Kulotuskalusto

1. Kulotuskalusto • Vedenkuljetuskalusto (pumput, letkut, liittimet, suihkuputket) • Käsityövälineet • Sytytysvälineet • Viestintävälineet • Muu kalusto

2. Vedenkuljetus • Kuinka paljon vettä tarvitaan? (suihkut, paine/virtaama, kokonaisvirtaama) • Riittääkö vesi? • Pystytäänkö vesi kuljettamaan halutulla tavalla, jotta sammutusvaatimukset palopaikalla saavutetaan ? • Onko vedenkuljetus varmistettu

3. Tarvitaanko vettä?Tarvitaanko vettä isompia määriä? (pumppu/letkukuljetus luonnonvesilähteestä tai säiliöautoajo

4. Ilman koneellistakin vedenkuljetustakin on mahdollista kulottaa, jos sen voi turvallisesti tehdä • Aika • Työvoima • Kohde • ”hyvä” vesi antaa turvaa ja mahdollisuuksia • ”Kontrolloidaanko tulella vai vedellä?” aiemmin poltettiin ilman konevetta, perustui huolellisiin alkuvalmisteluihin ja palokuorman alentamiseen – nykyään vettä on aina, jolloin voidaan jäähdyttää – toisaalta on menetetty osa ammattiataitoa, kun vesi tuo turvaa • On hienoa, jos osataan polttaa niin ikään kuin konevettä ei tarvittaisi, mutta toisaalta on hyvä olla vesi varmistuksena

5. Käytännössä metsämaan kulotukset nykyään perustuvat käytännössä kokonaan koneveden käyttöön • Konevedetön kulotus on periaatteessa mahdollista alhaisen palokuorman poltoissa, jotka pysyvät kaikissa olosuhteissa hallinnassa käsisammutusvälineiden avulla (liekinkorkeus n 1 m), esim perinneympäristöjen poltto, karuunnuttamispoltto puuston alla • Sekä esim poikkeuksellisen selvästi rajautuvissa alueissa (saaret tms) • Sekä periaatteessa muutenkin jos osaa ja pystyy kantamaan riskin (vrt 1950-60-luku – suuri osa kulotuksista tehtiin ilman konevettä), huolelliset valmistelut ei palokuormaa reunoilla

6. Paine • Virtaama/vesivirta • Paineyhtälö • Pumppupaine • Letkukitka • Nousuhäviö • suihkupaine

7. Pumppu/pumput • Letkut (pääjohto+työletku) • Armatuurikalusto • Liittimet • Suihkuputket

8. Kulotuspumppu • Käytetään harvoin, mutta kohtuullisen pitkiä aikoja • Vedenkuljetusmatkat melko pitkiä, merkittäviä nousuja saattaa olla • käytettävässä vedessä usein kiintoainesta • Kavitointiriski

9. Millainen pumppu? • Suorituskyvyltään riittävä/tarkoitukseen soveltuva • Luotettavuus/pitkäikäisyys • Paino/kuljetettavuus • Helppo/nopeakäyttöisyys • Kulutus • Melu • Huolto/varaosamahdollisuudet • Hinta

10. Huomioita • Traktoripumppu tai raskas moottoriruisku riittävät Suomen olosuhteissa lähes aina kulotuksen vedenkuljetuspumpuiksi • Keskiraskas tai kevyt riittää usein kulotuspumpuksi, kuitenkin pitkissä vedoissa ja/tai nousuissa voi olla, ettei kapasiteetti riitä • Kevyt-pienoispumpuissa on varsin tavallista ettei niiden suorituskyky riitä • Jatkuvan sammutusvalmiuden ja luotettavuuden vaatimus – perusvarustukseen tulee kuulua varapumppu

11. Jos yksi ei riitä… • Sarjaan • Rinnan • Allas tai astia, vesikuoppa (pressuilla)….

12. Letkut • Materiaali • Läpimitta • Virtaama, letkukitka • Käsiteltävyys Melko toimiva jako: syöttöjohto (pumpulta jakoliittimelle alueen reunaan) 76 mm, pääjohto 51 mm, työletku 42/38 mm Jälkisammutuksessa (pienellä porukalla) voisi olla kehittämisen mahdollisuus ohuemmilla letkuilla, joita yksi henkilö pystyy helposti käyttämään

