Kehityspsykologia

1. Kehityspsykologia

2. Kehitys • Jatkuu läpi elämänkaaren • Joustaa (sisältää muutosmahdollisuuden perimän, ympäristön ja omien valintojen rajoissa • On dynaamista, ”monisuuntaista” • Lisääntyviä kykyjä, esim. Käsitteellinen ajattelu • Väheneviä taitoja, esim. Aistien toiminta heikkenee • Pitkän pysyvät taidot, esim. kieli • On kasautuvaa ja osin vaiheittaista • Sisältää • Herkkyyskausia, jolloin alttius oppia jotakin on suuri • Kriittisiä kausia, jolloin taitoa ilman virikkeitä ei saavuteta

3. Monitaustaista, useat tekijät vaikuttavat • Perinnöllisyys, geenit • Historiallinen aika • Yhteiskunnalliset järjestelmät • Kulttuurin asenteet, arvot, normit • Taloudellinen tilanne, poliittiset ratkaisut, uskonto • Teknologian asema • Ihmisen omat valinnat

5. Lähi – ja etävaikuttajat

6. Mitä kulttuurilla tarkoitetaan? • Kulttuuri voi olla aineellista, materiaa (tekniikka, tavarat) • Kulttuuri voi olla henkistä (ajatukset, teot, tuotokset, taide) • Kulttuuri ilmenee viestinnässä, säännöissä ja normeissa, tavassa kokea maailma • Kulttuurissa siirretään tietoa, mm. Traditiot, historia • Kulttuurit sosiaalistavat jäseniään • Kieli ja kulttuuri heijastavat toisiaan.

7. Mihin kulttuuri vaikuttaa? • Yhteisöllisyyteen (individualistiset ja kollektiiviset) • Ajan kokemiseen (lineaarinen/syklinen, rytmit, luonto, vuorokausi, kello jne.) • Tasa-arvoon sukupuolten välillä • Feminiinisyyteen – maskuliinisuuteen • Sallivuuteen – hyväksyntään, ajatteluun, oraaliin • Vallan muotoihin • Viestintään ja kieleen Kanavia, joiden kautta kulttuuri vaikuttaa ovat: henkilövaikuttajat, opetus, kasvatus, koulutus, lainsäädäntöja tiedotusvälineet.

8. Universaalisia piirteitä kaikissa kulttuureissa • Ryhmiin liittyminen, sosiaalinen sidonnaisuus, kiinnittyminen • Jonkinlainen perhejärjestelmä ja jälkeläisten hoivaaminen • Pukeutuminen (ruumiin eri osat tavuja), koristutuminen • Tavaranvaihto, kaupankäynti • Uskonnollisuus • Myyttejä ja tarustoja, kertomuksia suurista sankareista jne. • Tunteiden ilmaisu

9. Suuria eroja kehitykseen aiheuttavat kulttuureissa esim. • Yhteiskuntajärjestelmän murtuminen (esim. Kommunismin synty ja luhistuminen) • Historiallinen aika (sodat, jälleenrakennus) • Maantieteelliset seikat (vuoristo, eristyneisyys) • Taloudelliset seikat (pääomat, tuottavuus, mitä arvostetaan kulloinkin) • Teknologian kehittyminen • Viestinnän kansainvälistyminen, globalisaatio laajemmin (terrorismi) • Tavat, asenteet, käytänteet esim. Työhön, sukupuoleen, päihteisiin, rooleihin yms. liittyvät

10. Temperamentti • Tapa toimia • Käyttäytymistyyli • Ihmiselle ominaiset, melko pysyvät reagointitavat • Yksilöllinen • Erotettavissa varhain • Geneettinen alttius • Temperamenttipiirteitä: esim. Ujous, aktiivisuus, säännöllisyys • Temperamenttityyppejä: helppo, vaikea, hitaasti lämpiävä

11. Tempperamenttipiirteet; Thomas ja Chess • Aktiivisuus • Rytmisyys • Lähestyminen tai vetäytyminen uusissa tilanteissa • Sopeutuminen • Vastaus- eli responsiivisuuskynnys • Reaktioiden voimakkuus • Mieliala • Häirittävyys • Tarkkaavuuden kesto ja sinnikkyys

12. Bowlby ja Ainsworth

13. Kiintymyssuhteet • Tutkittu vierastilannemenetelmällä, jonka luoja on Mary Ainsworth • Kohteena 1,5 –vuotiaat • 20 minuutin tilanteessa, noin 3 minuutin välein seuraa erialisia muunnelmia, jossa lapselle aiheutetaan stressaavia tapahtumia. Ensin hän jää vieraan kanssa kahden, lopulta kokonaan yksin. Äidin lähtö ja paluu, se, miten lapsi regoi, videoidaan kaikissa tilanteissa ja analysoidaan. Menetelmä on vaativa, vieras aikuinen tarvitsee mm. Sopivan valmennuksen.

