Ruumishauta

1. Ruumishauta • joskus näkyvät maanpinnalle: matalia kuoppia riveissä • kapeat koeojat (1-2 m) melko tiheästi alueelle, jossa epäillään olevan hautoja • varsinaisella kaivauksella laaja kaivausalue • tasokaivaus: ei varsinaista kulttuurikerrosta, mutta koko alue kaivettava pohjaan saakka & yksikkökaivaus: rakenteet erikseen • hautakuopat esiin erikokoisina ja -suuntaisina värjäyminä, jotka voivat leikata toisiaan • täytemaa: saattaa sisältää löytöjä • arkkurakenteet, muut hautarakenteet (taljat, tuohi), kiviä/röykkiöitä vainajan päällä • pohjalla hautauksen taso, jossa ruumis kaikkine esineineen • dokumentoidaan tarkasti: 1:10 kartta (tai jopa tarkempi), valokuvaus • orgaaniset osat tuhoutuvat nopeasti altistuessaan ilmalle ja valolle! Kenttätyökurssi/EMV

2. Polttokenttäkalmisto • yllätyksellinen muinaisjäännöstyyppi: monenlaisia, monenkokoisia • usein pelto- tai metsäsaarekkeilla kivisyytensä takia • kiviä, noen, tuhkan ja hiilensekaista maata, palanutta luuta ja löytöjä, esineet saattavat olla siroteltuina ympäri kalmistoa, joskus keskittyminä; löytöjen fragmentaarisuus • löydöt heti pintamaan alla, pintamaiden läpikäynti • yleensä tehdään edelleen tasokaivauksena, jossa kaivetaan kivi- tai maakerroksin (riippuen kivien ja maan määrien suhteesta) • löytöjen tarkka talteenotto: isolla ruudulla ei saada horisontaali- ja vertikaalilevintää hyvin esille • seulonta luiden ja pienten löytöjen talteen saamiseksi Kenttätyökurssi/EMV

3. Löytöjen talteenotto • erilaisia tapoja ottaa löytöjä talteen • yksikkökaivauksessa yksikön sisältämät löydöt • tasokaivauksessa kerroksittain ja ruuduittain: kerroksen paksuus ja ruudun koko merkitesevät eniten • erikoislöydöt talteen tarkasti: mitataan x, y ja z • tarkka talteenotto: mitataan kaikille löydöille x, y ja z • mitä otetaan talteen? • esihistoriallisissa kohteissa kaikki mahdollinen koosta riippumatta • suhtautuminen moderneihin löytöihin ongelmallinen: osa kohteen historiaa, vaikuttavat tulkintaan, mutta ei useinkaan säilytetä • klassisissa kohteissa pienimmät jätetään: löytöjen määrän takia karsintaa, vain diagnostiset säilytetään Kenttätyökurssi/EMV

4. Tarvikkeet ja tiedot • löytöjen talteenottoon tarvitaan: • paperipusseja • minigrippejä: erikokoisia • tusseja • kaikenkokoisia löytölaatikoita • paljon painavia löytöjä: esim. Italiassa isot muoviset laatikot • mitä tietoja kuhunkin löytöön täytyy liittää? • pussiin/laatikon päälle: paikan nimi ja kaivausvuosi, päivämäärä, ruudun koordinaatti/tarkka koordinaatti, kerros/syvyys • isoon laatikkoon: pahvilapulle (joka muovipussiin) tai puulevyyn: paikan nimi ja kaivausvuosi, päivämäärä, yksikön numero, kirjoittajan nimikirjaimet Kenttätyökurssi/EMV

5. Eri materiaalien talteenotto • kestävät materiaalit samaan astiaan: kivi, keramiikka, palanut savi (jos kestää) • palaneet luut omaan muovipussiin • palamattomat luut koon mukaan muovipussiin tai laatikkoon • metallit laatikoihin • lasi: laatikkoon tai pussiin riippuen kunnosta • orgaaniset materiaalit: yleensä muovipussiin, kosteuden ylläpidosta huolehdittava • hauraat löydöt tuettava ja suojattava esim. silkkipaperilla • ei saa raaputella pintoja, useimpia löytöjä kohdeltava hellästi! Kenttätyökurssi/EMV

6. Näytteenotto (1) • hiilinäytteet: • ajoitusta varten: selkeästä kohteesta (paalunsija, tulisija), ei epämääräistä hiiltä kerroksista • puhtain välinein, hiileen ei saa koskea käsin! • muovipussiin mahdollisimman paljon (vähintään 20 g) • useampia näytteitä samasta rakenteesta: eri kerroksista, eri osista • pussiin tiedot: paikka, aika, mikä näyte, rakenteen numero/koordinaatit, syvyys maanpinnasta, näytenumero • fosforianalyysin näytteet: • systemaattinen verkko koko alueelle: tausta-arvot • podsolissa rikastumiskerroksen alaosasta (jos voi erottaa) • pellolla mullan alta, 25-35 cm maanpinnasta, likamaakerroksista • paksuista kerroksista useampia näytteitä • profiili: kustakin havaittavasta kerroksesta näyte, paksuista useampia • pieni minigrip-pussi/näyte ja tiedot: paikka, aika, koordinaatti, syvyys, näytenumero Kenttätyökurssi/EMV

