SAIRAALAFYSIIKKAA

1. SAIRAALAFYSIIKKAA SAIRAALAFYYSKKO -fysiikan ja lääketieteen yhdyshenkilö Jarmo Toivanen ylifyysikko, KSKS KSKS sairaalafysiikka

2. KSKS sairaalafysiikka

3. Sailaalafysiikan taustaa Suomalaisen sairaalafysiikan historia alkoi vuonna 1937, jolloin Helsingin yleisen sairaalan (myöhemmin Helsingin yliopistollinen keskussairaala) sädehoito-osastolle perustettiin sairaalafyysikon virka. Sen jälkeen eri sairaaloihin on perustettu yli 60 sairaalafyysikon virkaa diagnostiikan ja hoidon tason kehittämiseksi. Sairaalafyysikon koulutus on myös useilla yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yksityissektorilla työskentelevillä erikoisammattilaisilla. KSKS sairaalafysiikka

4. Sairaalafysiikan taustaa 1960-luvulla luotiin ensimmäiset pätevyysvaatimukset, joihin sisällytettiin alan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi muun muassa käytännön harjoitteluvaatimukset analogisesti erikoislääkärikoulutuksen kanssa. Sairaalat perustivat harjoittelua varten myös määräaikaisia apulaisfyysikon vakansseja. KSKS sairaalafysiikka

5. Sairaalafyysikkokoulutuksesta Sairaalafyysikkokuulustelun tarkoituksena on aiemmin ollut testata sekä kuulusteltavan teoreettinen että soveltava tietämys kaikilla lääketieteellisen fysiikan koulutusaloilla. Vuodesta 1995 alkaen on ollut mahdollista sisällyttää kuulustelun teoreettinen osa yliopistolliseen jatkotutkintoon ja suorittaa suppeampi, soveltavia käytännön tietoja testaava kuulustelu. Lokakuussa 2000 voimaan tulleen asetuksen mukaan sairaalafyysikoiden koulutus suoritetaan jatkotutkintona. KSKS sairaalafysiikka

6. Koulutuksesta Sairaalafyysikoiden erikoistumiskoulutus siirtyi 15.10.2000 voimaan tulleen asetuksen mukaan yliopistojen ao. tiedekuntien vastuulle. Vanhan järjestelmän mukainen sairaalafyysikoiden erikoistumisohjelma on ollut valtakunnallinen, ja koulutusvastuu kiertänyt kolmivuotisin jaksoin eri yliopistoissa. Koulutusta on koordinoinut ja kehittänyt pätevyyslautakunta. KSKS sairaalafysiikka

7. Lisää koulutuksesta Nykyisen pätevyyslautakunnan on asettanut Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto vuosille 2001-2003 vastaamaan sairaalafyysikoiden vanhan järjestelmän mukaisesta koulutuksesta siirtymäkautena. Sairaalafyysikoiden erikoistumiskoulutuksen siirryttyä kokonaisuudessaan yliopistojen vastuulle, pätevyyslautakunnan rooli ja tehtävät tulevat muuttumaan, mutta se säilynee edelleen yhteistyöelimenä tiedekuntien välillä. KSKS sairaalafysiikka

8. Vielä koulutuksesta Sairaalafyysikko on terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka toiminnasta säädetään vuonna 1994 annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994). Sen mukaan ammatti on nimikesuojattu ja koulutuksen hyväksyy Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. (423/2000). KSKS sairaalafysiikka

9. Koulutusta …. • Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus on määritelty vasta äskettäin asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) sekä humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen muutosasetuksessa (834/2000). Sairaalafyysikko on myös kirjattu välttämättömäksi lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaksi säteilyn lääketieteellisestä käytöstä KSKS sairaalafysiikka

10. SAIRAALAFYYSIKKOKOULUTUKSESTA • ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN TAVOITTEET • Sairaalafyysikon koulutuksen tavoitteena on antaa teoreettiset ja käytännön valmiudet toimia itsenäisesti ja vastuullisesti seuraavissa terveydenhuollon tehtävissä: • Tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittäminen sekä osallistuminen tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin. • Fysikaalisten laadunvarmistustoimenpiteiden suorittaminen ja valvominen KSKS sairaalafysiikka

