980 likes | 1.22k Views
Hollywood. Kulta-ajan (n. 1930-1945) studiot ja nykybisnes. Tarina – talous – tehokkuus. ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script) toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa
E N D
Hollywood Kulta-ajan (n. 1930-1945) studiot ja nykybisnes
Tarina – talous – tehokkuus • ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script) • toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin • otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa • TALOUS: voitiin arvioida paljonko yksittäinen elokuva tulee maksamaan • TEHOKKUUS: eri henkilöiden toiminta voitiin koordinoida (vaikka eivät olleetkaan välttämättä suoraan tekemisissä) • lavastaja: suunnitteli käsikirjoituksen pohjalta lavasteet • kuvausten jälkeen leikkaja yhdisti otokset niiden alussa olevien numeroiden pohjalta (vastasivat käsikirjoituksen numeroita) • J.-L. Godard: ”käsikirjoitus on talousmiesten keksintö”
Studioiden mahti • Suuret studiot kontrolloivat koko elokuvabisnestä USA:ssa 1920-luvulta 1940-luvun loppuun • Keskeinen syy vertikaalinen integraatio: • kun samat yhtiöt kontrolloivat sekä suosituimpien elokuvien tuotantoa ja levitystä että hallitsivat tärkeimpiä elokuvateattereita, oli ulkopuolisten lähes mahdotonta päästä markkinoille • Block booking –käytäntö • 1920-luvulta lähtien studiot myivät elokuviaan ”blokeissa”: jos halusi menestyselokuvan teatteriinsa, oli pakko ottaa myös joukko muita elokuvia • Takasi tuloa myös heikommista tuotannoista
”The Big Five” Paramount MGM 20th Century Fox Warner Brothers RKO vertikaalinen integraatio: tuotantoa, teatteriketjuja, kansainvälistä levitystä ”The Little Three” Columbia Universal United Artists ei omia teattereita Riippumattomat A-elokuvien tekijät B-elokuvien tekijät (”Poverty Row”) Hollywoodin studiot 1930-1945
Paramount • Adolph Zukor perustaja; • 1912: Famous Players in Famous Plays • Paramount aluksi levitysfirman nimi • 1936-1964 johtajana (president) Barney Balaban • suurin Hollywoodin studioista
Paramount: tekijöitä ja tähtiä • 1930-luvun alku: “eurooppalaistyylisiä” tuotantoja: • Josef von Sternberg / Marlene Dietrich (Marokko, Vaalea venus) • Ernst Lubitsch (vuoteen 1938) • myös Marx-veljesten ensimmäiset elokuvat; Mae West, W.C. Fields • Myöhemmin “amerikkalaistuminen” • Bob Hope - Bing Crosby • Alan Ladd • Preston Sturges (ohjaaja) • Muita tunnettuja tähtiä • Claudette Cobert, Cary Grant, Carole Lombard • Cecil B. DeMille koko 30-40-luvun: suuren budjetin historialliset elokuvat
MGM/Loew’s • Perustaja Marcus Loew • nickelodeon-teatteriomistaja, loi laajan elokuvateatteriketjun 1910-luvulla (Loew’s) • Osti 1919 tuotantoyhtiö Metron, jonka omisti Louis B. Mayer • 1924 osti Samuel Goldwynin tuotantoyhtiön Goldwyn Picturesin ja yhdisti aiemmat yhtiöt Metro-Goldwyn-Mayeriksi (MGM) • MGM toiseksi suurin yhtiö, teatteriketju pienempi kuin Paramountilla • 1930-40-luvulla pääkonttori New Yorkissa (johtaja Nicholas Schenk) • Tuotanto länsirannikolla, keskeisiä tuottajia Irving Thalberg ja Louis B. Mayer
MGM • MGM:n tuotannot kaikkein näyttävimpiä suuren budjetin ja korkean profiilin elokuvia • keskimäärin $500.000 / elokuva (esim. Paramount, Fox: $400.000) • Cedric Gibbons: lavasteosaston johtaja: suuret, valkoiset, hyvin valaistut lavasteet : ”MGM –look” • iskulause “more stars than there are in Heaven” • tärkeitä (kesto-)ohjaajia: • Vincente Minnelli, George Cukor • Tähtiä: • Greta Garbo, Clark Gable, Spencer Tracy, Mickey Rooney, Judy Garland • sodan aikana uusia tähtiä: Gene Kelly, Katharine Hepburn • Musikaalit (1940-50-luku): tuottaja Arthur Freed
