ÄÄNI ELOKUVASSA

1. ÄÄNI ELOKUVASSA

2. Äänen lajit Tavallinen jako: • Puhe • Musiikki • Tehosteet

3. Audiovisuaalinen sopimus Äänen ja kuvan suhde Michel Chionin mukaan (Chion: Audio-Vision)

4. Audiovisuaalinen sopimus ja äänen lisäarvo (valeur ajoutée, added value) • Elokuvassa vallitsee "audiovisuaalinen sopimus" • Kuvien ja äänten mielletään liittyvän toisiinsa • Tästä syystä kuva ja ääni elokuvassa eivät koskaan ole sama kuva ja ääni kuin mitä ne olisivat erillään • Ääni antaa kuvalle lisäarvoa, joka kuitenkin usein mielletään itse kuvan ominaisuudeksi (ja ääni vain kuvan sisällön toistavaksi elementiksi) • Synkreesi: (synkronia + synteesi) = ääni ja kuva liitetään toisiinsa, kun ne kuullaan ja nähdään samaan aikaan (vaikka todellista suhdetta ei olisikaan) • Isku baseball-mailalla (kuva) ja puuta halkovan kirveen ääni

5. Lisäarvo: esimerkkejä • Teksti (selostus, puhe): suuntaa katsetta • Leon Zitrone: "Taivalla on kolme lentokonetta" • Musiikki (tai tehosteet): suuntaa tunnetta • Empaattinen musiikki / ääni • Anempaattinen musiikki / ääni • Ajallistaminen • Pistemäisen liikkeen luominen (kung fu, tähtien sota) • Animointi, linearisointi, vektorisointi

6. Christian Metz ja ääniobjekti • Christian Metz esittää artikkelissa Aural objects kysymyksen siitä voiko ääni olla itsessään objekti • Yleensä ääni mielletään jonkin näkyvän objektin attribuutiksi (veden solina), ei objektiksi itsessään (solina) • Objektiluonne sidoksissa siis katseeseen ei kuuloon • Musiikillinen objekti? • Kuunneltaessa esim. sellokappaletta, voidaan tunnistaa äänen lähde (sello), mutta se ei kuitenkaan varsinaisesti ole se, mistä kappaleessa on kysymys

7. Metzin erottelu ja äänen funktiot • Metzin erottelun pohjalta voidaan nostaa esiin äänen kaksi eri aspektia • Ääni, joka on sidoksissa visuaaliseen objektiin • Tilallisuus, kerronnallisuus - diegeettisyys • Ääni itsessään • Äänen "musiikillisuus” (miten myös muut äänet kuin musiikki – puhe, tehosteet – välittävät rytmiä, tunnelmaa, miltä ne kuulostavat sinänsä, jne.)

8. Diegeettisyys ja tilallisuus • Diegeettisiä ääniä ovat äänet, joiden lähde sijaitsee elokuvan kerronnallisessa tilassa. • Nyrkkisääntö: diegeettisiä ovat äänet, jotka yksi tai useampi elokuvan henkilöhahmoista voi kuulla. • Äänet tulevat diegeettisiksi, kun ne voidaan selkeästi yhdistää johonkin äänilähteeseen • Diegeettisyydellä on siis aina tilallinen ulottuvuus

9. Ei-diegeettiset äänet • Ei-diegeettisiä ovat äänet, jotka tulevat elokuvan tarinamaailman ulkopuolelta • Tarkoitettu vain katsojalle • Elokuvan henkilöt eivät voi kuulla • Tyypillinen esimerkki: taustamusiikki

10. Diegeettisen äänen paikka • kuvanulkoinen / kuvansisäinen (off-screen / on-screen) • sisäinen (subjektiivinen) / ulkoinen (objektiivinen) • Diegeettisen ja ei-diegeettisen erolla on mahdollista leikkiä; raja ei aina selvä • toisaalta leikki ei olisi mahdollista, ellei periaatteellista eroa olisi • Vrt. myös Chion: tilallinen magnetisaatio (visuaaliset vihjeet “kiinnittävät” äänen katsojan mielessä tiettyyn tilan osaan) • Esim. kuvassa vasemmalla olevan henkilön ääni ”kuuluu” vasemmalta, liikkuvan henkilön askelten ääni ”liikkuu” tämän mukana – myös monoäänessä

11. Chion: akusmaattinen ja visualisoitu ääni • Akusmaattinen ääni: ääni, jonka lähde ei ole näkyvissä • Akusmaattisia välineitä esim. puhelin, radio, äänilevy • Visualisoitu ääni: ääni, jonka lähde on näkyvissä • Elokuvassa ääni liittyy aina kuvaan • Myös ei-visualisoitu ääni sitoutuu kuvaan • "Ääniraitaa ei ole"

