7.5.2012

1. Kestävä pelastustoimi Neuvoja ja ehdotuksia pelastusalan toimijoiden ympäristö- ja ilmastotyöhön Palopäällystöliiton syysopintopäivät 12.11.2013 7.5.2012 1

2. Työn taustalla • Julkinen keskustelu antaa väärän kuvan siitä, kuinka yksimielinen tiedeyhteisö on ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen • Pelastustoimi ei ole irrallaan muusta julkisesta sektorista ja sen päästövähennyspyrkimyksistä vaan senkin tulee osallistua kuntien päästövähennystavoitteisiin • Pelastustoimen arvopohjaan ”inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti” kuuluu myös vastuu ympäristöstä • Omaehtoiset toimet palvelevat organisaatiota paremmin ja kohtaavat merkittävästi vähemmän muutosvastarintaa kuin pakon edessä toteutetut ja ulkopuolelta sanellut toimet 12.11.2013 2

3. Työn tarkoitus • Pakettipelastustoimentoimijoidenympäristö- jailmasto-ohjelmienlaatimiseenjatoteuttamiseen • Pelastuslaitostenjapalokuntientoiminnanympäristö- jailmastonäkökulmienkartoitus • Kartoituksenpohjaltatoimenpide-ehdotuksiajakoottualisätietoa • Tulostenjalkauttamistajakoulutustaympäristö- jailmastoaiheista • Keskustelunherättelyäpelastustoimenympäristövastuustajatoimistasentoteuttamiseksi

4. Ohjausryhmä • Mikko Routala, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (pj) • Isto Kujala, Sopimuspalokuntien liitto • Kaj Kuusisto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos • Jyri Leppäkoski, Satakunnan pelastuslaitos • Magnus Nyström, ympäristöministeriö • Marko Seppä, Helsingin pelastuslaitos • Jyri Seppälä, SYKE • Taito Vainio, sisäministeriö

5. Suomen ilmastopäästöt (Mt CO2,ekv)

6. Lainsäädännöllinen perusta • Ympäristönsuojelulaki 86/2000, uudistumassa • Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 • Ilmastolaki, valmisteilla • EU:n teollisuuspäästödirektiivi 2010/75/EU • EU:n energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU • Pelastuslaki 379/2011 • Jätelaki 646/2011 • Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 • Kemikaalilaki 744/1989, uudistumassa HE 38/2013 vp. • Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki 719/1994 • Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 • Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013 • RIL 259-2012 – Matalaenergiarakentaminen. Toimitilat.

7. Onnettomuuksien satunnaispäästöt • Merkittävimpiä halogenoidutdioksiinit ja furaanit (10 % kok. päästöistä), hiukkaspäästöt ja polyaromaattisetyhdisteet • Lääkkeinä mahdollisimman nopea ja tehokas alkusammuttaminen tai pelastustoiminta, myös rakennusmateriaaleilla merkitystä • Maastopaloja reilu 2000 vuosittain, joista 1000 metsäpaloja, keskimääräinen palanut metsäala 0,4 hehtaaria • Öljyvahinkoja vuosittain 3800, yleisimmin tieliikenteessä (ml. tankatessa), vakavimmat laivaliikenteessä • Vaarallisten aineiden onnettomuuksia 350, yleisimmin tiellä, varastoissa ja myymälöissä tai jakelupisteissä • Keinoina autojen säiliöiden suojaaminen, rekkoihin imeytysaineita, laivojen öt-tehtäviin panostaminen, huoltoasemien valuma-altaat

8. Asemapalvelu - hankinnat • Määrittelyihin voidaan lisätä päästö-, materiaalitehokkuus- ja muita vaatimuksia • Yhteishankinnat tilauskoon kasvattamiseksi ja hankintaosaamisen varmistamiseksi (kumppanuusverkosto?) • Kotimaisuuden suosiminen on yleensä myös ympäristön ja ilmaston kannalta hyvä • Elintarvikkeissa kotimaisuus, kasvispainotteisuus ja kauden mukaiset valinnat • Sertifikaatit (luomu, Reilu kauppa, Avainlippu, Joutsenmerkki) kuluttajien tukena

9. Asemapalvelu - jätehuolto • Jätelajeja riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti • Ruokahävikin (ja muun jätteen) vähentäminen jätteen määrän seurannalla • Ruokahävikin vähentäminen santsausmahdollisuudella • Jätteiden lajittelun parantaminen astioiden erilaisuudella • Jäteoppaita ja muuta materiaalia paloasemille • Pakkausjätteen vähentäminen valitsemalla vähemmän pakattuja tuotteita, ja suosimalla suurempia pakkauskokoja silloin, kun se ei lisää hävikkiä • Ei kiinteää jätettä, rasvaa tai puhdistamon toiminnalle haitallisia kemikaaleja viemäriin

