190 likes | 318 Views
Katsaus EU:n koheesiopolitiikan tulevan ohjelmakauden 2007–2013 valmistelutilanteeseen ja sen keskeisten prosessien etenemiseen. www.intermin.fi pasi.rantahalvari@intermin.fi 8.11.2005. EU-asioiden käsittely. EU:n rahoituskehykset 2007 - 2013. 1.
E N D
Katsaus EU:n koheesiopolitiikan tulevan ohjelmakauden 2007–2013 valmistelutilanteeseen ja sen keskeisten prosessien etenemiseen www.intermin.fi pasi.rantahalvari@intermin.fi 8.11.2005
EU:n rahoituskehykset 2007 - 2013 1 EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskevat asetusehdotukset Yleisasetusehdotus ja rahastokohtaiset asetusehdotukset 2 Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: Yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007 - 2013 3 EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen strategia ja rahastokohtaiset toimenpideohjelmat 4 EU:n koheesiopolitiikan uudistuksen vaiheet
Koheesiopolitiikka 2007-2013 Suomen tavoitteita (1): • Suomi pitää kynnyskysymyksenä sitä, että sen pohjoiset ja itäiset erittäin harvaan asutut alueet saadaan korkeimman aluetuen piiriin myös jatkossa. • Tehokkaan alue- ja rakennepolitiikan toimeenpano koko unionin alueella edellyttää riittävää rahoituksen tasoa kaikissa kolmessa tavoitteessa. • Suomi pitää hyvin tärkeänä, että alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen rahoitustaso säilyy riittävänä. Euroopan kilpailukyky voi saavuttaa riittävän tason vain, jos kaikki Euroopan alueet pääsevät mukaan kilpailukykyä tukevan politiikan piiriin.
Suomi painottaa rajat ylittävää yhteistyötä uusilla ja vanhoilla sisärajoilla. Suomi tukee rakennerahastojen hallinnointimallin käyttöä ulkorajayhteistyössä. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen keinovalikoiman tulee olla monipuolinen. Rakennerahastojen osarahoitusta tulee voida käyttää alueellisten investointitukien vastinrahoituksena Suomi pitää tärkeänä, että alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteessa voidaan kehittää monipuolisesti osaamista ja innovaatioita Suomen tavoitteita (2):
Luxemburgin 17.6. esitys rahoituskehykseksi 2007-2013 Esitys koheesiopolitiikan osuudeksi, Suomen tavoite 320 mrd. €
Ohjelmat ja välineet Rahoitus- kelpoisuus Ensisijaiset tavoitteet Määrärahat Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-25:n keskiarvosta • innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • infrastruktuuri • inhimilliset voimavarat • hallintovalmiudet 70,34 % Phasing out: Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-15:n ja >75% EU-25:n keskiarvosta 4,79% Jäsenvaltiot, joiden BKTL/asukas 90% EU-25:n keskiarvosta • kuljetus (TEN-verkot); • kestävä kuljetus • ympäristö • uusiutuvat energianlähteet 24,87 % Alueohjelmat ja/tai kansalliset ohjelmat (EAKR ja ESR) Jäsenvaltiot ehdottavat alueluettelon (NUTS1 tai NUTS2) • Innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • Euroopan työllisyys- • strategia 79,51 % "Phasing-in" Alueet, jotka kuuluvat tavoitteeseen 1 kaudella 2000-2006, mutta eivät konvergenssitavoitteen piiriin 20,49 % Rajat ylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkostot (EAKR) Rajaseutujen ja rajat ylittävien suur- alueiden välinen yhteistyö • innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • kulttuuri, koulutus Konvergenssitavoite 254,781 mrd. € (82,30 %) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat EAKR ESR EU:n koheesiopolitiikka kaudella 2007-2013 Luxemburgin esitys 17.6.2005 Rahoituskehys 309,594 mrd. € Koheesiorahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 47,313 mrd. € (15,28 %) Alueellisen yhteistyön tavoite 7,5 mrd. € (2,42 %)
Koheesiopolitiikanmaantieteellinen kohdentuminentilastojenperusteellaHuhtikuu 2005BKT 2000-2002 BKT/asukas, keskiarvo 2000-2001-2002
Luxemburgin 17.6.2005 esityksen vaikutus Suomelle • Koko Suomi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen piiriin • Itä-Suomelle erityiskohtelu - Phasing in -alue phasing out -kohtelulla, mutta ei Suomen tavoittelemassa muodossa • Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS II –alueille lisärahoitus 35 €/as./vuosi • Eurooppalainen alueiden välinen yhteistyötavoite • Alue- ja rakennepolitiikan rahoitus olisi laskenut kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna noin 24 %