12. Michel Chionin kolmen äänivyöhykkeen malli Akusmaattisen äänen alueet 3 • 1 Kuvansisäisen ja kuvanulkoisen diegeettisen äänen raja • 2 Kuvansisäisen ja ei-diegeettisen äänen raja • 3 Kuvanulkoisen diegeettisen ja ei-diegeettisen äänen raja Kuvanulkoinen Ei-diegeettinen Kuvanulkoinen diegeettinen (off-screen) Kuvansisäinen diegeettinen (on-screen) 2 1 Visualisoidun äänen alue

13. Akusmaattinen olento • Acousmêtre = acousmatic + être • Elokuvan hahmo tai henkilö, joka on läsnä vain äänensä kautta • Koetaan usein salaperäisenä ja suuren vallan omaavana • Deakusmatisaatio: akusmaattisen olennon tuominen kuvaan (mihin liittyy usein vallan riisuminen)

14. Uskollisuus / vastaavuus (fidelity)(Bordwell & Thompson) • Uskollisuus = ääni vastaa lähdettä sellaisena kuin sen ymmärrämme • äänen uskollisuus perustuu sitä koskeviin odotuksiin • koira joka naukuu kuin kissa: ääni ei vastaa lähdettään • matalalla äänellä puhuva mies: ääni vastaa lähdettään • myös voimakkuuden muutos: kellojen tikityksen suuri voimakkuus voi kuvastaa henkilön psykologista tilannetta (jonkin tapahtuman odotus)

15. Esitetty (rendu, rendered) ja todellinen ääni(Michel Chion) • Toisinnettu tai "todellinen" ääni: suoraan tallennettu objektin oma ääni • Esitetty ääni: ääni joka on tehty elokuvaan, ja jonka tarkoituksena on välittää nähtyyn objektiin liittyvä tunnelma, vaikutelma, jne. • Katsojalle äänet eivät ole totuudellisia ja toimivia siksi, että ne toisintavat sen, mitä kuullaan todellisuudessa, vaan siksi että ne esittävät (välittävät, ilmaisevat) tilanteeseen liittyvät tunteet • Esim. kuva karhusta ei yksin välitä karhun voimaa, kokoa, jne., mutta ääni auttaa näiden asioiden esittämisessä • Keskeinen esitetty aspekti: objektin materiaalisuus

16. Materiaalisuutta osoittavat äänet(indices materialisantes; materializing sound indices) • Yleensä ääni osoittaa objektin materiaalisuuden kuvaa selvemmin • "Materiaalinen" ääni koetaan diegeettisenä; esim. epävireinen piano on "todellisempi", "materiaalisempi" kuin puhtaasti soiva (jossa kuuluu vain "musiikki", ei soitin) ja siksi koetaan diegeettiseksi • Materialisoivien ääni-indikaattorien runsas käyttö johtaa tilaa / elokuvaa kohti aineellista ja konkreettista • Materialisoivien ääni-indikaattorien vähäinen tai olematon käyttö etäännyttää tilaa / elokuvaa aineellisuudesta ja korostaa abstraktia ja "ylimaallista"

17. Elokuvamusiikin ulottuvuuksia • Parafraasi • Musiikki myötäilee kuvaa (esim. ”Mickey Mousing”) • Polarointi • Musiikki ohjailee / selventää (monimielistä) kuvaa (esim. jännittävyyttä korostava musiikki) • Kontrapunkti • Musiikki asettuu vastakkain kuvan kanssa • Vrt. Chion empaattinen ja anempaattinen musiikki • Suhde diegeesikseen • ei-diegeettinen • objektiivinen diegeettinen • subjektivinen diegeettinen • supradiegeettinen (diegeettisen ja ei-diegeettisen välimuoto; esim. musikaaleissa henkilöt alkavat laulaa ”mukana” ei-diegeettisenä taustalla soivaa kappaletta)

18. Äänen (kerronnallinen) ajallisuus synkroninen / ei-synkroninen • liittyy esityksen aikaan (screen time) • synkroninen: ääni kuuluu samaan aikaan kuin äänilähde tuottaa sen  tyypillinen esimerkki: huulisynkroni • ei-synkroninen: • esim. Singing in the Rain, What's up Tiger Lily? (Woody Allenin uudelleendubbama aasialainen vakoiluelokuva) samanaikainen / eriaikainen • liittyy juonen ja tarinan väliseen suhteeseen • suora ääni äänitakauma • ääniennakko

19. Äänen ja kuvan ajalliset suhteet