13. Liittimet – erilaisia tarpeen mukaan • Kynsiliittimet (letkuissa)/paloliittimet, 51 mm/76 mm • Jakoliitin – haaroittamiseen • Vuorosyöttöliitin/Y-liitin takaiskuläpällä – estää takaisinvirtauksen • Sulkuliitin/kansi • Oksaliitin/T-liitin/Metsäpaloliitin – työletkun kytkeminen pääjohtoon • Supistusliitin/muunnosliitin

14. Suihkuputket

15. Miten hoitaa laajan alueen kastelu-miten siirretään työletkuja • Runsaasti oksaliittimiä (n 1/40 m): voidaan kytkeytyä paineiseen pääjohtoon ja siirtää vain työletkua ja suihkuputkea • Myös painenipalla varustettuja virityksiä sadetinkalustosta väsätty Siirretään työletkua, suihkuputkea ja oksaliitintä ja kytkeydytään paineistamattomaan pääjohtoon (edellyttää miehitettyä jakoliitintä, josta pyydettäessä suljetaan virta) ”Välisulkuja” (esim jakoliittimiä, tai sulkuliittimiä) 60-100 metrin välein Hallitsemalla paineistettuun johtoon kytkeytyminen (esim apuvälineillä) voidaan kytkeytyä pääjohtoon tarpeen mukaan (hyödyllistä esim nopeissa tilanteissa ja jälkisammutuksessa etenkin pienellä työvoimalla) :

16. Viestivälineistö • Matkapuhelimet • LA/VHF/PMR-radiopuhelimet • Huuto/käsimerkit • Kaikkia voidaan käyttää ja usein käytetäänkin

17. Sytytysvälineistö • Kunhan saadaan syttymään • Heinätukko, tuohikäpry • Petrolirätit • Kaasu • Öljy/petroli tippakannut tai sauvat

18. Käsisammutusvälineet • Hosat, kumi- tms. tukahduttimet • Reppuruiskut, kastelukannut • Haravat, kuokat, lapiot • Saavit, ämpärit, altaat (esim 1 m3 pönikkä), jälkivartioinnin alkusammutusvesi

19. Muu kalusto • Letkupaikkoja • Kirves/vesuri, moottorisaha • Tuuliviirit, mahd säämittalaitteet • Suojauskankaat (jos halutaan käyttää) • EA-välineet • Savunaamarit, jos halutaan • Juotavaa, 3-5 l/henkilö

20. Henk koht varusteet • Soveliaat, suojaavat, heikosti syttyvät ja sulamattomat vaatteet (mukaan lukien kengät), päähine • Rukkaset/hanskat • Täytettävä juomapullo

21. Työvoima ? • Miniminä esitetty 6 (8)-10 henkilöä, pienillä, matalan intensiteetin poltoilla jopa vähemmällä • Riippuu tilanteesta, kohteesta, kalustosta, kokeneisuudesta ja yhteispelin sujumisesta (onko ”joukkue”) • Runsas työvoiman määrä ei takaa turvallisuutta, häslingin riski on olemassa jos runsaasti kokematonta väkeä

22. Kehitettävää • Teoreettisen puolen vahvistaminen, sammutuksen, vedenkuljetuksen jne. ”ymmärtäminen” • Kevyempien sammutusyksiköiden (työletku+suihkuputki) käyttöönotto esi jälkisammutuksessa (käsiteltävyyden edut paranee etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa ei vaadita suuria paineita tai virtaamia)

23. Kokeilu ja kehittäminen (esim kalusto), • Tietyt asiat ovat muuttuneet, joka vaikuttaa esim pumppuihin • 4-tahtitekniikan kehittyminrn • Tiet, mönkijät – pumpun painolla ei enää niin suurta merkitystä – 2-tahtipumpun edut pienenvät • Kemikaalien käyttö • -käsisammutusvälineiden merkitystä ei kannata yli- eikä aliarvioida?