10. Asemapalvelu – lämmittäminen ja energiatehokkuus • Energiatehokkain vaihtoehto kaukolämpö yhteistuotantolaitoksissa (erityisesti kaupungeissa) • Maa-, ilma-vesi- tai poistoilmalämpöpumput parantavat kiinteistöjen energiatehokkuutta (erityisesti taajamien ulkopuolella) • Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella laskee lämmityksen energiankulutusta 5 % • Ikkunoiden, ovien sekä muiden aukkojen lämpövuodot, tallin ovista poistuvat hälytysajoneuvot, lämmityslaitteiden oikea toiminta, koneiden lämpö ja muu hukkaenergia, verhojen käyttö • Etuina ilmastonsuojelun ohella parempi huoltovarmuus, alhaisemmat energiakustannukset ja pienemmät muut päästöt • Kattopinta-ala energiantuotantoon investointituilla

11. Asemapalvelu – sähkölaitteet ja vedenkäyttö • Laitteiden tehot ja koot riittäviä mutta eivät liian suuria • Kylmälaitteet erillään lämmönlähteistä • Laitteet päällä ainoastaan käytön aikana • Herätevirran poiskytkeminen • Etäohjattavuus sähkölaitteissa • LED-valaisimet, liikkeentunnistimet • Mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää kylmää vettä • Järkevä vedenkäyttö • Vedenkulutuksen seuranta ja vesimittarit • Hanojen suihkusuuttimet • Pestään vain likaisia autoja

12. Pelastustoiminta – sammutusveden ja –aineiden käyttö • ”Tsup, tsup” vähentää paitsi veden aiheuttamia jälkivahinkoja, myös sammutusjätevettä • Helposti suljettavat hule- ja jätevesiviemärit, pohjavesialueiden kemikaalikohteisiin turva- ja keräilyaltaat <- osaksi valvontatoimintaa • Jätevedenpuhdistamojen jätevesille on olemassa raja-arvoja-> operatiivinen yhteistyö vesihuoltopalveluiden kanssa • Sammutusvaahdoissa hankintaperusteeksi ympäristö- ja työturvallisuus – hyviä vaihtoehtoja on jo olemassa • Myös päästöjen kannalta tehokas pelastustoiminta on ensisijaista

13. Pelastustoiminta - ajoneuvot • Kansallisena tavoitteena uuden moottoritekniikan käyttöönotto ja vähäpäästöisten autojen infrastruktuurin luominen • EU:n pyrkimyksenä vähäpäästöisempi kuorma-autoliikenne (ts. vaihtoehtoja tulee markkinoille) • Esimerkkejä Lontoosta ja Ghentistä: • olemassa olevan ajoneuvokaluston korvaaminen esim. sähkö- tai maakaasuautoilla • biodieselsekoituksen käyttöä lykätty, koska verotus epäselvää ja markkinoille odotetaan kestävämpää toisen sukupolven biodieseliä • autokannan käyttöasteen parantaminen varausjärjestelmän avulla • ympäristöystävällisen ja taloudellisen ajotavan kursseja

14. Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (1)

15. Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (2)

16. Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (3) • Mercedes-Benz VitoE-Cell • Ensisijaisesti ensiapu- ja potilaanhoitotilanteisiin kalustettu • Toimintasäde 130 km täydellä latauksella, oma kiinteä latausasema, mutta mahdollisuus myös ladata 220 V sähköllä • Elinkaarikustannukset hieman suuremmat kuin dieselkäyttöisellä vastaavalla, mitä perustellaan hyvällä julkisuudella (1. laatuaan) • Enimmäisnopeus 80 km/h, mikä on merkittävästi enemmän kuin alueella sallittu nopeus • Vehon toimittama, käyttöönotto kesäkuussa 2013 • Ei paikallispäästöjä, äänetön • Lisätiedot: Jouni Janhunen, jouni.janhunen(a)arctech.fi, 050 4285 420

17. Pelastustoiminta – harjoittelu (1) • Paljon samoja ympäristönäkökulmia kuin keikoilla, mutta harjoittelussa voidaan vaikuttaa käytettäviin materiaaleihin ja jätehuolto voidaan järjestää fiksusti • Perinteisestä palotalosta nestekaasupalosimulaattoriin, mikä vähentää osallistujien syöpävaarallista altistusta • Periaatteena puhtaammat polttoaineet ja puhdas polttaminen, kiinteistä polttoaineista saadaan oikeanväristä savua, nestekaasu päästöttömämpi • Pienhiukkasten ilmastovaikutus monitahoinen (sulattaa pinnoilla, mutta viilentää ilmassa sirontamalla säteilyä) • Laskennallisesti puu on päästötön, koska se sitoutuu takaisin, kun taas maakaasu aiheuttaa 198 g CO2 / kWh päästöjä