20th Century-Fox • Fox Film Company (1914, per. William Fox); yhdistyi 20th Century-yhtiön kanssa 1935 – nimeksi 20th Century-Fox • F.W. Murnau: Sunrise (1927) • Länsirannikon studio: Darryl F. Zanuck • maalaishenkisiä elokuvia (John Ford: Vihan hedelmät) • ei juurikaan pitkäaikaisia tähtiä • Shirley Temple ( lapsitähtenä1935-38) • Henry Fonda, John Wayne, Gregory Peck, Tyrone Power, Loretta Young, Susan Hayward, Richard Widmark • sodan aikana suosituimpia Betty Grable-musikaalit • Ohjaajia: • Henry King, John Ford, Allan Dwan
Warner Brothers • Jack, Albert, Sam ja Harry Warner: Nickelodeon-teattereita 1900-luvun alussa • Harry Warner talousjohtajana, Jack Warner studiojohtajana Elokuvat • tummasävyisiä, nopeita, usein rikosaiheisia • ”rahvaanomaisempia” kuin MGM:llä • Halvat budjetit lavasteet eivät niin näyttäviä kuin MGM:llä juonia kierrätettiin (käsikirjoitusosastoa kutsuttiin “kaikukammioksi”); kehiteltiin genrejä /juonikaavoja ja sitten hyödynnettiin niitä
WB: Genrejä ja tähtiä • Genrejä: • Kovia urbaaneja draamoja (gangsteri- ja dekkarielokuvat, reportterielokuvat, ongelmaelokuvat) • Elämäkertaelokuvia (biopics) • Seikkailu- / miekkailuelokuvia • 30-luvun alussa myös musikaaleja (Busby Berkeley) • Tähtiä: Humphrey Bogart, Bette Davis, James Cagney, Edward G. Robinson, Erroll Flynn, Claude Rains, Mary Astor, Paul Muni, Jane Wyman • Looney Tunes (Merrie Melodies) –piirrettyjä (Väiski Vemmelsääri, Repe Sorsa, jne.)
WB:n elokuvia • Gangsteri: • Pikku Caesar, Yhteiskunnan vihollinen • Ongelmaelokuva • Olen vainottu kahlekarkuri • Musikaali • 42nd Street • Bogartin elokuvia • Maltan haukka, Casablanca, Syvä uni • Elämäkertaelokuva • Story of Louis Pasteur, The Life of Emile Zola
RKO • suurista lyhytikäisin: per. 1928 - katosi 1955 • koko ajan jäljessä muista • 30-luvun talousvaikeuksissa (konkurssi); uudelleenorganisoitiin vasta 1940 • sodan ajan tuotannon kasvu nosti myös RKO:n
RKO MENESTYKSIÄ: • - 1933 King Kong • - Fred Astaire & Ginger Rogers -musikaalit 1934-38 • - levitti Disneyn animaatioita • - Citizen Kane (1941) • - Ihmeellinen on elämä (1946) RKO:n B-yksikkö • Tuottaja Val Lewton • - kauhu (I Walked with a Zombie; Cat People) • - noir (Out of the Past) • ohjaaja Jacques Tourneur
Universal • Carl Laemmle • 30-l alku: kauhufilmit • Tähtinä Bela Lugosi (Dracula 1930), Boris Karloff (Frankenstein, 1931, Muumio 1932) • B-elokuvia • Sherlock Holmes (Basil Rathbone) • Universal-studiot
Columbia • Johtaja Harry Cohn (johtaja) - pienet budjetit, mutta suositut filmit • Ei juuri omia tähtiä tai ohjaajia; näyttelijöitä ja ohjaajia lainattiin • Frank Capra ja screwball-komedia • Capra: It Happened One Night, 1934 • Tähdet Clark Gable lainassa MGM:ltä ja Claudette Colbert Paramountilta • vierailuja ohjaajilta: mm. Howard Hawksin His Girl Friday • B-westernejä
