JÄRJESTÖKESKUKSET JA VERKOSTORAKENTEET

1. JÄRJESTÖKESKUKSET JA VERKOSTORAKENTEET Pekka Kaunismaa 22.5.2013

2. Hanke-esittely ja TEOREETTISTA JÄSENNYSTÄ

3. I TAUSTAHAHMOTUSTA JÄRjestöjenverksotorakenteista • Järjestöt rakentuneet historiallisesti Suomessa (1880-2000-) erikoistumalla erityisiin intresseihin, toimintoihin tai osallistuja-/ kohderyhmään • Suuressa kuvassa erikoistumiskehitys kohden yksittäisempiä järjestökohdennuksia • Yleinen malli: keskusliitto, alue, paikallinen (vertikaalinen) • Mallin peruslähtökohta eriytyminen ja vertikaalinen rakentuminen, suuri itsenäisyys (autonomisuus) • Lisäksi järjestöjen yhteisiä kokonaisuuksia, jotka ensisijaisesti valtakunnallisia ja alueellisia (SOSTE, SLU jne) HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

4. Autonomiset rakenteet • Laajassa kuvassa järjestöt autonomisia: asettavat itse päämääränsä ja käytännön tavoitteensa, säätelevät itsenäisesti toimintaansa ja tuottavat itse toimintansa • Yhdistyslaki tukee autonomiaa • Itsenäisyys myös toimintakulttuurinen periaate • Lähtee ”liberaalista” yhteisen hyvän ajatuksesta: yhteinen hyvä toteutuu laajapohjaisella ja intressilähtöisellä osallistumisella ja vapaaehtoistoiminnalla HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

5. Uudet horisontaaliset rakenteet, taustaa • Viimeisten vuosikymmenten aikana hahmottunut selvemmin yhteistyötarpeita järjestöjen kesken • Taustalla yleisempi ajatus ”kolmannesta sektorista” ei vain liberaalina edustuksellisuutena vaan • Ajatuksena koko ”sektorin” yhteiskunnallisesta tehtävästä toteuttaa joitakin yhteiskunnan palveluita ja toimintoja yhteisenä kokonaisuutena • Takana hyvinvointiyhteiskunnan poliittis-aatteellinen ja asenteellinen muutos, rahoitusrakenteet ja julkisen sektorin rakennemuutos HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

6. HorisontaALISET RAKENTEET, toimintaa • Nämä tekijät haastavat järjestöjä toimimaan yhdessä: verkostona, ketjuna, palvelutuotantokokonaisuuksina jne. • Vanhat autonomialähtökohdat natisevat, mutta myös uusia yhteistyö- ja yhteistoimintamalleja löytyy • Yhteiset hankkeet, yhteiset tapahtumat, yhteiset palvelutuotannot jne • Nyt paine ei vertikaalisessa uudelleenorganisoitumisessa vaan • Paikallisen tason yhteistyörakenteissa ja yhteisessä toiminnassa / infrastruktuurissa • Kysymys asettuu: mitä järjestöt voivat saavuttaa yhteisellä organisoimisella ja mitkä ovat synergiset hyödyt HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

7. Järjestökeskukset Horisontaalisena rakenteena • Horisontaalisessa organisoinnisssa: järjestökeskukset • Järjestökeskus on usean järjestötoimijan kokonaisuus, jossa yhteiset tilat, yhteisiä toimintaperiaatteita ja vaihtelevasti yhteisiä toimintoja • Niiden ajatus on muodostaa järjestöjen kesken synergiaa ja myös yhteistä toimintaa • Ne voivat myös olla ”kansalaisuuden keskuksia” kooten kansalaistoiminnan voimavaroja yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

8. II Hanke-esittely • Hanke ”Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä –esiselvitys” (HUMAK) • Rahoitus: ESR • 1.1.-30.9.2013 • Projektipäällikkö Pertti Myllyselkä • Tavoite: tuottaa tietoa kansalaistoiminnan keskuksista erityisesti avoimina oppimisympäristöinä” HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

9. Hankkeen tavoite • Haastattelut: Jkl, Oulu, Espoo, Pori • Kyselyllä kaikista muista suomalaisista kansalaistoiminan keskuksista (n. 20) • Tavoite: yleistä ja kokonaisvaltaista tietoa, miten kansalaistoiminnan kesukset toimivat • Selvityksen jatkoksi ideoitu hanketta, jossa kehitetään k-keskusten toimintaa ja vuorovaikutusta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

10. Aineistossa selvitettäviä kysymyksiä • Kuvaus olemassa olevasta toiminnasta • Toiminnan organisointi ja vastuurakenteet • Tietoa tiloista, henkilöstöstä ja toimintarakenteista • Toiminnan luonne • Mitä ja minkälaista toimintaa sisältää • Toimintaa ohjaavat arvot • Yhteiset toiminnat, yhteiset hankkeet • Yhteistyötahot • Toiminnan suunnittelumallit HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

