Lääketieteen valmennuskurssi

1. Lääketieteen valmennuskurssi KE4 22.4.2013

2. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden sovelluksia • Sähkökemia kemian osa-alue, jossa hapettumis-pelkistymisreaktiossa vapautuva energia muutetaan sähköenergiaksi • Kun kahden aineen hapettumis-pelistymisreaktiossa vapautuu energiaa reaktio on eksoterminen • Havaitaan mittaamalla reaktion lämpötilaa • Itsestään eli spontaanisti tapahtuva hapettumis-pelkistymisreaktio • Lämpöenergia  sähköenergiaksi galvaanisessa kennossa

3. DANIELLIN PARI • Sinkkisauva upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen • Kuparisauva upotettu kupari-ioneja sisältävään liuokseen • Sauvat yhdistetty ulkoisilla johtimilla • Astioiden välille suolasilta, yhdistää astiat virtapiiriksi

4. Kun sinkkilevy kytketään jännitemittarin negatiiviseen napaan ja kuparilevy positiiviseen napaan, mittari näyttää n 1V:n jännitettä • Sinkkilevyn pinnasta irtoaa liuokseen sinkki-ioneja (sinkki hapettuu) • Levyyn jää elektroniylimäärä ( - varaus)  kulkeutuvat ulkoista johdinta pitkin kuparilevylle • Kuparilevyllä tapahtuu liuoksessa olevien kupari-ionien pelkistyminen • Se kohta, jossa tapahtuu hapettuminen = negatiivinen elektroni ja pelkistyminen = positiivinen elektrodi

5. Daniellin parin kennokaavio • Sähköparin laskennallinen jännite • Mitataan kahden metallin välinen potentiaaliero = lähdejännite • Kun toisena parina on käytetty normaalivetyelektrodia pystytään mittaamaan taulukosta löytyvät normaalipotentiaalit

13. Metallit materiaaleina • Metallien elektronirakenteita

14. Mitä mineraaleja on Suomen maaperässä?

15. KOVA VESI

16. Miksi pyykki ei tule puhtaaksikovassa vedessä?

17. Metallien elektrolyyttinenpelkistys

18. Täydennä kaaviot

22. SIIRTYMÄALKUAINEET • D-lohkon metalleja, jotka muodostavat ainakin yhden ionin ja joilla on osittain täyttynyt d-lohko • Pystyvät virittymään helposti • Elektronit voivat siirtyä d-orbitaaliltas-orbitaalille • Näkyvän valon energia riittää • Tärkeitä teollisuuden katalyyttejä • Kompeksinmuodostumiskyky • Metalli-ioni toimii keskusatomina ja siihen liittyneet ryhät ovat ligandeja

24. Kompleksiyhdisteiden avaruusrakenteita

27. EPÄMETALLIT

28. TYPPI: Ammoniakin käyttökohteita

29. HAPPI: Hapen ja otsonin rakennekaavat

30. HAPPI: Rikin oksidien happamuus

31. HAPPI: Oksidien happamuus jaemäksisyys

32. Vety: Vedyn valmistus ja käyttö energialähteenä

33. Rikki: Rikkihapon käyttökohteita

36. synteettiset polymeeritja biopolymeerit • Polymeerien jako 1) Synteettiset polymeerit esimerkkejä: 2) Biopolymeerit esimerkkejä: 3) Additiopolymeerit esimerkkejä: 4) Kondensaatiopolymeerit esimerkkejä:

38. POLYADDITIO: mallintaminen

39. Polyadditioreaktion eri vaiheet • herätevaihe: • CH2 = CH2 + • OR → RO–CH2–CH2 • • eteeni- aloitekatalyytti eteeniradikaali • Monomeeri • etenemisvaihe: • RO – CH2 – CH2• + CH2 = CH2 → RO – CH2 – CH2 – CH2 – CH2• • RO – CH2 – CH2 – CH2 – CH2• + CH2 = CH2 → RO – CH2 – CH2 – CH2 – CH2 – CH2 – CH2 • • jne… • päättymisvaiheet: • 2 RO • → RO – OR • 2 RO – (CH2)n – CH2• → RO – (CH2)n – CH2 – CH2 – (CH2)n – OR • RO• + RO – (CH2)n – CH2• → RO – CH2 – (CH2)n– OR

40. Polykondensaatioreaktio: mallintaminen

41. Polyesterin ja polyamidinvalmistaminen

43. BIOPOLYMEERIT • 1) hiilihydraatit • esimerkkejä: • 2) proteiinit • esimerkkejä: • 3) nukleiinihapot • Esimerkkejä:

44. Glykosidisidoksen muodostuminen

45. Amyloosin ja amylopektiininrakennekaavat

46. Peptidisidoksen muodostuminen

47. Proteiinin primäärirakenteen mallintaminen

48. Proteiinin sekundäärirakenteenmallintaminen

49. Proteiinin tertiäärirakenteenmallintaminen

50. Nukleotidin rakenne,fosfodiesterisidoksen muodostuminen