390 likes | 1.04k Views
Demensscreening. Screeningtest görs för att ur massan ”få fast” de personer som löper risk för att insjukna. Screening är nyttigt när: en progredierande sjukdom har en preklinisk fas före symtomen blir värre när en tidig diagnos kan lindra symtomen eller helt bota sjukdomen .
E N D
Demensscreening • Screeningtest görs för att ur massan ”få fast” de personer som löper risk för att insjukna. Screening är nyttigt när: • en progredierande sjukdom har en preklinisk fas före symtomen blir värre • när en tidig diagnos kan lindra symtomen eller helt bota sjukdomen
Sensitivitet = 1 = testet lyckas nappa alla de patienter som verkligen lider av en sjukdom • Specifitet = 1 = inga friska personer klassas som sjuka av testet
Kognitiivinen tehtäväsarja Juhani Salo, TAYS Laura Hokkanen, Helsingin yliopisto
Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä • Muistihäiriöiden kanssa työskentelevien kliinikoiden ja tutkijoiden kansallinen verkosto • julkaisuja vuodesta 1996 alkaen • 1997 ensimmäinen laaja kokous neuropsykologisista työskentelytavoista • Dementianseulonnan työryhmä: Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Juhani Salo, Tuomo Hänninen • 1999 CERAD-tehtäväsarjan käyttösuositus • SLL 1999;54:1967-1975.
Dementian varhaisdiagnostiikan kognitiivinen tehtäväsarja: CERAD • CERAD = The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease • USA:ssa vuonna 1986 aloitettu hanke, johon sisältyy kaikki dementiatutkimuksen erikoisalat • neuropsykologia, neuropatologia, kuvantaminen, psykiatria • http://neurology.mc.duke.edu/cerad.html
Suomalainen versiotehtäväsarjasta • Alkuperäismateriaali ja luvat • Albert Heyman, MD, Duke Medical Center, USA • Materiaalin kehittäminen ja soveltaminen • soveltuvuus suomalaiselle väestölle • käytettävyys perusterveydenhuollossa • soveltuvuus myös muihin kuin AT-peräisiin dementioihin • julkaiseminen suomen- ja ruotsinkielisinä versioina • Käsikirja ja tehtävämateriaali: Suomen Alzheimer -tutkimusseura 1999 • http://www.neuro.fi/cerad.htm
AUSTRALIA BRASILIA BULGARIA ENGLANTI ESPANJA HOLLANTI IRLANTI ISRAEL ITALIA ITÄVALTA JAMAIKA JAPANI KANADA KIINA KOREA PORTUGALI RANSKA SAKSA SUOMI SVEITSI TSEKKI CERAD-tehtäväsarjan versiot
CERAD kognitiivinen tehtäväsarja • Kielellinen sujuvuus: eläinkategoria • Nimeämistehtävä • Mini-Mental State Examination (MMSE) • Sanalistan oppiminen: välitön mieleenpalautus • Kopiointitehtävä • Sanalistan viivästetty mieleenpalautus • Sanalistan tunnistaminen • Kuvien viivästetty mieleenpalautus • Kellotaulun piirtäminen (lisätehtävänä kopioiminen)
1. Kielellinen sujuvuus • Kategorialuetteleminen: Minuutin ajan lueteltava mitä tahansa eläimiä • ”Frontaalinen” toiminnan ohjaus, joustavuus, sujuvuus ja kontrollointi • Semanttinen muisti • Kielellinen suoriutuminen • Katkaisupistemäärä < 15 oikeaa sanaa • Dementiassa määrällisesti heikon tuloksen lisäksi usein myös virheitä: saman sanan toistamista tai sekaantumista ja syrjähtelyä
2. Nimeämistehtävä • 15 kuvan nimeäminen: Yleisyys vaihtelee aivan tavallisista harvinaisempiin asioihin • Sänky, hammasharja, sakset, sieni, pyykkipoika, viulu, sarvikuono, kota, kanootti, pyramidi, pingviini, puujalat, sfinksi, majava, pelikaani • Kielellinen älykkyys ja kokemus vaikuttavat, mutta normaalisti suurin osa pystytään nimeämään • Katkaisupistemäärä < 11/15
3. Mini-Mental State Examination • Uusi konsensusversio 1999 • Kaksi vaihtoehtoista sanasarjaa • paita, ruskea, vilkas • ruusu, pallo, avain • Attentiotehtävässä vain yksi vaihtoehto: sadasta alaspäin laskeminen 7 kerrallaan • Kokonaistuloksen lisäksi on tarpeen tarkastella suoritusprofiilia: orientaatio 1/3 pisteistä • Katkaisupistemäärä < 25/30
4. Sanalistan oppiminen • ADAS-Cog -testin sanalista • Tutkittava lukee ääneen 10 sanaa ja palauttaa välittömästi mieleensä mahdollisimman monta • Toistetaan kolmeen kertaan • Dementiassa (erityisesti AT) kertaus ei auta normaaliin tapaan parantamaan tulosta • Oppiminen voi olla tehotonta myös muista syistä (depressio!)
