1 / 30

EU - ilmastojohtaja?

EU - ilmastojohtaja?. Helsinki, 17.2.2010 Satu Hassi Euroopan parlamentin jäsen www.satuhassi.net. Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2005 (NASA). Lähde: www.vulnerablearctic.net. Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2007 (NASA). Lähde: www.vulnerablearctic.net.

makya
Download Presentation

EU - ilmastojohtaja?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. EU - ilmastojohtaja? Helsinki, 17.2.2010 Satu Hassi Euroopan parlamentin jäsen www.satuhassi.net

  2. Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2005(NASA) Lähde: www.vulnerablearctic.net

  3. Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2007(NASA) Lähde: www.vulnerablearctic.net

  4. 10 tutkimusta 1000 viime vuoden lämpötilasta Lähde: Global Warming Art

  5. Maapallon keskilämpötila 1880-luvulta Goddard Institute for Space Studies/NASA, National Climatic Data Center/NOAA, Hadley Climate Research Unit

  6. Joulukuun 2009 lämpötilojen poikkeamat vuosien 1961-1990 keskiarvosta

  7. Riskit kasvavat rajusti jos kaksi astetta ylittyy

  8. Nykyiset sitoumukset nostavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähintään 550 ppm:ään eli johtavat noin 3 asteen lämpenemiseen Lähde: Project Catalyst

  9. Päästölupausvertailu/WRI, perusvuosi 1990, ei metsiä

  10. Päästölupausvertailu/WRI, perusvuosi 2005, metsiä ei mukana

  11. Päästölupausvertailu/WRI, perusvuosi 2005, metsät mukana

  12. Päästölupausvertailu/WRI per capita vs 2005, ei metsiä

  13. EUn tulisi tiukentaa tavoitetta • Kööpenhaminan sitoumuksen perusteella 55 maata ilmoittanut päästövähennyslupauksensa • yhteensä tarkoittavat noin 3,5 asteen lämpenemistä • -> tarvitaan kirikierros • EUn tulisi käynnistää se tiukentamalla tavoitetta 30 %:n vähennykseen

  14. Päästövähennystoimet muutoinkin hyödyksi • Toimivia teknisiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on paljon. Osan hinta on negatiivinen, eli säästöt ovat investointia suuremmat. • Jos tehtäisiin kaikki päästövähennykset, joiden hinta alle 40 €/tCO2, keskihinnaksi tulisi noin 6 €/tCO2. • Suurin osa päästövähennystoimista muutenkin perusteltuja: energian huoltovarmuus, öljyriippuvuuden vähentäminen

  15. McKinsey 2009 : Pathways to a Low-Carbon Economy Version 2 of the Global GHG abatement Cost Curve

  16. Uudet voimalaitokset EU-27:ssa 1999-2008 Total installed: 200 GW GW 100,0 58,9 10,4 8,8 7,0 5,8 3,9 3,4 1,8 NaturalGas50% Wind 29% FuelOil 4% Nuclear 3% Hydro 2% Biomass 2% Other 1% Coal 5% Photo-Voltaic 4% Source: EWEA, EPIA and Platts PowerVision

  17. Uudet voimalaitokset EUssa 2008 Total installed: 23,851 MW MW 8,484 6,932 4,200 2,495 762 473 296 149 60 Wind36% Gas 29% Coal 3% Hydro 2% Biomass 1% Other 1% Nuclear 0,3% Photo-voltaic 18% FuelOil 10% Source: EWEA, EPIA and Platts PowerVision

  18. Tuulivoimavuosi 2009 • Uutta/MW Kapasit yht/MW • Kiina 13 000 25 104 • USA 9 922 35 159 • Espanja 2 459 25 777 • Saksa 1 917 19 149 • Intia 1 271 10 926 • Italia 1 114 4 850 • Ranska 1 088 4 492 • UK 1 077 4 051 • Portugali 673 3 535 • Ruotsi 512 1 560 • .. • Suomi 4 146 • Maailma 37 466 157 899

  19. Kasvuala: päästöjä vähentävät teknologiat • Yhdysvalloissa tuulivoima kasvoi 39 % vuonna 2009. Tuulivoimainvestointien kärkimaaksi nousi silti Kiina. • Euroopassa offshore-tuulivoiman markkina kasvoi 54 % vuonna 2009 • 2010 odotetaan kasvavan edelleen 75 % • Kiina valmistaa puolet maailman aurinkolämpöpaneeleista ja kolmasosan PV-paneeleista. • 2009 ilmastotekniikan markkina kasvoi 75 %, 360 mrd euroon (HSBC-pankki). Tulevaisuudessa vahvistuvat myös mm. energiatehokkaiden rakennus- ja liikenneratkaisujen markkinat

  20. Cleantech kasvanut reippaasti

  21. Kiitos! www.satuhassi.net satu.hassi@europarl.europa.eu

  22. Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses.

  23. TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET • Vuonna 2006 uusiutuva energia tarjosi maailmassa n. 2,5 miljoonaa työpaikkaa, Saksassa 235 000. • Jokainen uusiutuvalla energialla tuotettu terawattitunti luo 250-300 uutta työpaikkaa. Uusiutuvat energiamuodot työllistävät 2-5 kertaa ydinvoimaan ja fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

  24. Wind vs Nuclear 18 years of global wind energy development (1991-2008) compared to the first 18 years of nuclear development (1961-1976) MW Annual WindAnnual NuclearTotal WindTotal Nuclear '61'91 '62'92 '63'93 '64'94 '65'95 '66'96 '67'97 '68'98 '69'99 '70'00 '71'01 '72'02 '73'03 '74'04 '75'05 '76'06 '77'07 '78'08 Source: EWEA – IAEE

  25. SUPERVERKKO • Uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä nopeammin, kun sähkönsiirtoyhteyksiä vahvistetaan • ”Superverkko”: EU-maiden (ja Pohjois-Afrikan) yhdistäminen energiatehokkaalla korkeajännitteisellä tasavirtaverkolla • Kutakin uusiutuvan energian muotoa voidaan tuottaa luonnonoloiltaan otollisimmilla alueilla • Iso alue tasaa tuotannon ja kulutuksen vaihteluja

  26. ÄLYKÄS VERKKO • Älykäs verkko kertoo kuluttajille milloin sähkö kallista (ylikulutus), milloin halpaa (ylituotanto) → ohjaa tasaamaan kulutusta ja sopeuttamaan sitä tuotantoon • Älykkäät kulutuslaitteet osaavat tunnistaa yli- ja alikuormatilanteet, mm. älykkäitä jääkaappeja valmistetaan jo • Sähköautot ja verkosta ladattavat hybridiautot voivat osallistua verkon säätöön ja sähköenergian varastointiin • Superverkko ja älykäs verkko ovat osa vihreää teollista vallankumousta

More Related