Hyve 4 – kaavakkeen pilotointia work shopit 20.3, 23.3 & 13.4

1. Hyve 4 –kaavakkeenpilotointiawork shopit 20.3, 23.3 & 13.4 Tuulikki Venninen tuulikki.venninen@helsinki.fi

2. Ensimmäisen pilotointivaiheen jälkeen huhtikuussa 2012 kaavakkeen koekäyttöä laajennetaan ja otetaan rinnalle lisäkysymykset ja tuen tarpeen määrittely. • Syksyllä2012 tehdään tarvittavia muutoksia sekä kaavakkeeseen että prosessin toteuttamiseen. • Vuodenvaihteessa2012-2013 tehdään mahdollisia uusia muutoksia, joille koekäyttö on osoittanut olevan tarvetta. Perusperiaatteita

3. ”Ulospäin suuntautuneisuus, sosiaalinen vuorovaikutus, eläväinen - Tuntee myötätuntoa, empaattinen ” • Tuen tarve: - Vuorovaikutustaitojen kehittyminen • Lapsella on kausia, jolloin kakka saattaa tulla housuun peräkkäisinä päivinä. Kotona "pissakausia". Neuvolan palaute: - Jää reippaasti tekemään LENE-tehtäviä. Eläväinen, sosiaalinen poika! - Kahdenkeskisessä tilanteessa hyvät vuorovaikutustaidot • Tuen tarve vuorovaikutustaidoissa: selventäisi, jos kuvattaisiin missä niistä?  Voisiko parempi paikka olla kohdassa ”Perheen esiin tuomat asiat” ? • Vaikutti siltä, ettei neuvola ottanut mitään kantaa kakka- tai pissa-asiaan? • Asia löytyi samasta kaavakkeesta kohdasta ”Perheen esiin tuomat asiat” Esim. A) 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki

4. ”Vuorovaikutuksessahaasteena on kielen ymmärtäminen. Leikeissä lapsi tarvitsee aikuisen tukea sanallistamaan tilanteita ja tapahtumia, leikin kulkua, toiveita toisille lapsille ja toisinpäin. Väärinymmärryksiä sattuu puolin ja toisin. Kun lasta ei ymmärretä, hän saattaa turhautua ja lyödä.”  Ensin lausuttua yleisempää lausetta täydennetään ja tarkennetaan sitä seuraavien lauseiden avulla. Toinen esimerkki samasta aihealueesta(Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki)

5. Päivähoito: Vahvuudet: - Osaa kertoa ajatuksistaan - Osaa monia asioita niin halutessaan, malttaessaan - Järkeilee, muistaa asioita pitkältäkin menneestä - Oppii asioita nopeasti • Tuen tarve: - Lapsi reagoi ympäristön levottomuuteen, pyritään rauhallisiin hetkiin päiväkodissa - Asioiden loppuun saattaminen, tarpeeksi lyhyitä hetkiä • Neuvolan palaute: - Pääsääntöisesti LENE-tehtävät sujuvat hyvin. Hieman malttamattomuutta joidenkin tehtävien aikana, hieman joudutaan muistuttelemaan tehtävistä.  Kuvattu vahvuuksia monisanaisesti  Kuvattu myös, miten asiaa pyritään auttamaan. • Kannanotot sopusoinnussa keskenään, puhutaan yhteisestä asiasta. Esim. A) 2. Tarkkaavaisuus motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen

6. Päivähoito: Vahvuudet: - Lapsi kertoo kaikesta taitavasti, kuvailee - Kyselee paljon - Osaa keskustella, käyttää kokonaisia, eheitä lauseita. • Tuen tarve: - Lapsen innostuessa puhe on epäselvää - Muutama äänne vielä kateissa. • Neuvolan palaute: - Lapsella on rikas puhekieli. Puhe selkeää, muutama äännevirhe. Kertoo selkein sanoin kuvien tapahtumia. Lapsi käynyt puheterapiassa, jossa puheenkehitys arvioitu normaaliksi.  Monipuolinen kuvaus puheesta ja kielen hallinnasta  Tiedettiinkö pk:ssa puheterapiassa käynnistä? Jos, olisiko sen voinut lisätä tietoihin jo ennalta? Jos ei, hyvä että neuvola toi asian esille. Esim. A) 3. Kielellinen kehitys:

7. Päivähoito: Vahvuudet: - Lapsi on motorisesti taitava, hyppii (myös yhdellä jalalla), kiipeää, juoksee) • Osaa pukea ja riisua halutessaan- Käyttää haarukkaa ja veistä syödessä • Tuen tarve: Pukemiseen/riisumiseen liittyvä "haluaminen" - Kynäotteen kehittyminen • Neuvolan palaute: - Nyt pientä haparointia yhdellä jalalla seisomisessa sekä varpailla kävelyssä, mutten karkea/ja hienomotoriset taidot hyvät. Kynäote vielä vaihtelee, tätä harjoittelevat kotona. • Yksilöity selkeästi • Tarkoittaako, ettei halua pukea tai riisua itse vai ettei halua tulla pukemistilanteeseen? • Neuvola oli ottanut kynäotteen esille ja kertoi äidin kanssa tehdystä sopimuksesta. Esim. A) 4. Motoriset taidot ja omatoimisuus

8. Lapsella on kausia, jolloin kakka saattaa tulla housuun peräkkäisinä päivinä. Kotona "pissakausia". • Neuvolassa keskusteltu pissa/- sekä kakkavahingoista. Annetaan asian kehittyä ajan kanssa, pääsääntöisesti wc-käynnit kuitenkin sujuvat ongelmitta. Esim. A) 5. Perheen esiin tuomat asiat, mitkä vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen

9. Ei tuen tarvetta 0 • Tuen tarve vähäinen 1 • Tuen tarve suuri 2 TUEN TARPEEN numeraalinen arviointi antamaan kokonaiskuvaa sanallisesta kuvauksesta

10. Having (omistaminen): ympäristön olosuhteet (melu, ilmanlaatu, oppimisymp., ryhmäkoko, terveydenhuolto, ruoka, aikataulut….) • Loving (rakastaminen): Ihmisten väliset suhteet ja liittyminen • Being (oleminen): Arvostuksen kokeminen, vaikutusmahdollisuudet, pystyvyys Hyvinvoinnin jaottelu Allardt, 1993

11. Päiväkoti tarjoaa lapselle kehityksellisesti suotuisan toimintaympäristön (esim. tilat, melu, tarvikkeet)? (1-5) • Päiväkodin päivärytmi (esim. aikataulut)on lapselle sopiva (1-5) • Lapsi on kokenut kiusaamista omassa ryhmässään (1-5) • Lapsella on omassa ryhmässään kavereita/ystäviä (1-5) • Oman ryhmän aikuiset luottavat (sopivassa määrin) lapsen osaamiseen ja kykyihin (1-5) • Lapsi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan häntä itseään koskeviin asioihin (esim. pyytämään lisäaikaa leikille, neuvottelemalla ulos lähtemisestä, ehdottamalla yhteistä tekemistä, pyytämällä lupaa jättäytyä pois toiminnasta( 1-5) LISÄKYSYMYKSETHoitopaikka arvio:

12. Päiväkoti tarjoaa lapselle kehityksellisesti suotuisan toimintaympäristön (esim. tilat, melu, tarvikkeet)? (1-5) • Päiväkotiryhmän päivärytmi (esim. aikataulut) on lapselle sopiva (1-5) • Lapsella on omassa ryhmässään kavereita/ystäviä (1-5) • Lapsi on kokenut kiusaamista omassa ryhmässään (1-5) • Oman ryhmän aikuiset luottavat (sopivassa määrin) lapsen osaamiseen ja kykyihin (1-5) • Lapsi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan häntä itseään koskeviin asioihin (esim. pyytämään lisäaikaa leikille, neuvottelemalla ulos lähtemisestä, ehdottamalla yhteistä tekemistä, pyytämällä lupaa jättäytyä pois toiminnasta ( 1-5) • Yleiskysymys: Miten lapsenne tämän hetkistä hyvinvointia voitaisiin edistää päivähoitoryhmässä? LISÄKYSYMYKSETVanhemmat täyttävät