5. Piirrosten kopiointi • ADAS-Cog -testin kuvat: • Kolme konstruktioltaan helpohkoa, kuutio vaikea • Piirtämisestä on hyötyä dementioiden erotusdiagnostiikassa ja seurannassa • Ei niinkään erottele varhaista AT:a normaalista ikääntymisestä
Sanalistan viivästetty mieleenpalautus (6) ja tunnistaminen (7) • Ennen kopiointitehtävää mieleenpainettujen sanojen mieleenpalauttaminen spontaanisti ja tunnistaen • vähintään 5 min viive • Spontaani palautus suhteutetaan 3. oppimiskerran tulokseen • Tehtäväsarjan diagnostisesti tärkein osio • Jo varhaisessa AT:ssa viive heikentää selvästi mieleenpalautuksen määrää • Terveet muistavat hyvin oppimansa ja tunnistavat lähes kaikki sanat • Katkaisupistemäärä < 80%
8. Piirrosten viivästetty mieleenpalauttaminen • Aiemmin kopioitujen neljän kuvion viivästetty mieleenpalautus • Tulos suhteutetaan kopioinnissa saatuun pistemäärään • Viivästetysti muistetaan normaalisti yli puolet • Katkaisupistemäärä < 60%
9. Kellotaulun piirtäminen • ”Kellotaulu, jossa näkyy kaikki kellon numerot ja viisarit osoittamassa aikaa 10 yli 11” • Suorituksesta arvioidaan sekä suunnittelua että visuokonstruktiivista toteutusta • Helppo normaaleille ikääntyneille, mutta alkavassa dementiassa herkästi vaikeutuu • Katkaisupistemäärä < 5/6 • Mallista kopioimisella (lisätehtävä) voidaan arvioida suunnitelmallisuuden ja hahmottamisen osuutta vaikeuksissa
Esimerkkejä kellotaulutehtävästä eri sairauksissa • Vapaa piirtäminen vs. kopiointi • Ref K Gnanalingham et al. JNNP 1997
CERAD-tehtäväsarjan käyttö I • Sanalista viivästettynä erottelee parhaiten MCI:n ja varhaisen Alzheimerin taudin normaalista • MMSE edelleen tärkeä dementian seulontamenetelmä • Muut tehtävät antavat lisätietoa, joka voi tukea dementian epäilyä ja auttaa arvioimaan muista kuin Alzheimerin taudista johtuvaa dementiaa • Potilaan tuntevan läheisen haastattelu on tärkeää • SLL 2001: 56: 527-535 Kysely muistihäiriöpotilaan läheiselle (oirekuva) • SLL 2000: 55; 2299-2304 Muistihäiriö-ja dementiapotilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi
CERAD-tehtäväsarjan käyttö II • CERAD:n avulla muistihäiriö- ja dementiapotilaiden lähettäminen jatkotutkimuksiin aikaistuu • Turhaa huolestuneisuutta muistivaikeuksista voidaan vähentää • Yhteinen väline perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon välillä etu • Tehtäväsarjan käyttökelpoisuutta vaalittava! • harjoittelu kotona vaikeuttaa tulosten tulkintaa
Finska normer och cut-off gränser • Finns för Språklig ledighet, benämning, MMSE, fördröjt återkallande av ordlista, igenkännande av ordlista, fördröjt återkallande av bilder, rita urtavlan. • FINNS EJ FÖR INLÄRNING AV ORDLISTA (SOM ÄR DET VIKTIGASTE TESTET FÖR DIFFERENTIERING MELLAN PREKLINISK DEMENS OCH ÅLDRANDE) OCH KOPIERINGSUPPGIFT
Finska normer och cut-off gränser • Normer finns ej heller för olika åldrar och olika utbildningsbakgrund
Praktiska instruktioner • Reservera 1,5 h för testningen • Gå först igenom varför du gör undersökningen och fyll i samtycke-blanketten • Gör en neuropsykologisk intervju (se föreläsningsdiorna från 31.3) • Du kan ge kvalitativ feed-back åt den du undersöker om du känner att du kan/vill • Du kan också säga att feed-backen kommer i skriftlig form efter att du fått handledning
Handledning • Förbered dig att ge anamnesen och presentera testresultaten (estimera primärnivån och använd normdatat från Karrasch & Laine för att skatta varje deltestprestation) • Skriv utkast till feedback enligt modell (se hemsidan)