United Artists • Ensisijaisesti levitysfirma • Perustajina 1919 ajan suosituimmat ohjaajat ja näyttelijät Charlie Chaplin, D.W. Griffith, Mary Pickford, Douglas Fairbanks • levitysfirma heidän omille elokuvilleen • muut vetäytyivät 30-l puoliväliin mennessä; Chaplin teki elokuvia hitain välein • myöhemmin myös muut riippumattomat tuottajat ja tähdet (Samuel Goldwyn, Buster Keaton, Alexander Korda, David O. Selznick) levittivät UA:n kautta • siirtyivät muille II maailmansodan loppuun mennessä • antoi joillekin tähdille hyvin suuren kontrollin tekemisiinsä • UA ainoa firma jonka tulot pienenivät II maailmansodan buumin aikana
Riippumattomat tuottajat • Tekivät elokuvia itsenäisesti, mutta levittivät isojen studioiden kautta • Yhtäältä suuren budjetin A- tuotantoja, toisaalta halpoja B-tuotantoja • A-tuottajia • David O. Selznick (Tuulen viemää 1939, Hitchcockin 1940-luvun alun elokuvia) • Samuel Goldwyn (Parhaat vuotemme, 1946) • B-tuotantoyhtiöitä (ns. ”Poverty Row”-studiot) • Republic, Monogram, Grand National, Victory, Majestic, PRC • halpoja lännenelokuvia, rikoselokuvia, sarjaelokuvia (Charlie Chan)
Esityskierrokset (run-zone clearance system) • Elokuvilla erihintaisia esityskierroksia (run) • Eri kierrosten teatterit jaettu alueittain (run-zone) • Ns. ensimmäisen kierroksen (first run) teattereissa kalleimmat hinnat • Kierrosten välillä yleensä 30 päivän odotusaika (clearance), minkä jälkeen elokuvaa voitiin alkaa esittää seuraavan kierroksen teatterissa • Kierroksia saattoi suurissa kaupungeissa olla yli kymmenen • Big Five –yhtiöt määrittivät kaikkien USA:n kaupunkien kierrokset, alueet ja odotusajat
Teatterien ohjelmiston valinta • Big Five-yhtiöiden teatterit ottivat ensin oman studion elokuvat ja sen jälkeen muita • Riippumattomille teattereille annettiin kierroksen / alueen statuksen mukainen esitysajankohta ja määriteltiin pääsylipun minimihinta • Block booking: saadakseen menestyselokuvia, riippumattoman teatterinomistajan tuli ottaa samassa "blokissa" studion muutkin elokuvat seuraavaksi vuodeksi • Blind buying: riippumattomat teatterinomistajat joutuivat valitsemaan elokuvat "sokkona", ts. ilman ennakkokatselua ja vain vähäisin ennakkotiedoin
Uudenlaiset esityskäytännöt 1930-luvulta alkaen • Mykkäkaudella elokuvaesityksiin liittyi eläviä ohjelmanumeroita (lauluesityksiä ym.) Äänielokuvan myötä näistä luovuttiin. • 1920-luvulla elokuvia esitettiin suurissa elokuvapalatseissa, joissa oli paikannäyttäjät, jne. • 1930-luvun alun laman myötä luksusesityksistä luovuttiin ja yritettiin hankkia muita tuloja • oheismyynti: karamellit, pop corn, juomat • oheistuotteet (lipun mukana esim. posliiniastia; käymällä säännöllisesti elokuvissa sai kerättyä koko astiaston)
Double Bill (”tuplanäytös”) • Merkittävä uutuus oli ns. ”double bill”: samalla lipulla näki kaksi elokuvaa • Alkukuvana halvemmalla tehty ns. B-elokuva • Pääkuvana korkean budjetin ns. A-elokuva • Väliajalla oli tauko, jolloin yleisö saattoi ostaa virvokkeita (popcornista tuli merkittävä ansaintamuoto elokuvateattereille)
A- ja B-elokuvat A-elokuvat näyttäviä ja korkealla budjetilla tehtyjä • studioiden omaa tuotantoa tai riippumattomien A-elokuvien tuottajien tekemiä B-elokuvat halvalla ja nopeasti tehtyjä elokuvia • tekijöinä suurten studioiden omat B-osastot ja Poverty Row –studiot • lyhyempi esitysaika kuin A-kuvilla (60-75 min) • ei yleensä tähtiä • lähinnä genre-elokuvia (kaavat) RKO:n 40-luvun B-kauhuelokuvien kaava (Val Lewton): ” Kaavamme on yksinkertainen. Rakkaustarina, kolme kohtausta vihjailevaa kauhua ja yksi, jossa on todellista väkivaltaa. Himmennys. Kaikki on ohi alle 70 minuutissa.”