TIETY-kouluttajakoulutus

TIETY-kouluttajakoulutus Verkko-opetustaitojen ja opiskeluprosessia ohjaavien valmiuksien kehittäminen Ari Myllyviita Kouluttajakoulutus

Verkko-opetustaitojen ja opiskeluprosessia ohjaavien valmiuksien kehittäminen Edellisellä jaksolla: • Yhteisöllinen työskentelyn ja verkostomainen toimintatapa • Tarjolla olevat yhteisölliset teknologiat • Yhteisöllisten teknologioiden soveltaminen opetuksessa ja oppimisessa • Vastuunjakaminen verkostossa Seuraavat kaksi jaksoa (iltapäivä ja huominen aamu) • Verkossa tapahtuvan opiskelun ja oppimisen ohjaaminen • Oppimisympäristön suunnittelu ja käytettävien välineiden valinta • Ryhmän motivointi ja sitouttaminen tavoitteisiin • Käytännön harjoitteita – miten minä ohjaan? Miksi? Kouluttajakoulutus

TEESI Joensuun normaalikoulun rehtori Risto Patrikainen sanoi viimeaikaisen opetuksesta käydyn kasvatustieteellisen ja -psykologisen keskustelun olleen niin runsasta, että monet käsitteet ovat sekoittuneet keskenään. Käytännön työtä tekevän opettajan on ollut vaikeaa saada selvää monitahoisesta käsitteiden kaaoksesta. Patrikaisen mukaan opettajan professionaalisuus pitää nähdä siitä näkökulmasta, millaisia laadullisia pedagogisen ajattelun skaaloja hän hallitsee käyttäessään aineenhallintaan ja käyttötietoon tai -teorioihin liittyvää ammattitaitoaan. (Opettajalehti 46, 1997) Kouluttajakoulutus

Lähde: Nina Katajavuori: Vangittu tieto vapaaksi – asiantuntijuus ja sen kehittyminen farmasiassa Kouluttajakoulutus

TIETY-Tutkinnossa käytettyjä osaamisen tasoja työelämänlähtöinen soveltava tieto- ja viestintäteknistä osaamista edistävä tutkinto • Ymmärtäminen: Tutkinnon suorittaja ymmärtää tietotyöhön liittyvät peruskäsitteet. • Soveltaminen: Tutkinnon suorittaja osaa soveltaa opittuja taitoja käytännössä. Tämä tarkoittaa soveltavaa teknisten menetelmien hallintaa, työskentelymenetelmien kriittistä tarkastelua ja kykyä niiden kehittämiseen. Kouluttajakoulutus

Verkossa tapahtuvan opiskelun ja oppimisen ohjaaminen Kouluttajakoulutus

Ohjauksen merkitys • On tutkitusti osoitettu, ettei www-sovellutus ratkaisevasti määrää oppimistavoitteiden toteutumista, vaan tärkeä rooli on opintojen ohjaajalla. • ”Teknologisella designilla ei niin suurta merkitystä – vaan se mitä se saa opettajat ja opiskelijat tekemään” • (Sanna Järvelä, 2004). • Tämän vuoksi opettajan tukea verkkoaineiston käytössä ei voi vähätellä. Kouluttajakoulutus

Tutkimustietoa verkko-oppimisen ydinmekanismeista • opiskelijoiden tutkimustaidot, esimerkiksi kysymyksien esittäminen ja ilmiöiden selittäminen, vahvistuvat verkostoperustaisen yhteisöllisen oppimisen ympäristössä • Yksilön oppimista käynnistävien mekanismien on jo pitkään selitetty liittyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteisiin. • Esimerkiksi kognitiivinen konflikti ja lähikehityksen vyöhyke oppimisen mekanismeina ovat jo vuosikymmenien tutkimuksissa todistettuja havaintoja • Kognitiivinen konflikti kuvaa tilannetta, jossa henkilö esimerkiksi keskustellessaan toisen henkilön kanssa huomaa oman käsityksensä olevan ristiriidassa toisen osapuolen ajatusten kanssa. Ristiriitatilanne usein käynnistää tiedon uudelleen organisoitumista ja oppimista. • Lähikehityksen vyöhyke taas kuvaa tilannetta, jossa sosiaalinen vuorovaikutustilanne osaavamman tai kokeneemman henkilön kanssa altistaa korkeamman tasoiselle oppimiselle. Verkko-oppimisessa tällaiset vuorovaikutustilanteet ovat ilmeisiä • Eräs verkko-oppimisen vahvuuksista onkin se, että verkkokeskusteluissa on mahdollista luoda useita samanaikaisia "lähikehityksen vyöhykkeitä" tai altistaa useita opiskelijoita samanaikaisesti kognitiivisille konflikteille. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_7/verkkovuorovaikutus.htm Kouluttajakoulutus