14. Kiintymyssuhde väittämien avulla • 90 korttia ja 90 väittämää  jaetaan yhdeksään pinoon, toiseen laitetaan väittämät, jotka sopivat erittäin hyvin lapseen ja toiseen laitetaan ne, jotka eivät lainkaan sovi lapseen. Menetelmän avulla voidaan erottaa turvaton ja turvallinen kiintymyssuhde (jatkumo).

15. Turvallinen kiintymyssuhde Lapsi • Tutkii ympäristöä ja vuorovaikutus myönteistä • Hakee läheisyyttä stressitilanteessa • Toinen ylläpitää, palauttaa turvallisuuden tunnetta Hoitaja • Vastaanottavainen tunneilmaisuille • Jakaa ilon, pelon, hylkäämisen yms. Tunteet ja auttaa sitä kautta niiden säätelyssa

16. Välttelevästi kiintynyt Lapsi • Tutkii ympäristöä, ei huomioi hoitajaa • Ei tunnu stressaantuvan erosta • ei hae läheisyyttä, suojautuu tunteilta suuntautumalla toimintaan Hoitaja • Torjuu johdonmukaisesti negatiiviset tunneilmaisut • osoittaa vähän fyysistä läheisyyttä • Ilmaisee harvoin myönteisiä tunteita

17. Vastustavasti/ristiriitainen kiintynyt Lapsi • Ei tutki ympäristöä, varmistaa läheisyyden voimakkailla tunneilmaisuilla • Stressaantuu voimakkaasti erosta • Hakee läheisyyttä ambivalentisti, vihamielisesti Hoitaja • Kontrolloiva, tunkeileva • Passiivinen • Epäjohdonmukainen, vaikea ennakoida • Saatavilla, kun lapsi välttelee • Torjuu läheisyyden halua

18. Hajanainen kiintymystyyli • Lapsi ei ole kiintynyt selkeästi millään tavalla • Sekavanoloisia, hämmentyneitä, joskus he liikehtivät ja irvistelevät oudosti • Saattavat pelätä tai karttaa vanhempaansa • Tähän ryhmään kuuluvia lapsia on laiminlyöty pahoin.

19. Mikä kiintymyssuhteeseen vaikuttaa? • Äidin, isän tai muun vakituisen hoitajan sensitiivisyys, kyky vastata tarpeisiin ajallaan ja sopivasti • Lapsen synnynnäinen temperamentti • Vuorovaikutus, lapsen keinot • Oppiminen, kulttuurin tavat siirtyvät • Lapsi luo erilaisia kiintymyssuhteita ihmisiin.

20. Kiintymyssuhteen seurauksia • Vaikuttaa myöhempiin kiintymyssuhteisiin • Turvallisesti kiintyneiden toverisuhteet parempia, vähemmän konflikteja, kouluiässä vähemmän käytösongelmia • Vanhempien kiintymyssuhde omiin vanhempiinsa vaikuttaa siihen, miten hyvän kiintymyssuhteen he pystyvät luomaan lapsiinsa.

21. Kiintymyssuhteen tutkimiseen liittyviä ongelmia • Voiko kiintymyssuhde muuttua iän myötä? Asiaa ei tiedetä vielä. • Kiintymyssuhteilla voidaan selittää muita tekijöitä, esim. Luontaista temperamenttia tai aggressiota tai seksuaalisuutta. • Miten ympäristö vaikuttaa? Ollaanko pohjolassa tunneköyhiä, etelässä värikkäitä ja tunnekylläisiä? • Kiintymyssuhteiden vaikutus mielenterveyteen ja psyykkisiin häiriöihin ja myöhempään sopeutumiseen tutkiminen on kesken.