7. Näytteenotto (2) • makrofossiilinäytteet: • hiiltyneiden tai subfossiilisten kasvinjäänteiden löytämiseksi • otollisia paikkoja: tulisijat, paalunsijat, likamaaläikät, hiilikeskittymät, kyntöjäljet, lattiatasot, jätekuopat ja -kasat, lantakerrostumat, kaivot ja kaivannot, varastokuopat ja kellarit, haudat, pihat, piha- ja katukiveykset • rakenteet ja joissain tapauksissa systemaattisesti kulttuurikerroksesta • löytökeskittymistä: erityisestiluu, keramiikka • muovipussiin 0,5-2 litraa • pussiin merkinnät: paikka, aika, koordinaatti, syvyys, rakennenumero, näytenumero • jos kosteita säilytys pussit avoinna etteivät homehdu Kenttätyökurssi/EMV

8. Näytteenotto (3) • fytoliittinäytteet: kasvien piiosien tutkimukseen, keskusteltava tutkijan kanssa! • dendronäytteet: ajoitustarkoituksiin puuaineksesta, varsinkin rautakauden ja historiallisen ajan kohteissa, jos sopivan kokoisia puita ilmenee, kiekoiksi sahaamalla, useampi parempi, säilytys! • siitepölynäytteet: kasvillisuuden selvittäminen, joskus kokeiltu mineraalimaasta, eivät säily kovin hyvin, jos on kosteita kerroksia, voi olla mahdollista • termoluminesenssinäytteet: ajoittamiseen palanutta epäorgaanista ainetta (kivi, keramiikka), näytteenotto edellyttää ajoittajan läsnäoloa Kenttätyökurssi/EMV

9. Valokuvaus (1) • kuvallisen dokumentaation tärkeä osa • järjestelmäkamera: • runko: mekaaninen (kestää kovia oloja) tai automatisoitu • vaihto-objektiivi: 24 mm, 35 mm (laajakulma), 50 mm (normaali), 75 mm, 135 mm (teleobjektiivi) tai zoom-objektiivi • kinofilmi (35 mm) • valotusmittari, mikäli ei ole sisäänrakennettu kameraan • salamaa ei yleensä käytetä: kuvataan päivänvalo-olosuhteissa ulkona • statiivi eli jalusta, johon kameran voi kiinnittää • kaksi kameraa: mustavalkoisia ja diakuvia varten omansa Kenttätyökurssi/EMV

10. Valokuvaus (2) • muita kameroita: • laatikkokamera (“kottaraispönttö”): manuaalisesti säädettävä, 6 x 6 cm rullafilmi, käytetty aikaisemmin mv-kuvaukseen • laatikkokamera vaihdettavalla objektiivilla: 6 x 6 cm filmi, manuaalisti säädettävä, erinomainen kuvan laatu, mutta raskaita ja kalliita • digitaalikamera: tulossa, mahdollisuus katsoa kuvia jo kentällä (jos on mukana kannettava, mihin imuroida kuvia), kuvien jälkikäsittely helpottuu, säilyminen? • filmi: useimmiten 100 ASAn herkkyys sekä mustavalkoisissa että dioissa riittää päivänvalossa kuvaamiseen Kenttätyökurssi/EMV

11. Valokuvaus (3) • mitä kuvataan? • yleiskuvia tutkimusalueesta ja sen ympäristöstä: mv, dia • ennen töiden aloittamista kuvaus • kaivauskuvia: tasoista, rakenteista, yksityiskohtia, profiilit, mv erityisesti, dia • työkuvia: koko kaivauksen ajalta, mv, pääosin dia • ennallistamisen jälkeen kuvaus • kuvaussuuntia mieluusti useampia: eri kohdat näkyvät eri tavalla eri suunnista, säännöllisesti samoista suunnista • ylhäältäpäin kuvaaminen aina hyväksi: kuvaus jalustalla, kuvaustorni, kameralle kolmijalkatorni • panoraamat: maisemat, profiilit, isot kaivausalueet Kenttätyökurssi/EMV

12. Valokuvaus (4) • kohde esitettävä parhaimmillaan! • kasvillisuus pois • pinnat siistit: ei irtomaata, ei jalanjälkiä • työkalut ja ihmiset pois! • mittakaavajana: yksityiskohdille ja isoille kohteille erilliset • pohjoisnuoli: erikseen tehty tai tuumastukista taiteltu • käytetään oikeaa, ei koordinaattipohjoista! • informaatiotaulu: esim. liitutaulu, jossa paikka, aika, kuvattavn kohteen tiedot (tasonumero, koordinaatit, yksikkönumero, rakennenumero), ei saa peittää mitään oleellista, tekstit pitää pystyä lukemaan kuvasta! • valo-olosuhteet usein ongelmallisia: varjoja, liikaa tai liian vähän valoa, auringonvarjot, pressut tms. apuna, tasainen valo paras • kuvaluettelo: lomakkeilla, vihko, filminumero, kuvanumero, tiedot sisällöstä, kuvaaja, kuvaussuunta! Kenttätyökurssi/EMV