Vesa Korhonen,”Oppijana verkossa”2003 Katsaus väitöskirjaan Kouluttajakoulutus

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö • Kognitiivis-konkstruktivistinen oppinen lähtökohtana? • Nykyparadigman turhan korostunut oppijan ja yksilön rooli tiedon muokkaajana ja oman tietopääomansa rakentajana? • Sosiaalisten vuorovaikutusprosessien ja osallistumisen merkitys? • Ajattelun, oppimisen ja tietämyksen rakentumisen tarkastelu sosiaalisuuden ja kontekstuaalisuuden ulottuvuudesta • Sosiaalisesti hajautetun kognition mukaiset käsitykset oppimisesta • Situationaalinen oppiminen • Konteksti? Kontekstuaalisuuden merkitys oppimiseen: • Välitöntä oppimisympäristöä laajemmat koulutuksen kontekstit (yhteiskunnallis-sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen) • Institutionaalinen konteksti (omat tavoitteet, asenteet ja päämäärät suhteessa koulutukseen) • Oppimisen kohteena olevan tiedon soveltamisen konteksti • Oppimisessa rakentuvan tiedon ja osaamisen on todettu sitoutuvan vahvasti niihin oppimistilanteisiin, sisältöihin ja yhteyksiin, joissa ne on hankittu Lähde: Vesa Korhonen, ”Oppijana verkossa” Kouluttajakoulutus

Situationaalisuus oppimisen välittömäksi kontekstiksi on määrittynyt formaalin opetuksen ympäristön sijasta pikemminkin käytännön toimintayhteisö ja osallistuminen toiminnan ja yhteistyön verkostoihin Autenttiset tapahtumaympäristöt ovat nousseet tärkeiksi oppimisen kontekstuaalisiksi tarkastelukohteiksi Intentionaaliset (tarkoitushakuiset) toiminnot ikään kuin kiinnitettyinä sosiaalisiin, kulttuurisiin ja historiallisiin yhteyksiinsä Kosketus arkikokemuksiin ”tarkoittaa sellaisten oppimisen ympäristöjen kehittämistä, jossa mahdollistuvat autenttisiin reaalimaailman ongelmiin liittyvien ongelmien käsittely, todellisuutta selittävät tiedolliset mallit, yhdessä tekeminen ja sosiaaliset vuorovaikutus-prosessit sekä oppijakeskeiset tutkivat ja kehittävät työskentelytavat” Situationalismi ja autenttisuus Lähde: Vesa Korhonen, ”Oppijana verkossa” Kouluttajakoulutus

Oppimisen konteksti ja sen huomioiminen • Merkityksien rakentamisen puitteet = oppimisen kontekstit • Missä oppiminen tapahtuu? • Mitkä ovat oppimisen sisällöt? • Mitkä ovat oppimisen kohteet? • Millaiset ovat kontaktipinnat muihin oppijoihin ja ohjaajaan (opettajaan)? • kontekstuaaliset orientaatiot • tietämykset siirtäminen tai muodostaminen + oppijan kriittinen reflektio! Kouluttajakoulutus

Pedagogisia lähtökohtia • Nykyinen oppimisen ja oppimiskäsityksen paradigma on konstruktivismi • Mitä tällä halutaan antaa ymmärtää? Mitä se tarkoittaa itse kunkin opetuksessa, ohjauksessa tai tutoroinnissa (rakkaalla lapsella on monta nimeä) TOIMINTA TIETO -käsitys • - kokemus • yhdessä • uuden tiedon rakentaminen Kouluttajakoulutus

Kontekstuaalinen oppiminen • Työssäoppiminen tuo opiskeluympäristönä mukaan aidot työskentely- ja oppimistilanteet (situationaalinen oppiminen), mutta myös sen kontekstin, jossa tietoa käytetään (kontekstuaalinen oppiminen). • Oppiminen nähdään tiedon rakentamisena (konstruktiivinen oppimisnäkemys) tai yksilön ja ympäristön suhteen laajentumisena (systeeminen oppimisnäkemys). • Kontekstuaalinen oppiminen tapahtuu oikeassa tai simuloidussa mutta mahdollisimman aidonkaltaisessa toimintaympäristössä. Tästä näkökulmasta on rakennettu TSL:n ja KSL:n pilottien tehtävät ja osin näyttökokeissa testatut kehittämistehtävät. Ne on haettu oman työyhteisön ja oman työn käytännöistä ja myös viedään ne sinne takaisin. Kouluttajakoulutus