13. Mikä on parasta tekemistä päiväkodissa? Mikä on kurjaa? • Ketkä ovat sinun kavereitasi päiväkodissa? Kiusataanko jotain lasta sinun ryhmässäsi? • Missä asioissa sinua on kiitetty päiväkodissa? Missä asioissa sinua on jouduttu kieltämään tai komentamaan päiväkodissa? • Mistä asioista sinä saat päättää päiväkodissa? Mistä asioista aikuiset päättävät päiväkodissa? LISÄKYSYMYKSET:Lapsi vastaa vanhemman haastattelemana

14. 1a. Vanhemmille jaetaan ennen vasukeskustelua Hyve 4-kaavake sekä heitä ja lasta koskevat lisäkysymykset, joihin liittyy myös tuen tarpeen arviointi. (Samoin lyhyt tiedote siitä, että lisäkysymykset koskevat kehittämishanketta.) • 1b. Tiimi tai vanhemman kanssa keskusteleva työntekijä täyttävät omalta kohdaltaan Hyve4-kaavaketta ja siihen liittyvät lisäkysymykset tuen tarpeen arviointeineen. Käytännön toteutus

15. 2. Vasu-keskustelussa käydään läpi Hyve 4 –kaavake ja muokataan se neuvolaan lähetettävään muotoon yhdessä vanhemman / vanhempien kanssa. Myös molempien tahojen täyttämät lisäkysymyskaavakkeet ja siihen liittyvät tuen arvioinnit lähetetään neuvolaan (vain parikkineuvoloihin), jos vanhemmat ovat allekirjoittaneet lisäkysymyslomakkeessa olevan luvan. Toteutus jatkuu…

16. Neuvolakäynnillä keskustellaan kokonaisuudesta ja terveydenhoitaja ja/tai lääkäri kirjoittavat palautteen päiväkotiin. • Palautteeseen tutustutaan päiväkodissa ja sen pohjalta tehdään mahdollisia muutoksia. • HUOM! Tämän kierroksen jälkeen päiväkodin keskustelun käynyt henkilö siirtää kaikki tiedot e-lomakkeelle (lapsen nimi poistetaan). Toteutus jatkuu

17. Pohtikaa pienryhmissä miten lasta koskevan HYVE-kaavakkeen täyttäminen hyödyttää yhteistyötä vanhempien, hoitopaikan ja neuvolan välillä. • Informatiivisuus, esimerkit • Vahvuudet  tuen tarve 45 minuuttia porinapoppoissa  yhteinen purku Ryhmätyö:

18. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki • Tarkkaavaisuus motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen • Kielellinen kehitys • Motoriset taidot ja omatoimisuus • Perheen esiin tuomat asiat, jotka vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen Ryhmätöiden purku

19. Vahvuudet: Hyvät käytöstavat, ei hakeudu riitatilanteisiin (on oppinut sosiaalisia taitoja veljien kautta; kun tulee riita, osaa lähteä pois ja tulla sanomaan aikuiselle rehellisesti), hyvä kaveri (pärjää kaikkien kanssa, pystyy pääsääntöisesti leikkimään kaikkien kanssa omassa ryhmässä: vararyhmässä on arka, hakeutuu tutun lapsen seuraan), rehellinen, • Tuen tarve: Johdateltavissa ja oman mielipiteen julkituominen on haasteellista. Seuraa välillä sivusta, antaa muiden touhuta enemmän kuin itse osallistuu. Ei ota johtajan roolia. Pieni ryhmä sopii lapselle. • Vaikea jäädä aamulla hoitopaikkaan. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki

