Hautaukset

1. Hautaukset • Ei juuri tunneta 2. palatsikaudelta • Ero aikaisempiin ja myöhempiin kausiin • Kuvaa luultavasti todellista muutosta hautaustavoissa • 2. palatsikauden hautauksista ei jäänyt jälkiä • Mereen hautaaminen?

2. Materiaalinen kulttuuri: metalliesineet • Määrä kasvaa edelleen • Selvät merkit raakakuparin tuonnista • Metallikätköt (mm. Arkalochori) • Pronssiset ihmisfiguriinit Häräntaljaharkko

3. Kaksoiskirveitä (Arkalochori) ja kultakuppi (Knossos)

4. Kultainen kaulakoru (Hagia Triada) ja pronssifiguriini

5. Keramiikka • ”Vaaleaa tummalle” -tyyli (MM III) • Jatkumoa kamares-keramiikasta • ”Tummaa vaalealle” -tyyli (LM I) • Merkitsee LM I -kauden alkua • LM IB -vaiheessa 2 pääluokkaa • Standardikeramiikka, jatkumoa LM IA -keramiikasta • Palatsikeramiikka, epätavalliset astiat ja huolellinen koristelu

6. Palatsikeramiikkaa (”merityyli”) Phaistoksesta, Zakroksesta ja Palaikastrosta

7. Kotitalouskeramiikassa 2 tärkeää astiamuotoa: ”kartiokuppi” ja pithos

8. Kiviteknologia • Kiventyöstö jatkuu korkeatasoisena • Tärkein ryhmä astiat • Päätyyppinä käyttöastiat • Myös useita erikoisia astioita Kiviastia Zakroksesta

9. Rhyton, astia nesteen käsittelyyn

10. ”Glyptic revolution” • Sinettejä valmistetaan valtavia määriä • 5000/x 000 000? • Valmistustekniikoiden kehitys • Valmistettu etupäässä kivestä, myös metallista ja luusta • ”Tyypillistä” minolaista taidetta • Kuvamaailma rikastui, ”kertova” kuvaus • Hallinnollinen funktio • Mahdollisesti myös jotain muuta

11. Kivestä kaiverrettuja minolaisia sinettejä

12. Kultaisia minolaisia sinettejä

13. Luuesineet • Norsunluuta käytettiin runsaasti 2. palatsikaudella • Syöksyhampaat Zakroksesta • Eksoottisten materiaalien työstö keskittyi palatseihin • Tehtiin huonekalujen koristeita ja kosmetiikkaesineitä, joskus figuureja (useista kappaleista)

14. ”Härkähyppääjä” Knossoksesta, koristelevy ja figuuri Palaikastrosta

15. Väärennetyt luiset naisfiguurit • Mm. ”Bostonin jumalatar”

16. Kirjoitus • Lineaari A vallitseva kirjoitusjärjestelmä • 2. pk:n alussa paikoin vielä hieroglyfikirjoitusta • Taulujen lisäksi muita esineitä • Lähinnä palatsit ja vuorenhuippupyhäköt • 2. pk:lla Lineaari A -taulujen levintä laaja • Kreetan ulkopuolella mm. Akrotiri (Thera) ja Hagia Irini (Keos)

17. Yhteisö • 2 pk:lla Kreeta taloudellisesti melko yhtenäinen alue • Hallinto erittäin kehittynyt: massiivinen kirjanpitojärjestelmä • Palatsien merkitys • Taloudellinen, poliittinen ja uskonnollinen kontrolli • Knossoksen rooli

18. Kerrostuminen ja erikoistuminen • Papisto, käsityöläiset, jne. • Puuttuvan hallitsijan ongelma Hallitsijoita, jumalia tai jotain

