Gm-kasvit ja ympäristö

1. Gm-kasvit ja ympäristö FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys 13.10.2007

2. jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä Riski eliökunnalle

3. Gm-ainesta ympäristöön • Gm-kasvista erittyy gm-ainesta maaperään ja sen bakteereihin Nielsen et al. 2001 • erittymällä juurista DeVries et al. 2003, • siitepölyn kautta Saxena et al. 2004 • jopa 24 km päähänWatrud et al. 2004. • viljelyjätteenä pellolle • huuhtoutumana vesistöihin jopa 82 km päähän Douville et al. 2007.

4. Gm-aines säilyy • muuntogeeni säilyy maassa neljä vuotta DeVries et al. 2003 • gm-rapsin siemen maassa ainakin 5 v. • Saksassa yli talven Meier 2003 • Kanadassa yli talven Douville et al. 2007 • Gm-aines kestää kompostoinnin Guan 2004

5. Myrkkyjen käyttö ei vähene • Vastustuskykyiset rikkakasvit ja tuholaiset pakottavat lisäämään ruiskutusmääriä Benbrook 2004 • myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä • myrkkyjäämät tuotteissa ovat suuria, jopa 50-kertaisia normaalituotantoon verrattuna. pers.comm. Dr. Guazzelli

6. Nykyiset gm-lajikkeet • Bt-toksiinia erittyy kaikkiin kasvinosiin koko kasvukauden. Myrkkypitoisuus vaihtelee jopa 50-kertaisesti vierekkäisten kasvien välillä. Raps et al. 2001. • Gm-kasvin bt-toksiini säilyy maassa ainakin 7 kk. Myrkkyä on enemmän korjuutähteessä. Baumgarte & Tebbe 2005. • Vaikutuksia maan bakteerikantoihin. Baumgarte & Tebbe 2005

7. Muutoksia gm-kasvien juuriston sienilajistossa, maahengityksessä ja maabakteerien kannoissa. Castaldini et al. 2005. • Bt-toksiini säilyy hyönteissyöjissä, ja sitä löytyi petopistiäisistä. Burgio et al. 2007. • Bt-maissin kasvinosien sisältämää toksiinia siirtyy myös seitsemään maakovakuoriaislajiin, jotka eivät ole kohdelajeja. Zwahlen & Andow 2005.

8. Bakteereille ympäristössä oleva DNA on raaka-ainetta jota ne liittävät osaksi omaa perimäänsä. Meier & Wackernagel 2003 • Näin ne saavat uusia aineenvaihduntareittejä ja sopeutuvat paremmin ympäristöoloihin. Springael & Top 2004. • Tällä menetelmällä ovat kehittyneet moniresistentit sairaalabakteerit

9. Siirtogeenit siirtyvät • Kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvitaudin teho-promoottoriin ylittää lajirajat luonnossa Bertolla & Simonet 1999. • Laboratoriokokeessa gm-kasvin DNA kykenee plasmidilla tartuttamaan maaperäbakteerin, ja toimimaan siinä. Plasmidin mukana siirtyy myös kasvin dna:ta. Gebhard & Smalla 1998

10. Geenit siirtyivät gm-kasvista bakteereihin, ja siirsivät bakteereihin antibioottiresistenssigeenejään. Kay et al. 2002. • Gm-tupakan lehti- ja juurikudos pystyi tartuttamaan siirtogeenisiä plasmidejaan (pieniä DNA-renkaita) maaperäbakteeriin. Siirrossa liittyi bakteeriin myös tupakan omia geenijaksoja. de Vries 2004.

11. Kenttäkoe on riski • jo useita kertoja kenttäkoekasvit ovat sekaantuneet ihmisten ruokaketjuihin, sillä eristys ei pidä • gm-kasveja löytynyt Japanissa ja Uudessa-Seelannissa, vaikka viljely on kielletty

12. Tarpeeton geenikoivukoe • kaikki metsäsertifikaatit ovat sanoutuneet irti gm-puista • mitään taloudellista hyötyä ei ole • mitään valtavaa tautiongelmaa koivulla ei ole • taloudellinen riski on suuri: jos kokeesta karkaa jotain, menetetään maine ja keski-eurooppalaiset ostajat

13. Koivu on elintärkeä luonnolle • Suomessa koivu on elintärkeä ravintokohde monelle nisäkkäälle (hirvet, jänikset, peurat, hiiret ja myyrät) • kanalinnuille (teeret, pyyt ja riekot) • pikkulinnuille: siemensyöjille kuten urpiaisille, vihervarpusille, peipolle, järripeipolle; tikoille, varsinkin valkoselkätikoille; hyönteissyöjille kuten kertuille, tiaisille, puukiipijöille, hippiäisille, kerttusille ja siepoille

14. ravintoketjun alussa kirvoille, luteille, perhosille ja kovakuoriaisille sekä muurahaisille ravinto tai ruokailupaikka • kasvualustana sammalille, jäkälille ja naavoille, pesäpaikkana linnuille, karikkeen tuottajana maaperälle ja sen eliöille • koivun hajottajia esim. koivunpunikkitatti, sekä kääpiä, ruosteita ja homeita • sieniä hajottavat sienisääsket ja kuoriaiset päätyvät edelleen muiden ravinnoksi, joten vaikutukset tuntuvat koko ravintoketjussa

15. Onko tarvetta? Onko oikeutta? • aitauksessa geenikoivut ovat yhä osa ekosysteemiä • jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua • kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa • on otettu riski jonka suuruutta emme tiedä