11. 3. Laitteiden ja ohjelmistojen hankintaprosessien läpivienti ja vastaanottokatsastukset • 4. Lääketieteellisen fysiikan koulutuksen antaminen • 5. Säteilyturvallisuudesta ja tekniikan potilasturvallisuudesta vastaaminen • 6. Tietotekniikan ylläpito ja soveltaminen • 7. Tutkimusprojektien suorittaminen KSKS sairaalafysiikka

12. 2. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Sairaalafyysikon koulutuksen voi aloittaa yliopiston tai teknillisen korkeakoulun opiskelija LuK, BSc tai vastaavan tutkinnon (120 opintoviikkoa) suoritettuaan. Sopivia perusopintoja ovat fysiikka, sähkötekniikka ja tietotekniikka. Koulutus koostuu pääasiassa teoreettista opinnoista yliopistoissa ja käytännön harjoittelusta sairaaloissa. Näille paikoille on nimetty vastaavat kouluttajat (esim. professorit ja ylifyysikot), joiden kanssa koulutuksen sisältö suunnitellaan. Opinnot edellyttävät opiskeluoikeutta ja sopivaa tutkimusaihetta, kun taas käytännön harjoittelua varten tulee hakeutua sopiviin työtehtäviin. KSKS sairaalafysiikka

13. SairaalafyysikkokuulusteluSairaalafyysikkokuulustelu testaa kirjallisesti koulutettavan kyvyt soveltaa teoreettista tietoa käytännön työympäristössä. Tutkimus- ja hoitomenetelmät tulee siis tuntea, mutta kysymyksiin vastataan lääketieteellisen fysiikan näkökulmasta. Vastaukset on esitettävä hyvällä ja täsmällisellä, tieteelliseen kommunikaatioon soveltuvalla tyylillä. Käsitteiden ja asioiden oikeellisuuden lisäksi tentin arvioon vaikuttaa myös vastauksen jäsentely ja eri asioiden tärkeyden oikea painotus KSKS sairaalafysiikka

14. Kuulusteluja voi suorittaa neljästi vuodessa lääketieteellisten tiedekuntien järjestämien valtakunnallisten kuulustelujen yhteydessä. Päivämääristä ja kuulustelupaikoista saa tietoa pätevyyslautakunnan sihteeriltä ja lääketieteellisten tiedekuntien opintosihteeriltä/ koulutuspäälliköiltä. Paikallisena vastuuhenkilönä toimii ylifyysikko. KSKS sairaalafysiikka

15. Kuulusteluun voi osallistua, kun kolme vuotta käytännön harjoittelua on suoritettu. Koulutettavan tulee vähintään kuukautta ennen kuulustelun päivämäärää hakea pätevyyslautakunnalta kuulusteluoikeutta, josta käy ilmi siihen asti suoritettu käytännön harjoittelu (liitteenä nimikirja ja kouluttajan lausunto harjoittelun sisällöstä) säteilyturvallisuuskuulustelun suorituspäivämäärä ja suorituspaikka koulutettavan valitsemat kaksi lääketieteellisen fysiikan pääalaa, joista laaditaan laajemmat kysymykset Kuulusteluun voi osallistua, kun kuulusteltava on saanut tiedon kuulusteluoikeudesta suorittanut kuulustelumaksun pätevyyslautakunnan ilmoittamalle tilille ilmoittanut pätevyyslautakunnan sihteerille kuulustelun päivämäärän ja suorituskaupungin Pätevyyslautakunta laatii tenttikysymykset, toimittaa ne tenttiin, ja arvostelee tenttivastaukset KSKS sairaalafysiikka . .

16. Sairaalafyysikkokoulutuksesta Suomalainen sairaalafyysikkokoulutus on vaativa, onhan se eräs korkeatasoisimpia koko maailmassa. Voimme siis uskoa siihen, että tulevaisuudessakin sairaalafyysikkomme voivat olla mukana paitsi käyttöön ottamassa, myös kehittämässä uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä terveydenhuollossa. KSKS sairaalafysiikka

17. SAIRAALAFYYSIKKO • Suomen sairaanhoidon piirissä toimii tällä hetkellä noin 70 sairaalafyysikkoa niillä lääketieteen erikoisaloilla, joilla kiinteimmin tarvitaan lääketieteellisen fysiikan asiantuntemusta. • Näitä erikoisaloja ovat mm. kaikki ionisoivaa säteilyä käyttävät lääketieteen alat: • diagnostinen radiologia • isotooppilääketiede • sädehoito KSKS sairaalafysiikka

