 jäsentä. Jäseniä kustakin osavaltiosta väkiluvun mukaan • jokaisella osavaltiolla oma perustuslaki, kuvernööri, hallitus ja parlamentti

2. Sijainti • ”down under” • kaukana idässä (aikavyöhykkeet) • kaukana, eristyksissä (Tyynimeri referenssinä) • osa ”pohjoista”

3. Sijainti • ”down under” • kaukana idässä (aikavyöhykkeet) • kaukana, eristyksissä (Tyynimeri referenssinä) • osa ”pohjoista”

4. Sijainti • ”down under” • kaukana idässä (aikavyöhykkeet) • kaukana, eristyksissä (Tyynimeri referenssinä) • osa ”pohjoista”

5. Sijainti • ”down under” • kaukana idässä (aikavyöhykkeet) • kaukana, eristyksissä (Tyynimeri referenssinä) • osa ”pohjoista” • ”lähiympäristö” • polynesia, micronesia, melanesia

6. Australian • pinta-ala 7 682 300 km2 • korkein kohta Mt. Kocsiusko 2 228 m • alin kohta Lake Eyre –12 m • pääkaupunki Canberra (313 000 as.) • väestömäärä 20,3 milj. (1.2.2005)

7. Australian • pinta-ala 7 682 300 km2 • korkein kohta Mt. Kocsiusko 2 228 m • alin kohta Lake Eyre –12 m • pääkaupunki Canberra (313 000 as.) • väestömäärä 20,3 milj. (1.2.2005)

9. 2. Australian aluerakenne Asutuskuvion pääpiirteet valtakunnan tasolla • asutuksen historia Australiassa on kaupunkimaisen asutuksen historiaa • Australia mielletään usein maatalousyhteiskunnaksi, mikä onkin osittain pitänyt paikkansa. Maatalouden, erityisesti karjatalous, on perustunut ekstensiivisyyteen ja asutus maaseudulla on mm. sen vuoksi ollut hyvin harvaa • Australia luotiin siirtomaaksi, lähinnä raaka-aineiden toimittajaksi. Tämän vuoksi satamakaupungeilla on aina ollut suuri merkitys asutuskuviossa ja tämä merkitys on vain korostunut viime aikoina • osavaltioiden pääkaupungit (Canberraa lukuun ottamatta) sijaitsevat rannikolla ja niissä asuu yli 65 % väestössä. 73 % väestönkasvusta vuonna 2000 sijoittui näihin kaupunkeihin • erotukseksi esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Venäjään Australia ei kasvanut työntämällä uudisasutusrajaa (pioneer frontier) aina vaan kauemmaksi sisämaahan ja kohti toista rannikkoa vaan Australia kasvoi pitkin rannikkoa • rannikonkin suunnassa väestöntiheys vaihtelee suuresti ja merkittävä osa on lähes asumatonta

10. 2. Australian aluerakenne Asutuskuvion pääpiirteet valtakunnan tasolla • asutuksen historia Australiassa on kaupunkimaisen asutuksen historiaa • Australia mielletään usein maatalousyhteiskunnaksi, mikä onkin osittain pitänyt paikkansa. Maatalouden, erityisesti karjatalous, on perustunut ekstensiivisyyteen ja asutus maaseudulla on mm. sen vuoksi ollut hyvin harvaa • Australia luotiin siirtomaaksi, lähinnä raaka-aineiden toimittajaksi. Tämän vuoksi satamakaupungeilla on aina ollut suuri merkitys asutuskuviossa ja tämä merkitys on vain korostunut viime aikoina • osavaltioiden pääkaupungit (Canberraa lukuun ottamatta) sijaitsevat rannikolla ja niissä asuu yli 65 % väestössä. 73 % väestönkasvusta vuonna 2000 sijoittui näihin kaupunkeihin • erotukseksi esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Venäjään Australia ei kasvanut työntämällä uudisasutusrajaa (pioneer frontier) aina vaan kauemmaksi sisämaahan ja kohti toista rannikkoa vaan Australia kasvoi pitkin rannikkoa • rannikonkin suunnassa väestöntiheys vaihtelee suuresti ja merkittävä osa on lähes asumatonta

