Mitä säädösteksti on syönyt?

1. Mitä säädöstekstion syönyt? Havaintoja lain ymmärrettävyydestä ja genren ideologisuudesta Vesa Heikkinen Kotikielen seura, Helsingissä 7. helmikuuta 2013

2. Kaksi esimerkkitekstiä Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. (Asetus sikojen suojelusta.) Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. (Vanhuspalvelulaki.)

3. Siitä säädös, mistä puhe? Aihe, topiikki, diskurssi Puhetta sioista: karju, emakko, astutus, tiineys, porsiminen, karsinat, eritteet, kuivikkeet, sorkat. (…) vähintään 5 prosenttia sikojen pitopaikan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta. Puhetta ihmisistä: hyvinvointi, terveys, suoriutuminen, elinolot, palvelut, kehittäminen, mahdollisuus, turvaaminen, toimenpiteet, palveluntarpeiden selvittäminen, kodinomainen asuinpaikka.

4. Säädösten moninaisuus Millaista moninaisuutta? • Aiheet • (Ala)genret • (Inter)tekstuaalisuus • Kontekstit Missä mielessä voi puhua säädöskielen ymmärrettävyydestä?

5. Säädöskielen piirteitä? 1. Täsmällisyys 2. Informatiivisuus 3. Yleispätevyys ja etäisyys 4. Systeemisyys 5. Jäsentyneisyys 6. Kaavamaisuus 7. Lyhennepitoisuus 8. Substantiivipitoisuus ja moniaineksisuus 9. Vanhahtavuus ja arvokkuus (Mattila)

6. Normihierarkiaa ja säädöstyyppejä Oikeusjärjestys ja normihierarkia: perustuslaki, laki, asetus, muu viranomaisen oikeussääntö. Lait (sisällön mukaan): yleislaki-, erityis-, puite-, suunnittelu-, kehittämis-, tavoite- ja säästölaki. Lait (lakiteknisen muodon pohjalta): uusi laki, muutoslaki, poikkeuslaki, määräaikainen laki, väliaikainen laki. (Niemivuo)

7. Kysymys ymmärrettävyydestä Kielentutkimus, kognitiotieteet, viestinnäntutkimus, käännöstiede, oikeustiede, diskurssianalyysi… Tekstin ominaisuudet • Kielellinen yksinkertaisuus? • Ilmausten lyhyys ja tarkkuus? • Tekstin jäsennys ja rakenne? • Tekstin mielenkiintoisuus?

8. Ymmärrettävyyden osatekijöitä Havainnollisuus > konkreettisuus? Samastuminen > informaatiorakenne? Kieliasu > sanojen ja rakenteiden pituus ja monimutkaisuus? Ideatiheys > informaatiotiheys? Ulkoasu > kirjoitettuus, jäsentely? Motivaatio > kiinnostavat aiheet? (Wiio)

9. Käsitteitä Luettavuus (readability) • Laskettavissa sana-, virke- ja tekstipituuksista yms. informaatioyksiköiden pituuksista? Ymmärrettävyys (understandability) • Merkitysten tulkintaa? Kompleksisuus? Saavutettavuus(accessibility) • Tekstien ja merkitysten saavutettavuus, myös esteettömyys? Lukijan roolit? Pääsy (access) • Kuka pääsee tuottamaan ja tulkitsemaan merkityksiä? Genre ja ideologia?

10. Mahdollisia tutkimuslinjoja Tekstianalyysi (kompleksisuus?) • Inter- ja metatekstuaalisuusanalyysi • Jaksoanalyysi (määritelmäjaksot ja määriteltyjen sanojen käyttö tekstissä) • Kieliopillisen metaforisuuden analysointi? Korpusanalyysi Haastattelut ja kyselyt Testit

11. Intertekstuaalisuushavaintoja

12. Laskelmia avoimesta intertekstuaalisuudesta

13. Metatekstuaalisuushavaintoja Metatekstuaalisuuden alustavaa luokittelua: • tekstin sisällä johonkin kohtaan viittaavaa, • selittävää ja määrittelevää, • rakenteellista sekä • kommentoivaa ja arvottavaa. (Heikkinen & Hämäläinen)

14. Laskelmia avoimestametatekstuaalisuudesta

15. Asiantuntijuudet Eri sisältöjen asiantuntija (jäteasiat, passiasiat jne.). Kulloisenkin säädöksen alan asiantuntija (julkisoikeus ja yksityisoikeus; hallinto-oikeus, rikosoikeus; henkilöoikeus, ympäristöoikeus jne.). Lainsäädäntökulttuurin asiantuntija (tuntee järjestelmän ja prosessit laajasti). Eri elämänalueiden tyypillisten kielenkäyttötapojen ja merkitysten asiantuntija (talous-, politiikka-, ympäristö-, laatudiskurssi jne.). Kielen ja tekstien asiantuntija (ymmärtää kielelliset valinnat, tekstien rakentumisen periaatteet ja tekstien väliset suhteet sekä tuntee tekstilajien järjestelmän). Muut mahdolliset asiantuntijat. (Heikkinen & Hämäläinen)

16. Määritelmähavaintoja Millaisissa säädöksissä määritelmiä ja määritelmäpykäliä käytetään? Kuinka usein määritelmiä käytetään? Mitä määritellään?Mitä ei? Millaisia määritelmät ovat kielellisesti? Miten määriteltyjä sanoja ja termejä käytetään tekstissä?