18. SAIRAALAFYYSIKKO • KUVANTAMISEN JA SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLISEN KÄYTÖN LISÄKSI SAIRAALFYYSIKOITA TYÖLLISTÄVÄT LISÄKSI : • KLIININEN FYSIOLOGIA • ETENKIN KL.NEUROFYSIOLOGIA, JOIDEN TUTKIMUSARSENAALISSA HERKILLÄ BIOSÄHKÖISILLÄ REKISTERÖINNILLÄ JA SIGNAALINKÄSITTELYLLÄ ON KESKEINEN ASEMA KSKS sairaalafysiikka

19. SAIRAALAFYYSIKOIDEN TEHTÄVÄKENTTÄ • 1/3 Suomen sairaalafyysikoista työskentelee sairaaloiden sädehoito-osastoilla. (KSKS 50%) • tehtävänä huolehtia, että sädehoitoa saava potilas saa hoitonsa halutulla tavalla ja turvallisesti • sädehoidon annossuunnittelu tapahtuu kolmiulotteisen potilaasta kerätyn TT-leikekuva-aineiston perusteella ja annoslaskenta tehdään tietokoneella. • Hoitolaitteet ovat useimmiten lineaarikiihdyttimiä, joiden annostarkkuutta sädehoitofyysikko valvoo säännöllisin mittauksin KSKS sairaalafysiikka

20. SAIRAALAFYYSIKOIDEN TEHTÄVÄKENTTÄ • Noin 1/3 sairaalafyysikoista työskentelee isotooppilaboratorioissa. • Isotooppifyysikko suorittaa: • kuvauslaitteiden laadunvalvontaa ja osallistuu • potilastutkimusten analysointiin • valvoo laboratorion säteilyturvallisuutta • osallistuu kuvankäsittelyn ja tulosten mallintamisen menetelmäkehitykseen KSKS sairaalafysiikka

21. SAIRAALAFYYSIKOIDEN TEHTÄVÄKENTTÄ • Biosähköisten ja -magneettisten mittausten rekisteröinti ja signaalinkäsittely on keskeinen lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan alue • Sairaaloiden kliinisen fysiologian ja viimeaikoina erityisesti neurofysiologian osastot ovat työllistäneet sairaalafyysikoita KSKS sairaalafysiikka

22. SAIRAALAFYYSIKOIDEN TEHTÄVÄKENTTÄ • Diagnostinen radiologia: • magneettikuvaus: • kuvausmenetelmien optimointi • laadunvalvonta • Perinteinen radiologia: • sädehygienia • kuvausmenetelmien optimointi • laaduntarkkailu • digitaalinen radiografia KSKS sairaalafysiikka

23. SAIRAALAFYYSIKOIDEN TEHTÄVÄKENTTÄ • Tyypillinen sairaalafyysikon tehtävä - ja mieluinen velvollisuus- lääketieteellisen fysiikan erikoisalasta riippumatta on uusien menetelmien ja tekniikoiden käyttöönotto ja tähän liittyvä muun henkilökunnan perehdyttäminen. • Koulutus • Tutkimustyö ja julkaisutoiminta liittyy usein menetelmäkehitykseen • Laitehankinnoissa fyysikko on myös keskeisessä roolissa KSKS sairaalafysiikka

24. SAIRAALAFYYSIKOIDEN TEHTÄVÄKENTTÄ • Sairaan potilaan tutkiminen ja hoito vaatii monipuolisia, kehittyneitä ja yhä kehittyviä menetelmiä, joiden soveltamiseksi kehittämiseksi laaja-alainen koulutus ja poikkitieteellinen ote ovat suureksi hyödyksi. • Teveydenhuollon moniammatillisessa työryhmässä sairaalafyysikko on se henkilö, joka edustaa ihmisläheistä - erityisesti potilasläheistä fysiikkaa. KSKS sairaalafysiikka

25. KSKS on 4 sairaalafyysikkoa • Pekka Sjöholm, sädehoito • Juha Valve, sädehoito • Juha Vuorela Kliininen fysiologia • Jarmo Toivanen, radiologia, KNF • erikoituva fyysikko Jussi Haanpää KSKS sairaalafysiikka

26. KSKS sairaalafysiikka