Situatedcognition –ajattelu ja TieTy • Ajattelu yhdistää konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusperiaatteita sekä tiedon sosiaalista muodostumista ja kulturaalista alkuperää korostavia näkemyksiä • Vygotskyn teoria muodostaa keskeisen perustan; korostaa oppimisen ja tiedon sidonnaisuutta oppimistilanteeseen ja tiedon kontekstiin. • Kontekstilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ennen muuta sosiaalista ja kulturaalista ympäristöä, jossa oppiminen tapahtuu ja johon opittava tieto sitoutuu. • Sosiaalinen vuorovaikutus on ajattelun mukaan oppimisprosessin keskeinen komponentti. • Oppiminen voidaankin käsittää prosessiksi, jossa yksilö omaksuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta itse tiedon ja myös muut siihen kulturaalisesti liittyvät, esimerkiksi tiedon käyttöön liittyvät tekijät. • Situated cognition -ajattelun periaatteiden mukaan opetuksessa opittava aines esitetään sen todellisessa käyttökontekstissa. • Oppiminen tapahtuu todellisen tekemisen, aktiivisen ajattelun ja ongelmanratkaisun kautta. Lähde: http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_3/situated_cognition.htm Kouluttajakoulutus

Konstruktionismi • tuo konstruktivismiin sen lisäajatuksen, että kun oppija rakentaa tietoaan, se tapahtuu erityisen onnistuneesti silloin kun oppija on sitoutunut rakentamaan jotain ulkoista tai ainakin jaettavissa olevaa • kehitykseen ja ajatteluun liittyviä puutteita voidaan poistaa ja oppimista edistää toimintaympäristöön kohdistuvien konkreettisten ja aktiivisten vuorovaikutusten avulla • tärkeäksi muodostuu ryhmässä tapahtuva, kokeileva ja tutkiva, tavallisesti pitkäkestoisiksi projekteiksi muodostava opiskelu ja asiantuntijoiden rooli oppimisprosesseissa • konstruoidessaan aktiivisesti tietoa oppijat saavuttavat kognitiivista, metakognitiivista ja motivationaalista etua niihin oppijoihin nähden, jotka pyrkivät vain vastaanottamaan tietoa Kouluttajakoulutus

Scaffold -metafora • Scaffold-metafora luo ajatuksen säädettävästä ja väliaikaisesta tuesta, joka voidaan poistaa silloin, kun se ei enää ole tarpeellinen • sopeutettu oppijan tilanteeseen • tuen määrää vähennetään kun oppijan taito lisääntyy • millä tahansa taitotasolla olevalle annetaan suurempaa tukea, jos tehtävän vaikeus kasvaa ja päinvastoin • tukea muovataan joustavasti • tuki on lopuksi sisäistetty ja se mahdollistaa itsenäisen taitavan suorituksen Kouluttajakoulutus

Oppimisaihiot (learning objects) • Digitaalista oppimateriaalia, joka koostuu • sisältöaineksesta, kuten tekstistä, tehtävistä, ilmiön malleista tai teoreettisista taustoista ja joka on toteutettu sanoin, kuvin, animaatioin yms. (content LO) • pedagogista ”alustasta”, templatesta, joka mallintaa oppimisprosessia, työkaluista tms. (content free LO) • ja jota käytetään ja jaetaan tietoverkkojen kautta ja räätälöidään tarpeiden mukaan. • Osana oppimisprosessia, opettaja lopullisesti päättää, miten niitä käytetään opetuksessa; ne eivät esimerkiksi muodosta kokonaista kurssia. Lähde: Liisa Ilomäki, Virtuaalikoulupäivät 10.-11.3.2003 Kouluttajakoulutus

Oppimisaihiotyyppejä • Arviointi (esim. kokeet ja itsearviointi) • Drill and practice (yksinkertaiset harjoitukset ja pelit) • Soveltavat harjoitukset (Mikan esimerkki) • Tietolähteet (tekstit, kuvat, kokoelmat ja tietokannat) • Sanastot(sanakirjatjaerilaiset sanavarastot) • Oppaat (käsikirjat ja tutoriaalit) • Kokeilut (simulaatiot – Arin esimerkki) ja kokeet) • Työkalut (erilaiset välineet, joilla tuotetaan jotain) • muita?? Kouluttajakoulutus