18. Pelastustoiminta – harjoittelu (2) • Varusteiden mukana kantautuu hiukkaset ja myrkyt <- Skelleftön malli • Fluorittomat, alkoholia kestävät sammutusvaahdot • Ei pohjavesialueella harjoittelua • Velvollisuus tietää ympäristövaikutuksista (YmpäristönsuojeluL) • Keräilyaltaat tai muu keräilytapa (myös vahinkoja varten) • Sijoittaminen toiminnallisesti fiksuun paikkaan (liikenteen päästöt) • Ajoneuvopelastamista harjoiteltaessa käytettävä ”kuivia” autoja, jotka toimitetaan kierrätykseen • Harjoittelussa kuten muussakin toiminnassa korkea käyttöaste vähentää toiminnan päästöjä

19. Onnettomuuksien ehkäisy - turvallisuusviestintä • Paras onnettomuus on ehkäisty onnettomuus • Henkilö- ja ympäristöturvallisuuden kohtalonyhteys esim. oikeanlaisessa tulisijojen käytössä • Liikenneturvallisuus paranee taloudellisilla ajonopeuksilla, jotka aiheuttavat myös pienimmät päästöt • Sähkölaiteturvallisuuden parantamista esim. aikakytkimin ja liesivahdein, mikä vähentää päälle unohtuneita laitteita ja sitä kautta energiankulutusta • Tarpeettoman paperimateriaalin välttäminen -> ympäristökuormituksen ja kustannusten säästöjä • Tyhjäkäynti vie polttoainetta kuorma-autolla 2,5 – 3,5 l / h • Alkusammuttamisessa nestekaasualtaat, ei polttoöljyä

20. Onnettomuuksien ehkäisy – etäpalvelut ja etäkokoukset • Sähköinen materiaali on kellonajasta ja paikasta riippumatonta ja jo siksi asiakaslähtöisempää, minkä lisäksi se vähentää liikkumistarvetta ja paperista materiaalia • Sähköisen materiaalin kopioitavuus, jolloin sitä ei tarvitse tuottaa kuin kerran, mutta sen voi välittää mahdollisimman monelle • Sosiaalisessa mediassa palvelu tuotetaan vertaisverkossa, jolloin asiakkaat itse osallistuvat palvelun tuottamiseen • ICT-palveluihin 10 – 20 % sähkönkulutuksesta • Etäosallistuminen kokouksiin vähentää työmatkaliikennepäästöjä • Seminaarien etäosallistuminen mahdollistaa myös nauhoitetun lähetyksen seuraamisen vaikka heikentää vuorovaikutusta • Etätyön mahdollisuus riippuu tehtävästä, mutta ajoittain se on myös työn tekemiselle hyväksi, ympäristöstä puhumattakaan

21. Työmatkaliikkuminen (1)

22. Työmatkaliikkuminen (2) • + Netin yli • + Junalla • + Bussilla • + Kimppakyydillä • + ”Vie mennessäs, tuo tullessas” • - Yksin autolla • - Lentokoneella • - Laivalla

23. Työmatkaliikkuminen (3) • + Jalan • + Polkupyörällä • + Julkisilla • Työnantajan keinoja: • Työsuhdepyörät • Kilometrikisa tai muu lihasvoimalla työmatkaliikkumiseen kannustaminen • Työsuhdematkalippu • Pysäköinnin kustannukset käyttäjille • Autoetujen leikkaaminen

24. Muut tekniset toiminnot • Pelastuslaitoksilla ja palokunnilla mm. ajoneuvojen korjaamotoimintaa, johon omat ympäristö- ja ilmastonäkökulmat ja -sääntely • Kemikaalien (hydrauliöljyt, automaalit, pesuaineet…) käyttöön ympäristölle ja ihmisille haitattomimmat aineet • Materiaalien ja komponenttien tarkoituksenmukainen kierrättäminen ja uusiokäyttö

25. Ympäristöjärjestelmä • Aluksi oman toiminnan kartoitus • Apuna toiminnasta saatava numeerinen tieto esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksesta, jätteen määrästä, käytetyn materiaalin määrästä sekä ympäristöhaitallisten ja -vaarallisten aineiden käytöstä • Ympäristö- ja ilmastotavoitteet, jotka ovat selkeitä, mitattavia ja sopivan kunnianhimoisia. • Aikataulutus ja säännöllinen seuranta. • Toimille vastuuhenkilöt ja riittävät resurssit • Johdon hyväksymiä ja muu organisaatio sitoutunut • Sisäinen viestintä

26. Ympäristöjärjestelmä

27. Ympäristöjärjestelmä • Ympäristö- ja ilmastotoiminta edellyttää järjestelmällistä, johdettua toimintaa • Tällainen on helpompi rakentaa standardoidun johtamisjärjestelmän avulla. Lisäksi järjestelmän sertifiointi tuo ympäristötoimille organisaation sisällä ja ulkopuolella uskottavuutta. • Esimerkiksi Ekokompassi tai ISO 14001:2004 • Mahdollisuus hyödyntää brändiviestinnässä: • http://www.manchesterfire.gov.uk/media/186033/sustainability_policy_2012.pdf - Manchesterin malli • http://www.sppl.fi/files/1972/Kestavan_pelastustoimen_periaatteet_-_luonnos_6_5_2013.pdf- ehdotus Suomen malliksi

28. Kiitos!