Sosiologian ammattik yt nn t, kev t 2011

1. Sosiologian ammattik�yt�nn�t, kev�t 2011 Projektip��llikk� Tapani Kojonsaari Sis�asiainministeri�, maahanmuutto-osasto 2.2.2011

2. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 Opinnot (09.1989 - 05.1996) sosiologia, filosofia, kulttuurihistoria Pro gradu �Ty�tt�m�t yhteiskuntatieteilij�t palkkaty�n yhteiskunnassa� Sosiologian ainej�rjest� S-klubi huvivastaava 1990 Pj 1991

3. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 Opiskeluaikainen ty�kokemus kurkkutehdas, liha- ja leikkelemyyj�, makkaratehdas, ty�voimatoimiston vahtimestari� opintoihin liittyv� ty�harjoittelu: tutkimusassistenttina liikennepsykologian tutkimusprojektissa Opiskelujen j�lkeinen ty�historia: 07.1996 RUSE, tutkimusassistentti: ESR-arviointitutkimus �Ty�tt�mien erityiskoulutettujen kouluttaminen pk-yrityksiss� 10.1997 Salon ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, kouluttaja: Salon nuorten ESR-ty�paja

4. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 Opiskelujen j�lkeinen ty�historia: 01.1999 Ty�ministeri�, ylitarkastaja: ESR:n hallintoviranomaisteht�v�t Short Term Expert Missions in Estonia, Lithuania, Poland 09.2003 EU Delegation Riga, Task Manager: Social and Economic Cohesion preparations in Latvia 01.2005 Polish Ministry of the Regional Development in Warsaw, Resident Twinning Adviser: Management and Administration of the ESF in Poland 07.2006 Ty�ministeri�/Ty�- ja elinkeinoministeri�, erikoissuunnittelija: ESR:n hallintoviranomaisteht�v�t 01.2009 Sis�ministeri�, projektip��llikk�: Ty�voiman maahanmuuton ESR-kehitt�misohjelman tukirakenneprojektin projektip��llikk�

5. Sis�asiainministeri�n teht�v�t: Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavalvonta Maahanmuutto Maahanmuutto-osaston teht�v�t Muuttoliike Kotoutuminen Kansainv�linen suojelu

6. SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne 1.1.2008

7. Hallituksen tavoitteet Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kehitt�� aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa t�ysipainoisesti huomioon ty�voiman tarpeet, maahanmuuttajien moninaiset l�ht�kohdat sek� kansainv�liset velvoitteet Maahanmuuttajien ty�llistymist� ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan

8. Ty�njako maahanmuuttohallinnossa Sis�asiainministeri� vastaa maahanmuuttohallinnosta ja -politiikasta, ohjaa kotouttamista ja tulosohjaa Maahanmuuttovirastoa. Maahanmuuttovirasto k�sittelee ja ratkaisee yksitt�isi� henkil�it� koskevia ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvi� asioita sek� vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten k�yt�nn�n ohjauksesta ja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta. Rajatarkastusviranomainen p��tt�� er�iss� poikkeustapauksissa viisumin my�nt�misest� rajalla ja rajalla k��nnytt�misest�. Rajatarkastusviranomainen ja poliisi selvitt�v�t my�s turvapaikanhakijan henkil�llisyyden ja matkareitin. Paikallispoliisi vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sek� kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia, my�nt�� tietyiss� tapauksissa oleskelulupia sek� paluuviisumeita, pident�� viisumeita ja p��tt�� ulkomaalaisen k��nnytt�misest�. Paikallispoliisi suorittaa my�s EU-kansalaisten ja heid�n perheenj�sentens� osalta ulkomaalaislain mukaisen rekister�innin sek� oleskelukorttien my�nt�misen.

9. Ty�njako maahanmuuttohallinnossa(jatkuu) Vuoden 2010 alusta elinkeino-, liikenne- ja ymp�rist�keskukset (ELY- keskukset) vastaavat maahanmuuttoa, kotouttamista sek� hyvi� etnisi� suhteita edist�vist� toimenpiteist� aluetasolla sek� paikallistason ohjauksesta ja tuesta. Maahanmuuton teht�v�alue on seitsem�ss� ELY- keskuksessa, joissa on my�s maahanmuuttoteht�vist� vastaavat maahanmuuttop��llik�t. Maahanmuuttokysymyksiss� sis�asiainministeri� ohjaa ELY- keskusten maahanmuuton teht�v�alaa yhdess� ty�- ja elinkeinoministeri�n kanssa. Kunnalla on omalla alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehitt�misest�, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta j�rjest�� kotoutumista edist�vi� ja tukevia toimenpiteit� ja palveluja maahanmuuttajille.

