Kalasatama

1. JÄTTEEN PUTKIKULJETUSJÄRJESTELMÄ Länsisataman ja Kalasataman aluerakentamisprojektit Kalasatama Jätkäsaari

2. LÄHTÖKOHDAT JA PUTKIKERÄYSJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Perinteinen jätteenkeräysjärjestelmä

3. JÄTTEEN PUTKIKULJETUSJÄRJESTELMÄN HISTORIA • 1950-luvulla syntyi idea Skellefteån sairaalan suunnittelun yhteydessä. • 1961 Centralsug AB asensi ensimmäisen järjestelmän Skellefteån sairaalaan. • 1965 asennettiin ensimmäinen putkikuljetusjärjestelmä asuinrakennuskohteeseen Sundbybergiin – järjestelmä on yhä käytössä.

4. PUTKIKERÄYSJÄRJESTELMÄN SOVELLUKSIA ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN asuinalueet historialliset kaupunkikeskustat kauppakeskukset ravintolakeittiöt sairaalat lentokentät

5. JÄTTEEN PUTKIKULJETUSJÄRJESTELMÄ • Keskusaseman koneisto tuottaa alipaineen, jonka avulla jäte siirtyy • kiinteistöiltä maanalaista putkea pitkin keskusaseman jätesäiliöihin jätelajikkeittain (vrt. keskuspölynimuri). • Jätteet imetään lajikkeittain vuorotellen tyhjennystarpeen mukaan tietokoneohjatusti samaa maanalaista runkoputkea pitkin. • Jäteautot (tavallinen vaihtolavakalusto) vaihtavat keskusasemalla säiliöt tyhjiin. runkoputki keskusasema

6. PUTKIKERÄYS- JÄRJESTELMÄN KESKEISET OSAT JA TOIMINTAPERIAATE Jätteiden syöttöpisteet yleensä 3 – 4 jätelajiketta: - sekajäte - biojäte - paperi (- kartonki, esim. maitotölkit) runkoputki Keskusasema jossa imukoneisto, kontit ja jätepuristimet Tietokoneohjattu tyhjennys alipaineella

7. PUTKIKERÄYSJÄRJESTELMIEN PERUSTIETOJA Jätkäsaari: • Väliaikainen (n. 5 vuotta) maanpäällinen jäteasema. Lopullinen maanalaisena Hietasaarenkallion pysäköintilaitoksen ja HKR:n työtukikohdan yhteyteen. Tilatarve noin 1 600 m2. • Jäteasemaan kaksi keskusyksikköä, hankinta vaiheittain imukapasiteettitarpeen mukaan. • Runkoverkon kokonaispituus n. 6 km, joka rakennetaan katujenrakentamisen yhteydessä alueen rakentamisen edetessä vuosien 2010 - 2023 aikana. Kalasatama: • Jäteasema suunniteltu sijoitettavaksi Kalasataman keskustakorttelin yhteyteen. • Jäteasemaan kaksi keskusyksikköä. • Runkoputken kokonaispituus noin 9 km, joka rakennetaan katujenrakentamisen yhteydessä alueen rakentamisen edetessä vuosien 2010 - 2024 aikana. Järjestelmän osien oletettu käyttöikä: • Runkoverkko 25 - 60 vuotta (kuluvimmat osat uusitaan ensin) • Kontit, sähkö- ja automaatio-osat 10 vuotta • Muu mekaniikka 15 vuotta • Linjaventtiilit 30 vuotta

8. PUTKIKERÄYSJÄRJESTELMÄN ARVIOIDUT INVESTOINNIT JA KÄYTTÄJÄN KUSTANNUKSET Jätkäsaari Kalasatama Kokonaisinvestointi 15,7 milj.€ (alv 0%) 14,3 milj.€ (alv 0%) (kahdessa vaiheessa) Liittymismaksu 16,54 €/kem2 + alv 11,00 €/kem2 + alv = n. 21 €/kem2 = n. 14 €/kem2 Perusmaksu 0,06 – 0,09 €/kem2/kk 0,06 €/kem2/kk Käyttömaksu 0,037 €/kem2/kk 0,030 €/kem2/kk yht. 0,097 – 0,127 €/kem2/kk 0,090 €/kem2/kk

9. ESIMERKKEJÄ JÄTTEIDEN SYÖTTÖPISTEISTÄ Keräyspisteet vapaasti sijoitettavissa

11. Esimerkki runkoputkesta katualueella (halkaisija 40 - 50 cm)

12. PUTKIKERÄYSJÄRJESTELMÄN EDUT JA HAASTEET • Arvioidut edut: • huoltoliikenteen määrä n. 74 % vähäisempi (myöh. 84% jos astiakoko pienenee kuten muissa Pohjoismaissa) • siisti suljettu järjestelmä, ei melu- ja hajuhaittoja • piha-alueet ovat turvallisia • ei tarvita jätehuoneita • järjestelmä on siisti • katu- ja puistoalueiden kunnossapito helpottuu • hyvä työturvallisuus • toimintavarmuus on erinomainen • palvelutaso on korkea (mm. juhlapyhät !) • jätteiden lajittelu toimii hyvin • keräysastiakoon muutos ei vaikuta kustannuksiin • järjestelmä voidaan toteuttaa vaiheittain • katujen ja kiinteistöjen ylläpitokustannusten säästö • imagoarvo

13. Arvioidut haasteet ja rajoitukset: • järjestelmien pitkä toteutusaika • etupainotteiset investoinnit • alussa vajavaiset lähtötiedot (kaavoitus kesken) • verokohtelu ja sopimushallinta • liittyjien tasapuolisen kohtelun turvaaminen • eri toimittajien järjestelmät eivät ole standardisoituja • karkean jätteen keräys • Suomessa ei kokemusta alueellisista järjestelmistä • yleisten alueiden jätteet kerätään perinteisellä tavalla • Jätkäsaaressa tarvitaan terminaalille väliaikaissijoitus • hankintaprosessi

14. ESIMERKKIKOHTEITA - Esimerkkejä jäteasemista (Ruotsi) Skedviken, 190 asuntoa Havnestad, 1 500 asuntoa Torpa, 430 asuntoa Valdelasfuentes, 5 000 asuntoa (jäteasema voidaan sijoittaa vapaasti myös esim. pysäköintitalon alle tai maan alle)

15. Hammarby Sjöstad, Sweden Project startup: ongoing project completion 2017 Size/capacity: about 11 000 apartments, 25 000 citizens 10 000 jobs

16. Almere, The Netherlands New city centre Type of system: SVS 500 Project startup: 2004 Size/capacity: 30 tons of refuse collected daily Type of waste: Organic, recyclable Number of inlets: 32 Total metres of pipe: 8 500

17. Expo, Lisbon, Portugal New city centre Type of system: 3 SVS 500 Project startup: 1998 Size/capacity: 80 tons of refuse collected daily Type of waste: Incinerable Number of inlets: 1000

18. Palma de Mallorca, Spain Historic city center Type of system: SVS 500 Project startup: 2002 Size/capacity: 9100 apartments, 18 tons of refuse collected daily Type of waste: Organic, incinerable Number of inlets: 345 Total metres of pipe: 11 600

19. Tin Shui Wai, HongKong Residential area Type of system: SVS 500 Project startup: 2001 Size/capacity: 5760 apartments, Type of waste: Incinerable Number of inlets: 8 Total metres of pipe: 1200