20. Vahvuudet: Innokas pelaamaan pelejä, muistaa ja oppii säännöt. Hyvä kertomaan omat ajatuksensa, hyvä mielikuvitus, joka näkyy esim. roolileikeissä ja tarinoiden kertomissa. • Tuen tarpeet: Häiriintyy helposti ulkoisista ärsykkeistä (esim. toiset riehuu/ lautapeli häiriintyy toisten leikkiäänistä), unohtaa tekemisen (esim. pukeutuminen/ lapsi unohtaa keskittyä peliin) Rauhallinen tila ja aikuisen läsnäolo auttavat keskittymisessä ja tekemisen loppuun saattamisessa. Lapsi keskittyy elokuvissa, mutta yhden jännitys/nauru tarttuu, lapsi unohtaa seurata esitystä ja keskittyy kaveriin. Tarkkaavaisuus, motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen

21. Vahvuudet: Tuo asioita esille. Uskaltaa tuoda asiat esille ja hyvä muisti (esim. muistaa mitä viikonloppuna on tehnyt / oppii uusia lauluja ja loruja helposti). Jaksaa keskittyä kirjojen kuunteluun. • Tuen tarve: Puhe epäselvää. R, s, k, ng –äänteet puuttuvat. Innostuessa puhe epäselvää ( jää tankkaamaan sanoja). Annetaan lapsen rauhassa kertoa asiansa, rohkaistaan puhumaan. Kielellinen kehitys

22. Vahvuudet: Ei hienomotoriikassa ongelmia (taitava piirtämään, kynäote, käyttää haarukkaa ja veistä, leikkaa saksilla). • Tuen tarve: Karkeamotoriikassa (arkuus): portaissa ei uskalla kulkea vuoroaskelin, alas tulee takaperin. Kompastelee ja kaatuilee. Hyppii jäykästi. Metsässä liikkuminen vaikeaa. Arka kiipeilemään. Tarjotaan monipuolista liikuntaa, portaita alas tullessa aikuinen taluttaa, jätetään rattaat pois myös kotona. Rohkaistaan lasta liikkumaan erilaisissa maastoissa ja välineissä Motoriset taidot ja omatoimisuus

23. Esimerkkejä lisää koskien kaavakkeiden täyttämistä

24. Vahvuudet: - Lapsi jäljittelee ja matkii, kokeilee miten siihen reagoidaan • …Lapsi osaa noudattaa sääntöjä, korjaa myös kavereita • Esimerkki antaisi tartuntapintaa. Mitä jäljittelee tai matkii? Millaisten asioiden kautta kokeilee, miten reagoidaan (aikuinen vai lapsi?) • Mitä sääntöjä osaa noudattaa ja missä on erityisen tarkka?

25. Sekä kotona että päiväkodissa E:llä on ennakkoluuloja syömisen kanssa. Hän on pieniruokainen ja usein ei muuta kuin maista ruokaa varsinkin jos ruoka on uutta ja sen rakenne väärää. Päiväkodissa on sovittu, että yhden kerran maistetaan. Syömättä oleminen vaikuttaa E:n mielialaan sekä myös vatsan toimintaan. • Neuvola:Vastaanotolla reipas, luontevasti vuorovaikutuksessa. • Neuvola ei reagoi mitenkään ruoka-asiaan? • Vasta viimeiseen kohtaan laitettu: -Äidin kanssa keskustelimme erityisesti E:n ruokailuun liittyvistä asioista - siitä miten ruokavalion saisi monipuolisemmaksi. Äiti kokee helpompana E:tä ajatellen valmistaa ruokaa, jota E varmasti syö. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki

26. Aktiivinen liikkuja. Rohkea ja reipas leikkikaveri. Pidetty leikkikaveri. Autot kiinnostavat kovin. Roolileikkejä alkanut tulla enemmän. Iloinen ja kokeilunhaluinen. Aina valmis kokeilemaan uusia asioita. Huumorintajuinen. • Harjoitellaan pitkäkestoisempaa leikkimistä ja mahdollistetaan leikin jatkuminen esim. seuraavana päivänä. • Vahva oma mieli. • Tuotu esille myös, millaisessa ”statuksessa” on kavereiden kanssa. • Kuvattu, miten asioita tuetaan Miten vahva oma mieli tulee ilmi ja mitä se vaikuttaa muihin?

