Liikennejärjestelmän visiot 2100 Esiselvitys

1. Liikennejärjestelmän visiot 2100 Esiselvitys Turvallinen liikenne 2025, tiedotusseminaari 26.1.2011Anu Tuominen & Heidi Auvinen, VTT

2. Johdanto • Esiselvityksessä tutkittiin pitkän aikavälin ennakoinnin mahdollisuuksia ja käyttökelpoisuutta liikennejärjestelmän tulevaisuutta luotaavana menetelmänä - liikenneturvallisuus yhtenä näkökulmana • Työn päätavoitteet: • Kehittää pitkän aikavälin ennakoinnin menetelmä vaihtoehtoisten liikennejärjestelmän visioiden laatimiseksi yli 50 vuoden aikavälillä • Testata kehitetyn menetelmän käyttökelpoisuutta rakentamalla sen avulla Suomen liikennejärjestelmää vuonna 2100 kuvaava koevisio

3. Aineisto ja menetelmät Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin työkalut • muutosjohtamisen viitekehys • PESTE-analyysi (poliittinen, ekonominen, sosiaalinen, tekninen ja ekologinen ulottuvuus) • tulevaisuustaulukko • Delfoi-tekniikka Kirjallisuuskatsaus • sekä liikennejärjestelmiä että laajempia kokonaisuuksia (energian tuotanto, turvallisuus, väestökehitys, maailmantalous, ICT) käsittelevä aineisto • skenaarioraportit, strategiapaperit, road map -selvitykset…

4. 3. Visioiden kuvaaminen • Visioiden käsikirjoitukset • Vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvaus hyödyntäen muutosjohtamisen viitekehystä 2. Tulevaisuustaulukonja visioiden rakentaminen • Tulevaisuustaulukon tulevaisuuskuvat • Visioiden lähtöpisteiden valinnat • Visioiden polut tulevaisuustaulukossa • Asiantuntijatyöpaja • Delfoi-tekniikka 1. Muutosvoimien kartoitus ja jäsentäminen • Kirjallisuuden taustakartoitus • Asiantuntijatyöpaja • Delfoi-tekniikka • PESTE-analyysi • Muutosjohtamisen viitekehys Visiotyöskentelyprosessi

5. Oulun keskittymä Kehityskäytävät Lahteen sekä Turun ja Tampereen keskittymiin Metropolialue Liikennejärjestelmän koevisio 2100: metropolivaltio Suomi osana globaalia liikennejärjestelmää • Koevisio on suppea havainnollistus visiotyöskentelyprosessin kulusta ja toimivuudesta • Lähtökohdaksi valittiin Moision ja Vasasen (2008) kuvaama metropolivaltion aluerakenne • Ydin-periferia -asetelma • Vilkkaat kaupunkimaiset keskukset: metropolialue ja Turun, Tampereen ja Oulun keskittymät • Muu Suomi ns. takamaata: keskisuuret keskukset, harvaan asutut alueet • Metropolivaltion pääajatus: valtion eri osia arvotetaan suhteessa niiden kansainväliseen potentiaaliin ja kansantaloudelliseen merkitykseen Lähde: Moisio, S. & Vasanen, A. 2008. Alueellistuminen valtiomuutoksen tutkimuskohteena. Tieteessä tapahtuu 3-4/2008, s. 20-31

7. Koevision teema-alueet (1/3) Energiajärjestelmä & Liikenne ja ympäristö • Monipuolinen tuotantoprofiili, kehittyneet teknologiat, painopiste uusiutuvissa • Sähköintensiivinen yhteiskunta • Fossiiliset liikennepolttoaineet → sähkö- ja vetykäyttöiset kulkuneuvot • Metropolivaltion tehokkuusajattelu tukee ympäristönäkökulmaa ja ekologista kestävyyttä • Ilmastonmuutoksen (lämpenemisen) uhka on torjuttu erityisesti hiilineutraalin energiantuotannon ja hiilinielujen avulla • Ilmanlaatu on erinomainen: ei haitallisia käytönaikaisia päästöjä kaupunkiliikenteessä

8. Koevision teema-alueet (2/3) Liikennejärjestelmä • Metropolialueen ja kehityskäytävien liikennejärjestelmiä kehitetään osana globaalia järjestelmää • Henkilöliikenne • ydinalueet: nopea maanalainen raide, kevyt liikenne, yhteisomisteiset pienajoneuvot • keskusten välinen ja KV: nopea maanpäällinen raideliikenne, tunnelit (3 kpl) Itämeren alitse • periferia-alueet: matala palvelutaso • matkailu Euroopassa raiteilla, kaukokohteisiin lentoteitse • etätyö, virtuaalikokoukset, -kokemukset ja -ratkaisut ovat yleistyneet varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi (työmatkat, kulttuuri, urheilu) • Tavaraliikenne • oma nopea raiteistonsa • runkokuljetukset Euroopassa raiteilla, kaukokohteisiin meriteitse • jakeluliikenne sähkö- ja vetykäyttöisillä ajoneuvoilla

9. Koevision teema-alueet (3/3) Liikennejärjestelmään liittyvät teknologiat ja palvelut & Liikenteen turvallisuus • Liikenteen väyläinfrastruktuurin ja tietoliikenneinfrastruktuurin integraatio → lukemattomia sovelluskohteita käytössä • Aluekohtaisesti liikkumista ja kuljettamista suunnitellaan käyttäjärahoitteisina, räätälöityinä palvelupaketteina • Automatiikka myös yksilöliikenteessä: ajoneuvotason ja aluetason (ydinalueilla) automatiikka • Ydinalueilla liikenneturvallisuus ja sujuvuus on huippuluokkaa: automatiikka, älykkäät ratkaisut, ruuhkattomuus • Keskusten välinen ja KV liikenne alttiimpia häiriöille (ja katastrofeille) • Painopiste on siirtynyt fyysisestä liikenneturvallisuudesta tietoturvan ja informaatioteknologian riskeihin • Tietojärjestelmien toimivuus, käyttövarmuus, tietoturva, rajapinnat, häiriötilanteiden purku

10. Päätelmät • Lopputulos: kolmevaiheinen menetelmä (visiotyöprosessi) vaihtoehtoisten liikennejärjestelmän visioiden laatimiseksi pitkällä aikavälillä • laaja-alainen, osallistava tulevaisuuden vaihtoehtojen analyysi • Menetelmä osoittautui toimivaksi (testaus suppean koevision avulla) • Haasteet / lisätiedon tarve varsinaisten laajamittaisten visioiden laatimiseen liittyen, esimerkiksi • liikennejärjestelmän palveluiden markkinat, yksityiset/julkiset roolit, teollisuuden ja muun tuotannon rakenne, maailmantalouden tila • Esiselvityksen tulosten perusteella käynnistetään varsinainen visiotyö (Turvallisen liikenteen visio 2100) kehitettyä menetelmää hyödyntäen • Työssä määritellään yhdessä liikenneturvallisuuden eri sidosryhmien kanssa toivottava tulevaisuuden tila (visio) vuodelle 2100. Vision tehtävänä on ohjata ja kannustaa eri toimijoita suuntaamaan omaa, sekä lyhyen että pitkän aikavälin, toimintaansa niin että se edistää yhteisen pitkän aikavälin vision saavuttamista.

11. VTT luo teknologiasta liiketoimintaa