11. 2. Australian aluerakenne Ilmasto ja maisema • trooppisesta lauhkean kautta kuivuusaavikkoon

15. 3. Asutushistoria ja siirtolaisuuden vaiheet 3.1. Aboriginaalien saapuminen • arviot alkuperäisväestön saapumisajankohdasta vaihtelevat 40 000 vuodesta 120 000 vuoteen BP • arvio jopa 120 000 vuotuisesta asutuksesta perustuu havaittuihin ympäristömuutoksiin New South Walesissa, Queenslandissa ja Etelä-Australiassa. Maaperässä lisääntynyt määrä hiilipartikkeleita saattaa kertoa tulta käyttäneen ihmisen saapumisesta. Siitepölynäytteet puolestaan kertovat, että eukalyptusmetsämaan pinta-ala kasvoi voimakkaasti samoihin aikoihin, eli sademetsäala väheni • luonnonympäristön muutokset eivät kuitenkaan ole saaneet arkeologista tukea ja yleisesti oletetaan, että ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan noin 50 000 vuotta sitten • 40 000 tuhatta vuotta sitten merenpinta oli alempana kuin nyt ja Australiasta oli mahdollisesti manneryhteys Uuteen Guineaan ja Tasmaniaan • viimeistään 25 000 BP mennessä asutus oli levinnyt kaikkialle Australiaan

16. 3. Asutushistoria ja siirtolaisuuden vaiheet 3.1. Aboriginaalit eurooppalaisten historianaikana • kapteeni Cookin saapuessa nykyisen Sidneyn seutuvilla vuonna 1770 lasketaan, että alkuperäisväestön lukumäärä oli vähintään 300 000 henkilöä. Huomattavasti suurempia lukuja on myös esitetty, aina miljoonan asti • vallalla oleva käsitys on, että aboriginaalit elivät sopusoinnussa ympäristön kanssa. Paikallisia resursseja hyödynnettiin kuitenkin maksimaalisesti, käytettävissä olevan teknologian sallimissa rajoissa • aboriginaalien elämä ja elinkeinot vaihtelivat merkittävästi riippuen ympäristöstä. Kuivilla alueilla metsästys oli pääelinkeinona, sademetsissä taas keräily

17. 3. Asutushistoria ja siirtolaisuuden vaiheet 3.2. Siirtolaisuus ja valkoisen Australian politiikka • väestö viisinkertaistui 1900-luvun aikana • ensimmäisestä eurooppalaisasutuksesta vuonna 1788 kesti 70 vuotta ennen kuin ensimmäinen väestömiljoona saavutettiin • seuraavan miljoonan saavuttaminen kesti vain 19 vuotta ja sitä seuraavan vain 12 vuotta • nopeimmillaan absoluuttinen kasvu oli 1980-luvun toisella puoliskolla, jolloin kasvu miljoonalla kesti alle 4 vuotta • tämän jälkeen kasvu on hiukan hidastunut ja lasketaan hidastuvan vajaaseen 12 vuoteen/miljoona as. käynnissä olevan vuosisadan puoleen väliin mennessä, jolloin kokonaisväestön määräksi ennustetaan runsaat 25 miljoonaa