11. … lisää … • Toiminnan kehittäminen • Keskeiset kehittämisen osa-alueet; Kehittämisen haasteet (sitoutuminen, yhteistyön rajoitteet, henkilökemiat jne.); Toimintaympäristön asettamat haasteet • Oppiminen ja koulutus • Millaista koulutusta (tms.) järjestetään; Millaisia oppimisprosesseja keskuksessa; Koulutuksen kohdejoukot; Oppilaitosyhteistyö HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

12. III Teoretisointia järjestöjen verkostorakenteista • Katsottuna Bourdieun käsitteiden kenttä & pääomat kautta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

13. Miksi JärjesTÖTRAKentavat verkostoja • Yhteiskunnalliset tuotannolliset ja taloudelliset rakennetekijät • Kansalaisyhteiskunnan ohjausrakenteet hakevat tehoja -> Ministeriöt, rahoittajat ja muut toimintapoliittiset toimijat • Ajatellaan, että jaetut toimintarakenteet tehokkaampia taloudellisesti, työnjaollisesti & toiminnallisesti • Järjestöt tarvitsevat toisiaan • Järjestöt hakevat keskinäisestä verkostorakenteesta synergiahyötyjä, työnjakoa, tehokkuutta ja toiminnan mallintamista • Kaksiteräinen miekka, sillä samalla järjestöt kamppailevat kentän resursseista HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

14. Miksi JärjesTÖTRAKentavat verkostoja 3) Kansalaistoimijat (yksilötaso) verkottuvat keskenään toimijakoalitioiksi ja henkilöiden vuorovaikutusverkostoksi • Ristikkäisyysjäsenyyksien (monessa kansalaistoiminnassa mukana olevien) tematiikka • Synerginen vuorovaikutus erilaisissa toiminnassa mukana olevien kansalaistoimijoiden näkökulmasta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

15. PääOManäkökulma • Pääomat kerääntyneitä resursseja • Fyysinen (taloudellinen); sosiaalinen; henkinen (osaaminen) ja symbolinen pääoma • Pääomat kentällä olevia ja tunnistettuja voimavaroja, joilla voidaan saada tavoitteita aikaan • Kenttä muodostuu keskinäisistä suhteista ja ”kentällä olevien pelien säännöistä” HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

16. PääomAt & Verkostot Verkostoissa a) käytetään, b) tavoitellaan pääomia • Fyysinen pääoma: verkostoissa olevat taloudelliset resurssit + fyysiset välineet + toimitilat • Verkostoissa käytetään ja säännellään sosiaalista pääomaa: luottamusta, vastavuoroista toimintaa, toisten kunnioittamista & arvostamista; tuttuutta • Osaamispääomaa: toimijoiden osaaminen ja osaamisen kartuttaminen • Symbolinen pääoma: maine & identiteetti HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

17. Yhteisen intressin kysymys • Jos kentällä kamppailusuhde, milloin verkosto on toimijoille hyödyllinen? • Kun liittoutuvat toimijat voittavat ”muut” kentällä toimivat • Kun liittoutuvat toimijat saavuttavat yhteistä etua kentän rajapinnoilla (esim. järjestöt/julkinen sektori tai järjestöt/rahoittajat – rajapinnat) • Kun muodostuu synergiatila (”win-win”) eli jaetulla toiminnalla saavutetaan parempi kokonaistulos: pääomat kasvavat kaikilla toimijoilla Huom! Hyödyt voivat olla a) todellisia, empiirisiä tai b) odotettuja, ennakoituja HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

18. Paikalliset verkoStot Verkosto voi olla • Virtuaalinen – tiedon verkosto • Suunnitteleva – toimintaa ja toimintarakenteita säätelevä • Toimintaa puitteistava – yhteinen infra & tilat • Toimintarakenne – jaetut toimintamallit, tavoitteet, toiminnat Verkostokehittäminen edellyttää (ainakin): • Keskinäistä tuntemista (tavoitteiden, toimijoiden, toimintamallien…) • Toimijoiden resurssien (4 pääomalajia) käyttämistä yhteiseksi hyödyksi • Yhteisten päämäärien muodostamista • Yhteisten toimintatapojen muodostamista HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

19. ENTÄ MATARASSA? • Kenttä viritetty, alkulämmöt otettu ja toiminta siirtynyt alkuinnostuksesta kohti vakiintuvaa rakennetta • Pääkuva: toiminta tuottaa oikeita synergioita, tässä vaiheessa erityisesti a) toiminnallis-taloudellista tehokkuutta, b) vastavuoroita tunnustamista ja luottamusta, c) jonkin verran osaamisen jakamista, mutta informaalisti ja d) yhteistä näkyvyyttä, ehkä myös ”Matara-identiteetti” alkua pidemmällä • Haasteita: yhteiset innovaatiot & hankkeet; laajempi osaamisen jakaminen HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

20. Annankatu 12 A 17 00120 Helsinki Puh. 020 7621 300 www.humak.fi