17. Kuinka monessa säädöksessä on määritelmäpykälä?

18. Montako määriteltävääsanaa tai termiämääritelmäpykälässä on?

19. Mitä määritellään? Säädöksen ydinaiheeseen liittyviä asioita: päästömääräyksikkö, poistoyksikkö, päästöyksikkö; kansallinen rekisteri, tilinhaltija; mitätöintitili. Säädöksissä mainittuja muita tekstejä: Kioton pöytäkirja, osapuolikokouksen päätös, komission rekisteriasetus. Säädökseen liittyviä viranomaisia, organisaatioita tms.: osallistujavaltio, isäntävaltio, rekisterinpitäjä, liitteen I sopimuspuoli.

20. Mitä määritellään, mitä ei? Nämä määritellään: ikääntynyt väestö; iäkäs henkilö; toimintayksikkö. Näitä taas ei: hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen, sosiaalipalveluiden riittävyys ja laatu, yhdenvertaisuus, riittävät voimavarat, sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukas järjestäminen, pitkäaikainen hoito ja huolenpito. (Vanhuspalvelulaki.)

21. Pääsy säädösten merkityksiin eli ideologinen tulkinta Tekstiin kirjoittuvat roolit – teksteihin kytkeytyvä toiminta. Kuka tekee? Millaiset prosessit? Taistelu merkityksistä? Kenestä/kenelle tekstejä/pykäliä tehdään? Kuka voi saavuttaa? Kenet suljetaan pois? Miten käytetään? Asema teksti- ja genrehierarkiassa? Hegemoninen genre? Miten suhtaudutaan? Säädösasenteet?

22. Tekstien maailma Finlex, Säädökset alkuperäisinä • 2012: 1092; 2007: 1510; 2000: 1307 2009 hallitus antoi 282 lakiesitystä. Esityksissä oli keskimäärin 28 pykälää ja 22 perustelusivua. Vuonna 1980 hallituksen esitysten keskipituus oli 4 sivua. Hallintopäätöksiä tehdään vuosittain 20 - 30 miljoonaa, ensiasteen verotuspäätöksiä 10 miljoonaa, toimeentulotukipäätöksiä miljoona. Julkisen hallinnon lomakkeita on yli 4 000. Vantaan kaupunki käytti vuonna 2010 lähes 40 miljoonaa A4-arkkia paperia.

23. Lähteitä Brown, Gillian ym. toim.: Language and Understanding. Foley, Richard ym. toim.: Kielen ja oikeuden kohtaamisia. Heikki E. S. Mattilan juhlakirja. Heikkinen, Vesa: Ymmällään verokielestä. Kielikello 3/2005. Heikkinen, Vesa: ”Ymmärrettävyyden osatekijöistä”. Kielikello 3/2005. Heikkinen, Vesa: Ymmärrettävyystutkimuksen kysymyksiä. Kielikuvia 2/2012. Heikkinen, Vesa & Hanna Hämäläinen: Onko laki kaikille sama? Lakitekstin viittaukset. Kielikello 4/2011. Heikkinen, Vesa ym. toim.: Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja. Mattila, Heikki: Vertaileva oikeuslingvistiikka. Mattila, Heikki ym. toim.: Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomenkielinenlakikirja 250 vuotta. Niemi-Kiesiläinen, Johanna ym. toim.: Oikeuden tekstit diskursseina. Niemivuo, Matti: Lain kirjain. Lakitekniikka ja lakikieli. Simon-Vandernbergen, Anne-Marie ym. toim.: GrammaticalMetaphor. Tiersma, Peter M. & Lawrence M. Solan toim.: The Oxford Handbook of Language and Law. Virtaluoto, Jenni & Pertti Väyrynen: Voidaanko tekstin luettavuutta mitata matemaattisilla indekseillä? Informaatiotutkimus 4/2000. Westman, Margareta: Språketsmyller. Wiio, Osmo A.: Johdatus viestintään.

24. Kiitos! Hankkeen verkkosivut: http://www.kotus.fi/?s=3938 Yhteydenotot: vesa.heikkinen@kotus.fi