18. liittovaltion syntyessä vuonna 1901 asujaimisto oli lähestulkoon yksinomaan brittiläistä alkuperää, joskin saksalaisia asutuskeskittymiä löytyi ja kultakuumeen paikalle tuomia kiinalaisiakin oli jonkin verran • tilanne haluttiin säilyttää ja lähes ensi töikseen uuden liittovaltion lakeja säätävät elimet hyväksyivät maahanmuuttoa rajoittavia lakeja, joilla estettiin muiden kuin valkoisten maahanmuuttoa • tästä johtuen väestön etninen koostumus ei juuri muuttunut ennen toista maailmansotaa • sodan jälkeen maan hallitus ryhtyi voimaperäisesti kannustamaan maahanmuuttoa • puolustukselliset syyt • teollistuminen • muuttoa ohjattiin kuitenkin edelleen Valkoisen Australian ylläpitämiseksi. Sen lisäksi eurooppalaistenkin kohdalla harjoitettiin valikoivaa politiikka. Ohjeena oli, että ensin brittejä, sitten pohjoismaalaisia ja pohjalla eteläeurooppalaiset • aasialasta tai afrikkalaista maahanmuuttoa ei pidetty hyväksyttävänä • jo 1940-luvun lopulla kävi ilmi, että brittiläisyyteen perustuvaa maahanmuuttopolitiikka oli muutettava. Halukkaita maahanmuuttajia ei ollut tarpeeksi ja Eurooppa oli täynnä pakolaisia, joiden vastaanotosta Australiankin piti kantaa vastuuta

19. vuosien 1947 ja 1952 välisenä aikana maahan saapui 170 000 pakolaista itäisestä Euroopasta • maahanmuuttajavärväystä laajennettiin ja sopimuksia tuetusta siirtolaisuudesta tehtiin monen eurooppalaisen maan kanssa 1950-luvun aikana ja 1960-luvun alussa • vasta vuonna 1958 poistettiin lakipykälä, joka edellytti maahanmuuttajalta jonkin eurooppalaisen kielen hallintaa. Samoihin aikoihin myönnettiin maassa jo asuville aasialaisille oikeutta hakea kansalaisuutta • vuonna 1973 viimeiset rasistiset pykälät poistettiin maahanmuuttolaista • suurin aasialainen muuttoaalto saatiin Vietnamista kun Yhdysvallat vetäytyi sodasta 1973 ja kun Etelä-Vietnam romahti vuonna 1975 • aasialaismuutto jatkui 1970- ja 1980 –luvuilla. Vuonna 1980 22 % maahanmuuttajista tuli Aasian maista ja vuonna 1982 aasialaiset ohittivat britit ja uusi-seelantilaiset suurimpana ryhmänä • 1990-luvun jälkipuoliskolla maahanmuuttoa ruvettiin voimakkaammin rajoittamaan ja ”värväys” suunnattiin kohti koulutettuja ja erityistaitoja omaavia ryhmiä etnisestä taustasta riippumatta. Lisäksi otetaan vastaan kansainvälisin sopimuksin sovittu määrä pakolaisia. Tänään Australia vastaanottaa noin 80 000 mahanmuuttaja vuodessa • monikultturismi on tänään virallinen politiikka Australiassa, joskin sitä on voimakkaasti kritisoitu poliittisen kentän äärilaidoilla. Esim. Uudessa-Seelannissa monikultturismin aate on kohdannut voimakasta vastustusta sekä maorien että eurooppalaistensuunnalta • Australia kärsii huonosta maineesta mitä pakolaispolitiikkaan tulee. Pakolaisleirejä ja mellakoita • vuodesta 1945 lähtien ovat kuitenkin yli 500 000 pakolaista saaneet turvapaikan Australiasta

20. 3.3. Aboriginaalit väestökasvun paineessa • eurooppalaisen asutustoiminnan alkamisen aikoihin lasketaan, että aboriginaalit jakaantuivat 500–600 heimoon, joilla kaikilla oli oma sukulaissuhteisiin pohjautuva hallintojärjestelmä, omaleimainen kulttuuri ja oma kieli. Naapuriheimoilla kielisukulaisuus saattoi olla selvä • heimojen keskikoko oli noin 500 henk. Heimot jakaantuivat sukulaissuhteiden perusteella klaaneihin tai laajennettuihin perheryhmiin (15-30 henkilöä) • arkielämä tapahtui klaanin puitteissa. Klaani harjoitti liikkuvaa elämää etsiessään ruokaa • klaanit kokoontuivat tiettyinä ajankohtina erilaisiin seremonioihin ja initaatioriitteihin