27. Tuen tarve: Vanhemmat kuvaavat ujoksi kohdatessaan vieraita ihmisiä. Uusissa tilanteissa piiloutuu äidin selän taakse. Päiväkodissa uudet tilanteet ja ihmiset hämmentävät lasta. Päiväkodissa usein kieltäytyy tilanteista, joissa kokee epävarmuutta. Tarvitsee tukea vuorovaikutus- ja leikkitaidoissa. Vuorovaikutteinen kommunikointi vähäistä. Ei tee itse aloitteita toisia lapsia kohtaan, eikä yleensä lähde mukaan toisten lasten aloitteisiin. Välillä seurailee toisten puuhia sivummalta. • Myös vanhemmat ovat huomanneet, että esim. puistossa ei ota kontaktia toisiin lapsiin. Vuorovaikutus ja kontaktinotto aikuisiin on kehittynyt syksyn aikana, mutta se on paljon vielä kiinni lapsen omasta halusta olla vuorovaikutuksessa. Leikkii aina yksin ja leikki usein samaa autolla ajelua. • Tuen tarve lienee selvinnyt, tuen määrän arvioiminen voisi konkretisoida tilannetta ja auttaa jatkossa. • Eikö vielä neuvolan palautetta?

28. Hän on varovainen ja pelokas osallistumaan uusiin tilanteisiin. Hän ei vielä pysty erottamaan toden ja kuvitellun rajaa. Hän kokee kuvittelemansa tai toisten lasten kertomat kuvitteelliset asiat todeksi. Hän osittaa luovaa mielikuvitusta keksiessään pelon aiheita. On herkkä koville äänille. • Päiväkodissa rohkaisemme häntä osallistumaan uusiin tilanteisiin kannustamalla, olemalla mukana hänen vierellään. . • Nla: Keskusteltu vanhempien kanssa J:n pelokkuudesta mikä ei tule täällä esille. Halutessaan voivat ottaa yhteyttä neuvolapsykologiin. Neuvolan palaute päivähoidolle (th/lääkäri) Yhteistyökykyinen poika. Jää mielellään hoitajan kanssa kahdestaan tekemään 4-v tarkastukseen liittyviä asioita. • Konkreettista kuvausta • Kuvattu, miten pk:ssa tuetaan. • Neuvola tuo hyvin esille, että huoli otettu esille neuvolassa ja kerrottu mahdollisuudesta tukeen.

29. vahvuudet: Lapsi on kiinnostunut ympärillään tapahtuvista asioista. Pohtii ja miettii asioita, jääden omiin ajatuksiin. Tämä näkyy erilasina kysymyksinä; mitä jokin asia tarkoittaa. Lapsella on halu oppia ja motivaatio tehdä itse asioita. Hän tulee mielellään mukaan yhteiseen toimintaan. • Tuen tarve: arjen tilanteissa, kuten siirtymä- ja pukemistilanteissa lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa; tukea ja ohjausta pysähtyäkseen ja keskittyäkseen olennaiseen. Sanallisten toimintaohjeiden tukena päiväkodissa on käytössä kuvat, esimerkiksi lepohetkellä on lapsen sängyn vieressä nukkumis-ja hiljaisuusmerkit, jotka selvästi auttavat lasta rauhoittumaan. • neuvolan palaute: lapsi jaksaa hyvin keskittyä tehtäviin. Joihinkin tehtäviin tarvitsi selkeitä ohjeita. Päiväkodissa käytettävät kuvat ovat hyvä tukimuoto. Keskusteltu äidin kanssa siirtymätilanteista, eivät koe tätä ongelmana. Tarvittaessa voivat kuitenkin ottaa yhteyttä neuvolapsykologiin. • Kaikki yleismaininnat tarkennettu konkreettisesti. • Kuvattu, miten pk:ssa tuetaan. • Neuvolan palaute huomioi päiväkodin lähetetekstin ja kertoi asioista keskustellun äidin kanssa. Samoin kertoivat antaneensa mahdollisuuden yhteydenottoon psykologiin. Tarkkaavaisuus motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen