1 / 7

Virolainen musiikki

Vanha kansanlaulu. Silyi Virossa elvn kauemmin kuin Suomessa. Sit selitetn osaltaan vaihtelevammalla laulutavalla ja laulun mukauttamisella elmn. Vanha suomalais-ugrilaista alkusoinnullista laulua kutsutaan nimell regivrss (sm rekilaulu). Rekilaulun pohjana on nelipolvinen trokee (nel

kennice
Download Presentation

Virolainen musiikki

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

    1. Virolainen musiikki Anneli Saro

    2. Vanha kansanlaulu Säilyi Virossa elävänä kauemmin kuin Suomessa. Sitä selitetään osaltaan vaihtelevammalla laulutavalla ja laulun mukauttamisella elämään. Vanha suomalais-ugrilaista alkusoinnullista laulua kutsutaan nimellä regivärss (sm rekilaulu). Rekilaulun pohjana on nelipolvinen trokee (neljajalgne trohheus). Säilyneet runot kuvastelevat elämää pääasiassa naisten näkökulmasta.

    3. Runonlaulanta Runonlaulanta on edelleen voimissaan Setumaalla ja Kihnun saarella. Seto leelo - päälaulaja laulaa säkeistön, jonka jälkeen kuoro toistaa saman säkeistön. Useimmat leelot on kopioitu aiemmilta esittäjiltä, mutta päälaulajan kykyä improvisoida on tärkeä. Parhaat päälaulajat (Seto lauluimä) saattavat osata jopa 20 000 eri säettä. Leelo valittiin vuonna 2009 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Viljandin perinnemusiikin festivaali.

    4. Kuorolaulu Tärkeä osa virolasta identiteettiä 1800-luvun keskeltä asti. Musiikillisilta piirteiltään useimmat kuorolaulut ovat varsin lähellä saksalaisia lauluja. Laulujuhlat on suuri kuorojuhla, joka järjestetään Tallinnassa joka viides vuosi, yleensä heinäkuun alussa. Ensimmäisen kerran laulujuhlat järjesti J. V. Jannsen vuonna 1869 Tartossa. Kuorojen lisäksi esiintyy puhallinorkestereita. Osallistujamäärä on ollut 25-30 000, yleisöä noin 50 000. Laulujuhlat kuuluu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

    5. Veljo Tormis (s. 1930) Suurin osa hänen laajasta tuotannosta on kuoromusiikkia. Hän on kirjoittanut noin 60 sarjaa ja yli 100 kuoroteosta, 500 yksityistä lauluja. Tormisen a cappella-teosten tekstit samoin kuin melodiat ja rytmit juontuvat suomensukuisten kansojen lauluperinteestä. Hänen mielestä musiikki alkaa sanasta ja hänellä yleensä ei ole vain musiikillisia ideoita. Hän on säveltänyt musiikkia „Kalevalan“ englanti- ja latinakielisiin käännöksiin. Tunnetuimat teoksensa ovat ilmeisesti „Raudan kirous“ (1972) ja laulusarja „Unohdetut kansat“ (1970-1989).

    6. Klassinen musiikki ja Arvo Pärt Klassista musiikkia virolaiset ovat säveltäneet vasta 1900-luvulta alkaen. Arvo Pärt (s 1935) on kansainvälisesti tunnetuin säveltäjä. Heino Ellerin oppilas, emigroitui 1980 Neuvostoliitosta ja on asunut siitä asti Saksassa. Keskiaikaiset ja kristilliset musiikkivaikutteet, "uusyksinkertaisen" tyylin edustaja. Pärt nimittää nykyistä, 1970-luvulta alkava musiikkityyliään tintinnabuliksi (lat. pienet kellot). Kuuluisin on varmasti hänen „Für Alina“ (1976), jota on käytetty monissa elokuvissa: 53-ssa.

    7. Virolainen popmusiikki Tyyleiltään kansainvälinen, sanat usein englanniksi. „Kukerpillid“ - kansanomainen musiikki (rahvalik muusika), joka osittain perustuu kansanmusiikkiin. „Pantokraator“, 1980-luvun yhtye, joka sekoitti rokkia ja folkmusiikkia. „Metsatöll“, jonka musiikki on lähinnä folk metallia. Perustettiin 1990-luvun lopulla. Euroviisut. Viro voitti Euroviisut vuonna 2001 Tanel Padarin ja Aruballa syntynyt Dave Bentonin laululla „Everybody“.

More Related