21. ennen eurooppalaisten saapumista aboriginaalit elivät täysin eristyksissä muusta maailmasta. Ainoa poikkeus saattoi olla yhteys malaijeihin. On olemassa merkkejä siitä (mm kasvillisuuteen liittyviä), että Kaakkois-Aasian saaristosta käytiin Australian puolella muun muassa keräämässä merikurkkuja • eurooppalaisen asutustoiminnan alkaminen toden teolla vuodesta 1787 eteenpäin johti katastrofiin alkuperäisväestön keskuudessa • taudit, alkoholi ja jopa järjestelmällinen tappaminen vähensivät alkuperäisväestön lukumäärää merkittävästi ja siirsivät asutuksen painopistettä kauemmaksi rannikolta • alkuperäisväestön nomadinen elämäntapa, johon ei maanviljelys kuulunut, merkitsi muun muassa, että heidän oikeutta maahan ei haluttu tunnustaa (terra nullius –periaate) • vasta 1820 ja 1830 -luvuilla ryhdyttiin toimenpiteisiin reservaattien luomiseksi. Niitä luotiin erilleen siirtomaa-asutuksesta ja kun valkoinen väestö tarvitsi lisää maita reservaatteja siirrettiin kauemmaksi sisämaahan • reservaatit mitä todennäköisin pelastivat alkuperäisväestön totaalisesta tuhoutumisesta • vielä 1950 –luvulla eräät pitivät aboriginaaleja tuhoon tuomittuina. Tällöin heidän lukumääränsä oli laskenut noin 80 000 henkilöön.

22. vasta vuonna 1967 aboriginaaleille myönnettiin äänioikeus ja heitä alettiin huomioida väestölaskennoissa • vuonna 2001 laskettiin, että alkuperäisväestöön kuuluvia oli 410 000 (n. 2,2 %). Luku on noussut vuodesta 1996 lähes 57 000 ja vuodesta 1991 noin 135 000. Syy tähän on mm. se, että kynnys ilmoittautua alkuperäisväestöön kuuluvaksi on madaltunut • An Aboriginal or Torres Strait Islander is a person of Aboriginal or Torres Strait Islander descent who identifies as an Aboriginal or Torres Strait Islander and is accepted as such by the community in which he or she lives.

23. 3.4. Alkuperäisväestön väestöllisiä peruspiirteitä • aboriginaalien kasvu huomattavan nopeaa II maailmansodan jälkeisenä aikana kiitos korkean syntyvyyden, joka on peittänyt alleen myös merkittävän kuolleisuuden • vielä tänään keskimääräinen elinikä aboriginaalien keskuudessa on vain 53 vuotta (muu väestö 78 vuotta), eli vastaa valkoisen väestön tilannetta vuonna 1900. Vastasyntyneen aboriginaalipojan odotettavissa oleva elinikä on 56 vuotta (muu väestö 77 vuotta), tytön 63 vuotta (muu väestö 82 vuotta) • alkuperäisväestö väestörakenne kertookin siitä, että Australian sisällä elää kehitysmaa • vuonna 1996 alkuperäisväestön mediaani-ikä oli 20 vuotta kun se koko väestön osalta oli 34 vuotta • alle 15 -vuotiaiden osuus alkuperäisväestöstä jopa 40 % kun yli 65 -vuotiaiden osuus jää 3 prosenttiin

