Realismin vuosisata

1. Realismin vuosisata

2. Romaani ja yhteiskuntamme: ”I think that it is justifiable to regard novel as a unique form of literary expression, characteristic of Western Urban society from the eighteenth century to the present day.” (Alex Comfort: The Novel and Our Time) Poikkeukset: esim. klassinen kiinalainen romaani Romaani ja aikakautemme? Konteksti

3. 1700-luvulla moderni romaani syntyi. Tämä tapahtui irrottautumisena uusklassistisesta poetiikasta ja individualismin, autonomisen yksilön esiin astumisena Autonominen yksilö säilyi itseriittoisena ”monadina” kuitenkin vain romantiikan läpi Vuoden 1830 paikkeilla realismi murtautui esiin Ranskassa, josta tuli jälleen kirjallisuuden johtava maa Realismissa ”monadi” rikkoutuu, kun kirjallisuus alkaa kuvata yksilön riippuvuutta ulkopuolisesta todellisuudesta. Tämä tapahtui yhdessä historiallisen ajattelutavan syntyyn

4. Historiatietoisuus: Ranskan vallankumous : vuoden 1789 jälkeen alettiin ymmärtämään, että valtiomuoto ja yhteiskuntajärjestelmä eivät ole mitään annettuja luonnon itsensä määräämiä suureita Historiallisen ajattelutavan synty teki mahdottomaksi klassistisen ikuisten, yleispätevien esikuvien noudattamisen. Ajateltiin, että todellisuus on muuttuva, ja sitä on tutkittava.

5. Realismi, joka alkoi vuoden 1830 paikkeilla syrjäyttämään romantiikkaa, on dynaaminen, prosessuaalinen totuuskäsityksen jatkaja Realismi on tietyin osin romantiikan ”työn” jatkaja Kirjailija on yksityinen totuuden etsijä, hänestä tulee todellisuuden tutkija, siinä missä hän klassismin aikaan oli todellisuuden opettaja

6. Stendhal (Henri-Marie Beyle, 1783-1842): Tarkkasilmäinen psykologisen romaanin edelläkävijä, ja Ranskan varhaisia realisteja, vaikka kirjallisuudenhistoriallisesti olikin klassismin ja valistuksen perillinen ja romantikko. Voimakas individualismi t. minäkeskeisyys on Stendhalin todellisuuden tarkastelutavalle ominaista. Hän kutsuu asennettaan leikkisesti ”egotismiksi”, joka merkitsee sitä, että yksilö suhteuttaa kaiken kokemansa itseensä. Stendhalin yhteiskuntakuvaus tekee hänestä realistin. Merkittävimmät romaanit Punainen ja musta (Le Rouge et le Noir, 1830) ja Parman kartusiaaniluostari (La Chartreuse de Parme, 1839).