22. Daniel Stern Lastenpsykiatri, psykoanalyytikko

23. Mihin teoria keskittyy? • Teorian mukaan minätunne kehittyy varhain • Lapsen kehityksen kannalta olennaista on hoitavan aikuisen kyky lukea lapsen viestit vivahteineen, kyky tulkita ne ja vastata niihin oikealla hetkellä. • Lapsen minäkokemus ja suhde lähimpiin hoitajiin • Kyseessä virittäytyminen lapsen tunnemaailmaan tai tunteiden soinnuttaminen • Joye – pojan 4 ensimmäistä vuotta

24. Heräävä minä tunteiden maailmassa (0-2kk) • Lapsella on jo syntyessään valmiudet havaintojen tekoon • Lapsi pystyy monenlaisiin liikesuorituksiin ja oppimaan asiayhteyksiä • Lapsella sosiaalisia vuorovaikutuskykyjä • Lapsi aktiivinen tutkija ja kokija, johon vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tuntemukset ja seikat • Hajut, maut ja äänet yhdistyvät yhdeksi tunnelataukseksi

25. Ydinminä ja lähin sosiaalinen maailma (2-5kk) • Lapsi elää tässä ja nyt- tilanteita • Vuorovaikutuksen perustana ovat kasvot, ääni, kosketukset ja vartalon liikkeet • Sosiaalinen hymy • Lapselle syntyy kokemus itsestä toimijana (ydinminä) – tajuaa oman erillisyytensä ja saa itse aikaan muutoksia ympäristössä • Muistaa tuttuja tilanteita ja ihmisiä

26. Minä itse ja jaetut mielenmaisemat (5kk -1v) • Lapsi ymmärtää, että hänellä on oma, subjektiivinen mieli • Toinen ihminen ei voi nähdä lapsen haluja ja aikeita, ellei niitä kerro. Kaikilla ei ole samoja haluja. • Toisen ihmisen haluamiseen voi vaikuttaa • Piilo- ja kurkistusleikit kiinnostavat • Esinepysyvyys • Vierastaminen – sosiaalinen mallintaminen • Mielentilan jakaminen

27. Ydinminä ja lähin sosiaalinen maailma (2-5kk) • Lapsi elää tässä ja nyt- tilanteita • Vuorovaikutuksen perustana ovat kasvot, ääni, kosketukset ja vartalon liikkeet • Sosiaalinen hymy • Lapselle syntyy kokemus itsestä toimijana (ydinminä) – tajuaa oman erillisyytensä ja saa itse aikaan muutoksia ympäristössä • Muistaa tuttuja tilanteita ja ihmisiä

28. Kielellinen minä sanojen maailmassa (1-2v) • Lapsen mielikuvitus ja muisti kehittyvät, voi kuvitella asioita • Sanojen symbolinen maailma alkaa aueta • Sanojen avulla voidaan jakaa tunteita ja kokemuksia. Sanoilla voidaan keskustella asioista, jotka eivät ole läsnä. • Leikeissä voi jäljitellä asioita, joita oikeasti ei ole tehnyt. • Tunnistaa itsensä peilistä ja tietää sukupuolensa • Todellisuus ja mielikuvitus sekoittuvat.

29. Kertovan minä tarinan maailmassa (2,5-4v) • Lapsi elää vuoropuhelussa muiden kanssa • Lauseet pidempiä ja nivoutuvat yhteen, luo uutta todellisuutta sanoilla. • Lapselle on olemassa koettu todellisuus ja kerrottu todellisuus. • Lapsi yhdistää eri aikoja ja tapahtumia ja mielikuvitus on rikasta. • Tunteiden ja toiminnan maailma alkaa jäädä sanojen maailman varjoon.

30. Minäkäsityksen kehitys Kognitiivinen teoria

31. Peilisuhde • Päättelee muiden suhtautumisesta, millainen olen ja millainen kannattaa olla • ”kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?”

32. Samastuminen • Vanhempiin • Sisaruksiin, kavereihin • Kirjoita 3 adjektiivia, joissa olet samanlainen isäsi, äitisi ja parhaan ystäväsi kanssa. Mitkä kuvaavat parhaiten eli mikä on samastumisen osalta merkittävin?

33. Ihanneminä • Rakennetaan siitä, mitä ihaillaan itselleen tärkeissä ihmisissä

34. Itsetunto • Vakuuttuneisuus omasta arvosta kehittyy mm. peilisuhteessa

35. Minuuden kerroksellinen rakenne • Varhaiset ydinkokemukset organisoituvat (esim. Haava, jota ulkokerrokset suojelevat)

36. Sigmund Freud Psykoanalyysin perustaja

37. Viettivoima • Tiedostamaton viettivoima, libido, pyrkii mielihyvää tuottavien seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen • Eros, elämänvietti • Thanatos, kuolemanvietti • Viettienergian määrä on vakio • Vieteillä on biologinen pohja

38. Seksuaaliteoria • Autoeroottinen vaihe, kiinnostus itseen • Homoeroottinen vaihe, kiinnostus samaa sukupuolta oleviin ystäviin • Heteroeroottinen vaihe, murrosiässä kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen

39. Psykoseksuaaliset kehitysvaiheet • Oraalinen vaihe (1. ikävuosi) • Suu mielihyvän välittäjän (rinta, tutti) • Positiivinen jumittuminen  syöpöttely, juopottelu, tupakointi aikuisuudessa • Negatiivinen jumittuminen  aggressiivisuus, pessimismi • Anaalivaihe (2. ja 3. ikävuosi) • Mielihyvän kohteena peräsykko, siisteyskasvatus • Kiinnostus omaan kehoon  vaikutus aitiin • Häiriöt näkyvät likaisuutena, ”panttaamisena”, tai ylipedanttisuutena ja ylisiisteyteytenä

40. Fallinen vaihe (3-6) • Samastuminen omaan sukupuoleen • Oidipuskompleksi (pojilla)  minuuden ja itsekontrollin kehittymisen edellytyksenä • Muutoksi: sukupuoli-identiteetti vahvistuu, realiteettien taju paranee, haaveiden ja todellisuuden raja selkiytyy ja ajantaju lisääntyy • Tytöillä suhdetta isään kutsutaan Elektrakompleksiksi • Häiriöt johtavat loputtomaan tarpeeseen saada osakseen muiden taholta ihailua, jotta itsetunto pysyisi koossa  vaikea sitoutua, antaa tai ottaa vastaan läheisyyttä • peniskateus, kastraatiokompleksi

41. Latentenssi (kouluiän alku) • Seksuaaliset seikat eivät kiinnosta • Genitaalivaihe (murrosikä) • Kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen herää

42. Lapsen kognitiivinen kehitys

43. Muistin varhaisesta kehityksestä Vauvat muistavat implisiittisesti, eli reagoivat aiempien kokemustensa pohjalta ilman tietoista kokemusta muistamisesta. Vauvojen aivot muodostavat kokonaisvaltaisia malleja todellisuudesta. Vauva esim. Pystyy tunnistamaan suulla tunnustelemansa tutin myös näköaistimuksensa perusteella Ensimmäisen ikävuoden lopulla vauvalle on kehittynyt asioita ja tapahtumia koskevia yleisiä muistikuvia (ns. Semanttinen muisti). 1½ -vuotias pystyy palauttamaan mieleensä tapahtumaketjuja ja pystyy tietoisesti hakemaan muististaan tiettyjä kokemuksia koskevia tietoja.

44. Vasta myöhemmin lapselle muodostuu kokemus itsestä ajan jatkumossa (episodinen muisti). Kaksivuotias pystyy kertomaan omakohtaisista tapahtumista. Kehityksen myötä kyky muistinvaraiseen ”aikamatkailuun” ja itsen tiedostamiseen kehittyy edelleen.

45. Ajattelun kehitys – Piaget’n vaiheteoria

46. Piaget`n teorian keskeiset käsitteet

47. 1. Sensomotorinen ajattelu (0-2) • Toimintoja hallitsevat aistit ja refleksit  ajattelu on ei-kielellistä • 4 kk: yhdistää havainnon ja toiminnan jäsentyneeksi kokonaisuudeksi • 6kk: syy-seuraussuhteiden tajuaminen  tavoitteellinen toiminta lisääntyy (lelut löytyvät tyynyn alta) ja alkeellinen muisti kehittyy (kukkuu-leikit) • Esinepysyvyys • Symbolifunktion herääminen • Alkeellinen käsitys ajasta ja paikasta

48. 2. Esioperationaalinen vaihe Esikäsitteellinen vaihe (2-4) Intuitiivinen vaihe (4-6) • Itsekeskeisyys esim. Puhelimessa • Luokittelu alkeellista • Animistisyys • Maagisuus • Säilyvyyden heikko tajuaminen • Ajattelu voi päätyä virheelliseen tulokseen (autojen istutus, nuken tukan leikkaus) • Päätelmät havaintojen perusteella • Sanat herättävät henkilökohtaisia kokemuksia • ”oikeesti” ja ”leikisti” ero selkenee

50. 3. Konkreettisten operaatioiden vaihe (6-12) • Sidoksissa konkreettisiin esineisiin ja tilanteisiin, vertauskuvat ja sananlaskut kirjaimellisesti • Ajattelu laajenee • Ajantaju paranee, ulkomuisti hyvä, oppiminen pintasuuntautunutta • Ajantaju paranee (menneisyys- nykyisyys – tulevaisuus) • Ymmärtää asioiden käänteisyyden (5-2=3, 2+3=5) • Asymmetrinen ajattelu mahdollista, vaikka puhtaasti kielelliset tehtävät aiheuttavat ongelmia (a=b ja b=c, niin a=c) • Paikkojen ja sijainnin hahmottaminen paranee • Normien sisäistäminen