24. 3.4. Alkuperäisväestön väestöllisiä peruspiirteitä Sosiaalisia ongelmia • kuolleisuus huomattavasti korkeampi kuin muun väestön keskuudessa. Esimerkiksi 35–54 -vuotiaiden kuolleisuus jopa kahdeksankertainen verrattuna valtaväestöön • imeväiskuolleisuus 3–5 -kertainen • vain 32 % aboriginaalilapsista suoritti koulun loppuun vuonna 1998 • aikuisista 24 %:lla peruskoulun jälkeistä koulutusta (muut 41 %) • vuonna 1996 23 % alkuperäisväestöstä työttömänä (muut 9 %) • yli 15 -vuotiaiden aboriginaalien keskitulo/viikko vuonna 1996 oli $190 (muut $292). Aboriginaalin perheen $502 (muut $730) • vankilassa istuvien suhteellinen osuus aboriginaalien keskuudessa 14-kertainen verrattuna muuhun väestöön. 19 % vankilassa istuvista aboriginaaleja

25. aboriginaalien vankien lukumäärä yli kaksinkertaistunut vuodesta 1988 • 75 % alkuperäisväestöstä asuu kaupungeissa (koko väestö 86 %). Kaupungistuminen nopeaa • alkuperäisväestö asuu yleisemmin pienemmissä keskuksissa verrattuna muuhun väestöön. 33 % asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (koko väestö 63 %). • lasten huostaanotto järjestelmällistä 1800-luvun alusta alkaen • työvoimaa maatiloille ja otollisia kohteita käännytystyölle • kun alkuperäisväestö alkoi kasvaa 1800-luvun lopulta erotettiin puoliverisiä perheistään, jotta nämä sulautuisivat vähitellen valtaväestöön • 1940-luvulta aina 1960 -luvulle kasvava määrä lapsia riistettiin perheistään eri tekosyistä. Toiminta jatkui vielä 1970-luvulla • selvityksen (1994) mukaan yksi kymmenestä yli 25 -vuotiaasta aboriginaalista on erotettu perheestään lapsena. Luku on liian pieni, sillä siitä puuttuu lapsena kuolleet. Tarkemmat selvitykset New South Walesissa ja Victoriasta nostavat osuuden 30 prosenttiin

26. aboriginaalien vankien lukumäärä yli kaksinkertaistunut vuodesta 1988 • 75 % alkuperäisväestöstä asuu kaupungeissa (koko väestö 86 %). Kaupungistuminen nopeaa • alkuperäisväestö asuu yleisemmin pienemmissä keskuksissa verrattuna muuhun väestöön. 33 % asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (koko väestö 63 %). • lasten huostaanotto järjestelmällistä 1800-luvun alusta alkaen • työvoimaa maatiloille ja otollisia kohteita käännytystyölle • kun alkuperäisväestö alkoi kasvaa 1800-luvun lopulta erotettiin puoliverisiä perheistään, jotta nämä sulautuisivat vähitellen valtaväestöön • 1940-luvulta aina 1960 -luvulle kasvava määrä lapsia riistettiin perheistään eri tekosyistä. Toiminta jatkui vielä 1970-luvulla • selvityksen (1994) mukaan yksi kymmenestä yli 25 -vuotiaasta aboriginaalista on erotettu perheestään lapsena. Luku on liian pieni, sillä siitä puuttuu lapsena kuolleet. Tarkemmat selvitykset New South Walesissa ja Victoriasta nostavat osuuden 30 prosenttiin