10. Perusk�sitteit� Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkil�. Yleisk�site, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkil�it�. Oleskelulupa: Ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten my�nnett�v� lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa. Oleskelulupa on joko m��r�aikainen tai pysyv�. Oleskelulupa voidaan my�nt�� ty�nteon, perhesiteen, opiskelun tai paluumuuton perusteella. Turvapaikanhakija: Henkil� joka pyyt�� suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Saa pakolaisaseman, jos h�nelle my�nnet��n turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis viel� ole pakolainen. Turvapaikkamenettelyn yhteydess� tutkitaan ja ratkaistaan my�s, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Turvapaikkahakemuksen voi laittaa vireille vain Suomessa; rajalla tai poliisilla.

11. Perusk�sitteit� (jatkuu) Pakolainen: Ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pel�t� joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhm��n kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkil�, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen Kiinti�pakolainen: Henkil�, jolle UNHCR on my�nt�nyt pakolaisaseman ja jolle on my�nnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiinti�n puitteissa. Kansainv�lisell� suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella my�nnett�v�� oleskelulupaa.

12. Muuttoliike vuosina 1945-2009

13. Muuttoliike vuosina 2008-2009

14. V�est� kansalaisuuden, �idinkielen ja syntym�valtion mukaan

15. Suomessa ulkomaiden kansalaisia EU27�maista seitsem�nneksi v�hiten Ulkomaiden kansalaisten osuus on 2,9 prosenttia v�est�st�. Vuoden 2008 tilastojen mukaan ulkomaiden kansalaisten osuus v�est�st� oli Suomessa seitsem�nneksi alhaisin nykyisist� EU27-maista. Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista Euroopan maiden kansalaisia oli 98 382 eli 63 prosenttia. Heist� yli puolet oli EU27-maiden kansalaisia (56 106). Aasian maiden kansalaisia oli 33 540 (22 prosenttia ulkomaiden kansalaisista), Afrikan maiden kansalaisia 15 843 (10 prosenttia) ja muualta tai tuntemattomia 7 940 (5 prosenttia). Puolet ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla. Ulkomaalaiset keskittyv�t nimenomaan Helsinkiin. Helsingiss� asuu 26,8 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista ja asukasluvusta heit� on 7,2 prosenttia. Espoossa ulkomaalaisia on 6,3 prosenttia, Vantaalla 6,0 prosenttia ja Turussa 4,7 prosenttia asukasluvusta. Ahvenanmaalla on suhteellisesti eniten ulkomaiden kansalaisia (8,2 %). Heist� 51 prosenttia on Ruotsin kansalaisia.

16. EU-kansalaiset EU-kansalaisilla on vapaa liikkumisoikeus EU-alueella eik� heid�n tarvitse hakea oleskelulupaa. Vapaan liikkuvuuden perustana on periaate siit�, ett� henkil� tulee toimeen omillaan. EU-kansalaisten t�ytyy kuitenkin rekister�id� oleskeluoikeutensa, jos he oleskelevat Suomessa yli 3 kk. T�ll�in toimeentulosta tulee esitt�� selvityst� paitsi silloin, jos henkil� on ty�ntekij�. Ty�nhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden j�lkeenkin kohtuullisen ajan rekister�im�tt� oleskeluoikeuttaan, jos h�n edelleen hakee ty�t� ja jos h�nell� on tosiasialliset mahdollisuudet saada ty�t�.

17. EU-kansalaiset Suomessa

18. Oleskelulupahakemukset Viisi suurinta hakijaryhm�� vuonna 2009 ovat olleet ven�l�iset, somalialaiset kiinalaiset, intialaiset ja turkkilaiset. Vuoden 2010 tammi�huhtikuussa vireille tulleiden oleskelulupahakemusten kokonaism��r� kasvoi vuoden 2009 samaan ajanjaksoon verrattuna noin 8 %. Eniten kasvua viime vuoteen verrattuna on esiintynyt perhesiteen perusteella vireille laitetuissa hakemuksissa.

19. Oleskelulupahakemukset hakuperusteittain vuonna 2009

20. Oleskelulupahakemukset hakuperusteittain 01-04/2010

21. Ty�ntekij�n oleskelulupahakemuksetnelj�nnesvuosittain v.2006-2009

22. Ulkomaalaisten ty�tt�myys Ty�llisyystilanteen heikentyminen on heijastunut my�s maahanmuuttajiin ty�llisyyteen. Ulkomaalaisia ty�tt�mi� ty�nhakijoita oli ty�- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 yhteens� 40 010 henkil��. Edellisest� vuodesta m��r� lis��ntyi 4700 henkil�ll�. Vuonna 2008 ulkomaalaisten keskim��r�isen ty�tt�myysasteen arvioitiin olleen koko maassa 21,2 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa maahanmuuttajien ty�tt�myysastearvio oli 26 %. Viimeisin arvio 30.4.2010 oli 23,4 %. Avoimille ty�markkinoille sijoittui vajaa 15 000 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajiin kohdennettiin laajasti ty�voimapolitiikan toimenpiteit�, aktivointiasteen ollessa 38,4 %.

23. Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa

24. Turvapaikanhakijat, suurimmat ryhm�t

25. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 MATTO-tukirakenne ESR-kehitt�misohjelma �Eurooppalaisen yhteisty�n lis��minen ty�voima-, koulutus-, ja elinkeinopolitiikassa edist�m�ll� ty�perusteista maahanmuuttoa� Tavoitteena ty�voiman maahanmuuttoon liittyvien prosessien ja toimintojen kehitt�minen kehitt�misohjelman puitteissa k�ynniss� 25 projektia eri puolilla Suomea (toteuttajina ELYt, oppilaitokset, kunnat�) projekteissa kehitt�miskohteina rekrytointi ja ty�nv�lityksen kehitt�minen osaamisen sopeuttaminen asettautumispalvelut

26. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 (Valtion) virkamiehen perusteht�viin kuuluu mm. - kirjoitusp�yt�ty� - muistiot, (kansalais)kirjeet, lausunnot, p�yt�kirjat, alustukset� - raportit (ml. taloushallinto) - s�hk�postin m��r� alkaa olla jokseenkin kohtuuton - kokoukset, seminaarit, foorumit, verkostot yms. - lukuisia ty�- ja ohjausryhmi�, neuvottelukuntia yms. - vaativat ennakkoty�t�: papereihin tutustumista, etuk�teisselvittely�, organisaation mielipiteiden kartoittamista� - edustat omaa ministeri�t�si/organisaatiotasi: mielipidett�nne odotetaan (perusviestist� p��tt�� usein joku muu) - alustuksia/koulutusta pyydetyist� aiheista muille viranomaisille, kohderyhmille, yhteisty�kumppaneille� - verkostotapaamiset, bilateraalinen kokemusten/mielipiteiden vaihto� - matkustaminen - kotimaassa ja ulkomailla: kv-yhteisty�t� tehd��n nykyisin (luultavasti) kaikilla aloilla - ei edustustilaisuuksia vaan ty�matkoja: koko ajan kiire - omatoimimatkailua: virkamiehet matkustavat mahdollisimman halvalla

27. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 (Valtion) virkamiehelt� vaaditaan� - puhe- ja kirjoitustaitoa, mielell��n my�s jollain muulla kielell� kuin suomeksi (ruotsin kieli t�rke�!) - taloushallinnon ja hankintaprosessin osaamista - lains��d�nt�prosessien tuntemusta - projektihallinnon ja -rahoituksen osaamista - kyky� siet�� asioiden hidasta etenemist� - asiakasl�ht�isyytt� - kyky� etsi�, l�yt�� ja analysoida relevanttia tietoa - valtion leip� ei ole en�� pitk� ja kapea, vaan nykyisin usein lyhyt ja viipaloitu Virkamiehen el�m� on helpompaa,jos� - on yleisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, �monialainen� - osaa kirjoittaa selke�sti ja ytimekk��sti - tuntee hallinto-oikeutta - osaa py�ritt�� numeroita - osaa esiinty� (alustaa/kouluttaa ja kokoustaa -> Sklubi on t�rke�!) - osaa verkostoitua Ministeri�iden toimintatavoissa ja -malleissa on paljon eroja.

28. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 Sosiologia opettaa� - kirjoittamaan: paljon kirjallisia harjoituksia - �aika v�h�n tulee vastaan asioita joista ei tied� mit��n tai joita ei mill��n lailla osaisi analysoida tai tulkita� - omaa ajattelua: asiat ovat yleens� harmaita, eiv�t mustia tai valkoisia Opettaako sosiologia� - liian tutkimuspainotteisesti? - riitt�v�sti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta? - riitt�v�sti ty�markkinoilla aidosti tarvittavia taitoja?

29. Sosiologian ammattik�yt�nn�t 2.2.2011 KIITOS! Projektip��llikk� Tapani Kojonsaari Ty�voiman maahanmuuton tukirakenne MATTO (ESR) Sis�asiainministeri�, maahanmuutto-osasto www.intermin.fi/matto