Oppimisaihiotyypit 2) Oppimisen kohde – oppimisen kohteena oleva sisältö, opetettava aines 1) Oppimisen idut – oppimisaihiot, jotka synnyttävät oppijassa (osa)-oppimisprosesseja LO LO 3) Oppimisen työkalut – mind tools, ohjaavat oppijan oppimisprosessia ja tiedonprosessointia LO • Kontekstisidonnaiset oppimisen työkalut • Kontekstivapaat oppimisen työkalut 4) Muokattavissa olevat aineistot – Opettaja (ja myös oppijat) voi muokata oppimisen ituja huomioimalla oppilaat ja omat painotukset LO Silander & Koli, 2003, s.68 sovellettuna, AMy Kouluttajakoulutus

Opetuksen opetusmuoto Lähde: Engeström, Perustieto opetuksesta, s. 124-5 • Esittävä opetus: • Luento • Oppilaan esitys • Havaintoesitys eli demonstraatio • Audiovisuaalinen esitys (elokuva, ääninauha) • Itsenäinen työskentely (tehtäviä antava opetus): • Yhteistoiminnallinen opetus: • JATKUU Kouluttajakoulutus

Opetuksen ”sosiaalimuoto” Mikä on työelämässä (sinulle) tyypillinen työskentelymuoto? Tukeeko se oppimista? Sosiaalimuoto = yhteistoimintamuoto, tapa, joilla osanottajat ryhmitellään opetuksessa Frontaaliopetus vs. yksin tapahtuva työskentely Pienryhmätyöskentely, parityöskentely Kouluttajakoulutus

Lähijakso vs. etäjakso - ajankäyttö Kontaktiopetuksessa opiskelija eri keinoin viedään opittavaksi tarkoitetun asian äärelle, jonka oppiminen kuitenkin riippuu siitä, miten paljon opiskelija käyttää aikaan asian kanssa työskentelyyn Ylikuormittumista kokevat opiskelijat minimoivat ajankäyttönsä ja suuntaa ponnistelunsa kurssin läpäisyyn - läpäisyyn tarvittava aika voi olla huomattavasti lyhyempi kuin asioiden oppimiseen tarvittava aika Aikaa vie … • tehtävien tekeminen, • kirjoittaminen, lukeminen, laskeminen, • asioiden yhdistäminen aiempaan tietoon, • harjoittelu ja kokeilu: kokemuksen saaminen, • perusasioiden ymmärtäminen, • olennaisen ja epäolennaisen erottaminen, • osien ja kokonaisuuksia erottelu, • hämmentävien asioiden ja havaintojen tulkinta, • oman näkemyksen hahmottelu…. Lähde: - Ajatuksia ajasta, opetuksesta ja oppimisesta, Asko Karjalainen. Kouluttajakoulutus

Oppimisympäristön suunnittelu ja käytettävien välineiden valinta Kouluttajakoulutus

Oppimisympäristöjä? • Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. • Oppiminen voi olla joko formaalin ja nonformaalin opetuksen seurausta tai informaalia oppimista. • Oppimisympäristö-sanaa käytetään usein kapeasti tarkoittamaan yksittäistä (teknistä) oppimisalustaa • Adobe Connect Pro, Webex Training Center • Blackboard (WebCT), Moodle, Optima, BSCW • Edulink, Fronter, Opit-palvelu • FLE, Peda.net • Second Life Vertailua:http://edutools.info/static.jsp?pj=4&page=HOME Kouluttajakoulutus