28. 3.5. Alueelliset konfliktit valtion ja alkuperäisväestön välillä • aina 1900-luvun loppupuolelle saakka valtio sovelsi ns. terra nullius –periaatetta maanomistuksen suhteen. Nomaadielämää harjoittavan alkuperäisväestön maanomistusoikeuksia ei tunnustettu • 1960-luvun loppupuolelta kun aboriginaalit virallisesti tunnustettiin osaksi Australian väestöä ovat käsitykset maanomistuksen suhteen muuttuneet hitaasti siihen suuntaan, että aboriginaalien vaatimuksia on alettu ymmärtää paremmin • maanomistusoikeuskysymykset pysyivät kuitenkin osavaltioiden päätäntävallassa, poikkeuksena Pohjoisterritorio. Tämä oli omiaan vahvistamaan esim. kaivosteollisuuden ja laiduntalouden asemia kiistoissa • 1970-luvulla aboriginaalit käynnistivät taistelun saadakseen omistukseensa heille varatut reservaatit • pyrkimykset joihin liittyi voimakkaita mielenosoituksia jne herätti yleisön ja poliittiset päättäjät asian tärkeydestä. Toiselle puolelle rintamaa asettuivat aboriginaalit ja federaation hallitus ja toiselle taas kaivosteollisuus ja osavaltiot, jotka halusivat varmistaa kaivostoiminnasta koituvat tulot • aboriginaalit ovat olleet menestyksellisimpiä Pohjoisterritorion, Länsi-Australian ja Etelä-Australian syrjäisimmillä alueilla Beds Are Burning Out where the river broke The blood wood and the desert oak Holden wrecks and boiling diesels Steam in fourty-five degrees The time has come to say fair's fair To pay the rent, to pay the share The time has come a fact's a fact It belongs to them let's give it back How can we dance when our earth is turning How do we sleep while our beds are burning How can we dance when our earth is turning How do we sleep while our beds are burning The time has come to say fair's fair To pay the rent to pay the share Four wheels scare the cockatoos From Kintyre East to Yuendemu The wetsren desert lives and Breathes in fourty-five degrees. The time has come to say fair's fair To pay the rent to pay the share The time has come a fact's a fact It belongs to them let's give it back How can we dance when our earth is turning How do we sleep while our beds are burning How can we dance when our earth is turning How do we sleep while our beds are burning The time has come to say fair's fair To pay the rent to pay the share The time has come a fact's a fact It belongs to them let's give it back How can we dance when our earth is turning How do we sleep while our beds are burning How can we dance when our earth is turning How do we sleep while our beds are burning

29. 3.5. Alueelliset konfliktit valtion ja alkuperäisväestön välillä • erityisesti Pohjoisterritoriossa tilanne kärjistyi. Siellä sijaitsivat laajimmat reservaatit ja suhteellisesti suurin alkuperäisväestö • vuoden 1976 Aboriginal Land Rights Act antoi aboriginaaleja täyden hallintaoikeuden noin 19 % territorion maa-alasta ja oikeuden hakea omistusoikeutta muista kruunun hallussa oleviin maihin • käytännössä 35 % territorion maa-alasta siirtyi aboriginaalien jonkinasteiseen hallintaan • tämän osuuden kasvattaminen on vaikeaa sillä vaatimukset joutuvat konfliktiin territorion pyrkimyksiin saavuttaa täyttä osavaltiostatusta • myös kaivosteollisuuden intressit rajoittavat voimakkaasti lisämaan siirtymistä aboriginaalien käsiin

32. 3.5. Alueelliset konfliktit valtion ja alkuperäisväestön välillä • vuonna 1993 Australian parlamentti hyväksyi niukasti (ylähuoneessa kahdella äänellä) lain ”Native Title Act” • hyväksyy aboriginaalien vaatimukset 10 prosenttiin mantereen alasta • perustettiin tribunaaleja, joiden puoleen aboriginaalit voivat kääntyä osoittaakseen maanomistusoikeuttaan perinteisesti käytössä olleisiin maihin • aboriginaalien on kuitenkin hallintaoikeuden saatuaankin kunnioitettava kaivos-, laidunnus ja muita vuokrasopimuksia alueilla • voivat vastustaa kaupallisia hankkeita, mutta eivät omaa veto-oikeutta • lain mukaan osavaltion hallituksilla on viimeinen sana maankäytöstä • laki epäselvä ja byrokraattinen ja osapuolet heikosti määritelty • vuoteen 1996 mennessä noin 15 % Australian pinta-alasta oli aboriginaalien hallinnassa ja vaatimukset peittivät noin 20 % alasta