Alueellisen yhteistyön tavoite Luxemburgin esitys 17.6.2005 • Rahoitusosuus 2,42 % koheesiorahoituksesta eli 7,5 mrd. euroa • Komissio esitti 3,94 % eli 13,2 mrd. euroa • Suomen osuus n. 110 milj. euroa • Osuudet: • Rajat ylittävä yhteistyö 77 %, • Valtioiden välinen yhteistyö 19 %, • Alueiden välinen yhteistyö 4 %
Rahoituskehysten 2007-2013 aikataulusta • Heinäkuu-syyskuu 2005: UK kävi bilateraalineuvotteluja • Komission puheenjohtaja Barroson esitteli muistion rahoituskehyksiin liittyen 20.10.2005 • Lokakuun epävirallisessa päämiestapaamisessa 27.10.2005 rahoituskehyksistä ei varsinaista keskustelua • Pj:n Issues paper 28.10.2005 • EU:n menorakenne • Budjetin modernisointi • Omat varat YAUN 7.11. ja 21.11 Coreper käsittelyt Ylimääräinen ministerikonklaavi • Eurooppa-neuvosto 15.-16.12.2005 * * * • 1.1.2006 Itävallan puheenjohtajuuskausi alkaa
Koheesiopoliittisten asetusehdotusten käsittely • UK:n välitysehdotusten käsittely • - Neuvoston alainen rakennetoimien työryhmä, SAWP • Lokakuussa käsittelyssä EAKR, ESR, ERY, Koheesiorahasto, yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat • Marraskuussa yleisasetusehdotusta viimeistellään • Rahoitusta koskevat asiat siirretty käsiteltäviksi rahoituskehysneuvottelujen yhteyteen • UK:n tavoite on saada asetusehdotukset teknisesti valmiiksi odottamaan rahoituspäätöstä
Päätösmenettely EU-tasolla • Yleisasetus ja koheesiorahastoasetus: Neuvoston yksimielinen päätös • Aluekehitysrahastoa, sosiaalirahastoa ja eurooppalaista rajaseutuyhteis-työyhtymää koskevat päätökset tehdään yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa
Yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat (CSG) • Suuntaviivat määrittelevät yhteisön tavoitteet koheesiopolitiikassa vahvistaen synergiaa Lissabonin strategian kanssa • Suuntaviivat koskevat vain niitä kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä ja investointeja, joita rahoitetaan rakenne- tai koheesiorahastosta. • Suuntaviivoja tulee lukea asetusten rinnalla. Asetukset määrittelevät rahastosta maksettavan osuuden tarkoituksen ja laajuuden, kun taas suuntaviivat pyrkivät identifioimaan osa-alueet, joissa koheesiopolitiikalla voidaan kaikkein tehokkaimmin vaikuttaa yhteisön prioriteettien toteutumiseen. • Suuntaviivojen tavoitteena on asetuksia tarkemmin kuvata toimia ja painopisteitä, joihin jäsenvaltioiden tulisi rakennerahastojen tukemissa toimissaan keskittyä.
Prioriteetit (CSG) 1. Jäsenmaiden, alueiden ja kaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla riittävän laadukas palvelutaso sekä suojelemalla ympäristöä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. 2. Innovaatiotoiminnan, yrittäjyyden ja tietoyhteiskunnan edistäminen tutkimuksen ja innovaatioiden kautta mukaan lukien uudet informaatio- ja kommunikaatioteknologiat. 3. Useampien ja parempien työpaikkojen luominen houkuttelemalla lisää ihmisiä työelämään tai yrittäjiksi, kehittämällä työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuutta sekä lisäämällä investointeja henkiseen pääomaan. • LISÄTIETOA KOMISSION SIVUILTA INTERNETISTÄ http://europa.eu.int/comm/regional_policy/sources/docoffic/2007/osc/index_en.htm
EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallisen strategian valmistelu • EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen strategiaryhmä • Osallistuu yhteisön koheesiostrategian valmisteluun • Tekee ehdotuksen Suomen alue- ja rakennepolitiikan kansalliseksi strategiaksi • Tekee ehdotuksen ohjelmakauden 2007-2013 alue- ja rakennepolitiikan hallinnointi- ja seurantamalliksi • Alustava ehdotus kansalliseksi strategiaksi valmiina vuoden 2005 loppuun mennessä
Rakennerahastokausi 2007-2013www.intermin.fi => Alueiden kehittäminen => EU-ohjelmatyö => Ohjelmakausi 2007 - 2013