Oppimista ja opettamista on yhä enemmän tarkasteltu epäsuorana vaikuttamisena oppimisympäristön situationaalisten ja kontekstuaa-listentekijöiden kautta Oppimisympäristö on määritelty fyysiseksi paikaksi tai tilaksi, sosi-aaliseksi yhteisöksi, toimintakäy-tännöiksi tai oppimateriaali- tai ohjausresursseiksi tai näiden yhdistelmäksi, joka on organisoitu tukemaan ja edistämään oppimista Opiskeluympäristö rakentuu oppijan elämismaailmassa oppi-misympäristöksiopettamistoi-minnan vaikutuksesta Oppimisympäristö yhteisöllisenä ympäristönä Piagetin (1970) geneettisen epistemologian pohjalta muotoutunut oppimisen tutkimusperinne Vygotskyn (1962, 1978) oppimisen sosiaalisuuteen ja kulttuurisidonnaisuuteen liittyvät ajatukset Yhdessä oppimiseen liittyvässä vuorovaikutuksessa oppijat vaikuttavat toistensa tietorakenteisiin ja näin luovat uutta tietämystä ja laajentavat ymmärtämystään (vrt. Vygotskyn idea lähikehityksen vyöhykkeestä) Tiedon merkityksellistäminen sosiaalisena prosessina, muiden palaute omasta ajattelusta ja toiminnasta (vrt. Piagetinkognitiviinen konflikti -käsite) Oppimisympäristö käsitteenä Lähde: Vesa Korhonen, ”Oppijana verkossa” Kouluttajakoulutus

Oppimisympäristö ja sen arviointi • Verkko-oppimisympäristöjä on useita, hieman erilaisiin oppimiskäsityksiin ja toimintamalleihin perustuvia • Yleisimmät verkko-oppimisympäristöt ovat siis Blackboard (WebCT), Moodle ja Optima? Opit, Fronter, Edu? • Millaisia oppimiskäsityksiä nämä itse kertovat suosivansa? Kouluttajakoulutus

Moodle eli ModularObject-OrientedDynamicLearningEnvironment Moodlen pedagoginen lähestymistapa perustuu sosiaalinen konstruktionismiin. Siksi Moodlea pidetään sopivana opiskelukokonaisuuksiin, joissa opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja opettajan kanssa. Kouluttajakoulutus

Blackboard Kouluttajakoulutus

Sosiaalinen konstruktionismi • Sosiaalinen konstruktionismin taustaoletuksena on tiedon sosiaalinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen eli yhteisöllisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista. • Alkuteoksena pidetään yleensä Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin kirjaa Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966). • Bergerin ja Luckmannin mukaan todellisuus on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakennettu, jaettu merkitysjärjestelmä. suuntauksen kehittelyä. • Kirjallisuutta • Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma. (The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge, 1966) Lähde: Wikipedia Kouluttajakoulutus

BSCW eli Basic Support for CooperativeWork BSCW on ryhmätyön tueksi kehitetty verkkotyökalu, jonka avulla voidaan keskustella verkossa, jakaa ja käsitellä materiaalia sekä koordinoida aikatauluja yhteisen kalenterin avulla. Kouluttajakoulutus

WSOY:n oppimisympäristö - Opit Kouluttajakoulutus

Wiki-ympäristö (Confluence) Kouluttajakoulutus

Wiki-ympäristö (wikispaces.com) Kouluttajakoulutus

Millainen oppimisympäristön pitäisi olla? • turvallinen ja yksilön tarpeet huomioiva • älyllisen vapauden salliva ja kyseenlaistamiseen rohkaiseva • tasavertaisena kohteleva • itseohjautuvuuteen ja vaikuttamiseen kannustava • älyllisesti haastava • aktiiviseen osallistuvuuteen sitouttava • säännöllisesti palautetta tarjoava Vaherma, 2001 Kouluttajakoulutus

Oppimisympäristö • Staattinen vs. Dynaaminen • Staattinen, vanha sisältö web-sivuiksi –hyperteksti-ominaisuus hyödynnetty • Dynaaminen, oppimisympäristö muokattavissa, jopa yksilöllisiksi, vuorovaikutteisia sivuja • Viestinnän malli • Samanaikainen viestintä (synkroninen) – irkkaus, chattaus, videoneuvottelut vs.Eriaikaisesti tapahtuva viestintä (asynkroninen) – sähköposti, keskusteluryhmät (news) • Kahdenvälinen – Yhdeltä monelle – Monelta yhdelle – Monelta monelle • Tiedon jakaminen • linkkejä ulkopuoliseen tietoon -> tietopankki -> • videoituja luentoja -> multimediaesityksiä • Opiskelu ja ajan käsite • itse määrätty etenemistahti -> päivämäärärajat -> kiinteät tapaamisajat • Opettajan • antama ohjaus • > ei ohjausta • > saa palautetta • > ohjausta tarvittaessa • > ohjaus osana • opiskelua Kouluttajakoulutus

Mika Ukkonen Ryhmän motivointi ja sitouttaminen tavoitteisiin Kouluttajakoulutus

TIETY-kouluttajakoulutus

TIETY-kouluttajakoulutus

Presentation Transcript