19. Vaihto/kauppa • Keramiikkalöydöt • Tuotevalikoima ja volyymi • Kreetalla tarvittiin raaka-aineita, vaihtoivat maataloustuotteisiin ja taide- ym. esineisiin? • 4 mallia vaihdon/kaupan organisoimiseen • Ulu Burunin hylky Pithoksia Akrotirissa

20. Kysymys ”minolaisesta rauhasta” ja merivallasta • Keskeiset paikat linnoittamattomia (?) • Minolaisten (kuviteltu) laivasto

21. Minolaisvaikutus itäisellä Välimerellä • Mm. Fylakopi (Melos), Akrotiri (Thera) ja Hagia Irini (Keos) • Minolaiset koloniat? • Tell el-Dab’an, Tel Kabrin (jne.) ”minolaiset” seinämaalaukset Seinämaalausten fragmentteja, Tell el-Dab’a (Egypti)

22. Minolaisvaikutus kulttuurillista • Ei sotilaallis-poliittista ylivaltaa • ”Internationaalisuuden” nousu • Alkaa näkyä 2 pk:n lopulla • Runsaasti kulttuurien kohtaamispaikkoja (mm. mykeneläisiä Poroksessa?)

23. Maailmankuva ja uskonto • Runsaasti jälkiä ”rituaalisesta” toiminnasta • Ei varsinaisia temppeleitä • Papisto Minolaisia pappeja?

24. Yksi jumaluus vai monta? • Naisten rooli • Luonto ja uskonto

25. Ihmisuhrausta Kreetalla? Anemospilian ”temppeli” Archanesissa

26. 2. palatsikauden loppu • Laajoja tuhoja LM IB -kauden lopussa • Palatsit tuhoutuvat Knossosta lukuunottamatta • Tuhot näyttävät kohdistuneen erityisesti hallinnollisiin rakennuksiin • Monet kohteet autioituvat pitkäksi aikaa • LM IB -tuhojen myötä monet minolaisen kulttuurin piirteet hävisivät • Tuhojen syillä spekuloitu runsaasti

27. Akrotiri ja Theran purkaus • Akrotiri tärkeä kykladinen kaupunki • Selvät merkit ”minolaistumisesta” • Kaivettu 1967 lähtien, tutkittu ehkä 5% ”Länsitalo”, Akrotiri

28. Kaivauksissa paljastunut lähinnä julkisia rakennuksia • Tuhoutui Theran purkauksessa • jäänteet hyvin säilyneet • Tunnettu etenkin seinämaalauksista

29. Akrotirista runsaat löydöt • Ei silti todellista ”Pompeiji-efektiä” • Arvokkain tavara puuttuu aineistosta Arvoituksellista keramiikkaa Akrotirista

30. Keramiikkaa Akrotirista

31. Varsin poikkeuksellinen löytö

32. Seinämaalauksia löydetty useista rakennuksista Miniatyyrimaalaus ”Länsitalosta”

33. Antilooppeja ja apinoita Beta-rakennuksesta

34. Maalaus Delta-rakennuksesta

35. Yksityiskohta eräästä Xeste 3 -rakennuksen maalauksesta

36. Theran purkaus ja sen seuraukset • Vertailun vuoksi: Krakatau 1883 • Suurin tunnetuista historiallisen ajan purkauksista Krakatau 1883

37. Theran purkaus reippaasti Krakatauta suurempi • Edelsi maanjäristys, tuhosi pahoin Akrotiria • Kaupunkia korjattiin • Tulivuori varoitteli, akrotirilaiset pakkasivat tavaransa

38. Theran purkaus ja Kreeta • Tsunamit tuskin tuhosivat pahoin • Purkaustuotteiden aiheuttama riesa: hohkakivi, happosateet, ilmastovaikutukset • Epäsuorat seuraukset: Akrotirin tuhon merkitys • Minolaisen kulttuurin alamäki alkaa purkauksesta? • LM IB -kausi kriisiaikaa? • Psykologiset tekijät (mm. hohkakiven ”rituaalinen” käyttö)