130 likes | 274 Views
RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN KUNNOSSAPITOHITSAUS. Vaativat olosuhteet. Juvén Toni Nissinen Jarmo. Ruostumaton teräs. SFS-EN 10088-1: Vähintään 10,5 % kromia ja enintään 1,2 % hiiltä Ruostumattomuus johtuu tiiviistä, uusiutuvasta oksidikalvosta
E N D
RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN KUNNOSSAPITOHITSAUS Vaativat olosuhteet Juvén Toni Nissinen Jarmo
Ruostumaton teräs • SFS-EN 10088-1: • Vähintään 10,5 % kromia ja enintään 1,2 % hiiltä • Ruostumattomuus johtuu tiiviistä, uusiutuvasta oksidikalvosta • 4 pääryhmää: Austeniittiset, ferriittiset, austeniittis-ferriittiset ja martensiittiset
Ruostumattoman teräksen puikkohitsaus • Standardi SFS-EN 1600 • Käytettävät puikot ovat yleensä rutiilipäällysteisiä • Aineensiirtyminen on hienopisaraista ja lähes roiskeetonta • Hitsauspalot ovat hyvänmuotoisia • Kuona irtoaa helposti • Puikko syttyy herkästi
Austeniittisen ruostumattoman teräksen korjaushitsaus • Olosuhteet: Kuuma, kostea, likainen • Hitsattavat materiaalit samaa ainetta • Oletus: jalkoasento • Menetelmänä puikkohitsaus • Hitsattavuus • Luokitellaan hyväksi tai erittäin hyväksi ja hitsaus helpoksi • Hitsiaineiden myötölujuudet ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna vastaaviin teräksiin
Hitsausalueen esikäsittely • Ennen hitsausta hitsattavat pinnat täytyy puhdistaa jäysteistä yms. kulmahiomakoneella tai jollakin vastaavalla tavalla • Työssä hitsausrailo tehdään kulmahiomakoneella ja railossa käytetään juurisuojatahnaa • Juurisuojatahna levitetään juuripuolelle ennen hitsausta • Juurisuojatahna ei korvaa juurisuojakaasua vaan sitä käytetään silloin, kun suojakaasua ei voi käyttää. • Työssä käytettiin ESAB TA-FLUX juurisuojatahnaa
Puikkojen valinta • Tutkittiin eri hitsauslisäainevalmistajien suosituksia austeniittisen ruostumattoman teräksen EN 1.4301 hitsauspuikoiksi • Tehtiin neljän eri valmistajan tarjoamista puikkolaaduista taulukot, joissa esiintyvät puikon pääaineet prosentteina ja hitsausarvosuositukset • Kun tunnetaan olosuhteet ja valmistajien suosittelemat hitsauspuikot ja -arvot, voidaan laatia ohjeet hitsaukselle, eli WPS
Hitsaussaumojen jälkikäsittelyt • Hitsaus aiheuttaa ruostumattomien terästen hitsauksessa hitsin vieressä suojaavan passiivikalvon rikkoutumisen ja teräspinnan hapettumisen pinnalle syntyy päästövärejä • Hauras oksidikerros johon rikastuu kromia toinen kromista köyhtynyt kerros alle päällimmäinen kerros ei pysty suojaamaan korroosio • Estetään poistamalla hapettunut kerros • Jälkikäsittely voi olla mekaaninen, kemiallinen tai näiden yhdistelmä • Käsittelytapojen paremmuutta mitataan CPT-arvolla
Kemiallinen peittaus • Kemiallinen prosessi • Tehokkain ja tavallisin menetelmä valssihilseen ja hitsausoksidien ja muiden rautaepäpuhtauksien poistamiseen • Ruostumattoman teräksen peittaamiseen käytetään tavallisesti typpi- ja fluorivetyhapon seosta, ns. sekahappoa • Peittaus tulos riippuu peitattavan pinnan laadusta, hitsausmenetelmästä, teräslaadusta, lämpötilasta ja peittaushappojen pitoisuudesta • Työssä käytettiin ESAB Stainclean happoa • CPT-arvo n.55
Muita käsittelymenetelmiä • Ruostumattoman muita jälkikäsittelymenetelmiä • Harjaus • Hionta • Hiekkapuhallus • Menetelmien yhdistys • Ei saavuteta yhtä hyvää tulosta kuin kemiallisella peittauksella • CPT-arvot pelkästään mekaanisella puhdistuksella alle 10
Jatkokehitysmahdollisuudet • Hitsausohje toteutettu vain teoriassa • Hyötyä kosteissa paikoissa toimiville kunnossapitoyrityksille ja toimijoille • Antaa teoreettiset valmiudet hitsata voidaan jatkokehittää ja testata paremmaksi