130 likes | 210 Views
Starttiyrittäjyyden laajentaminen. Starttityöryhmän ehdotukset. 1. Haasteena aloittavan yrittäjyyden lisääminen. Nykyisestä työttömien starttijärjestelmästä hyvät kokemukset -> laajennetaan asiakaskuntaa. Uudistamisen tavoitteet:
E N D
Starttiyrittäjyyden laajentaminen Starttityöryhmän ehdotukset
1. Haasteena aloittavan yrittäjyyden lisääminen Nykyisestä työttömien starttijärjestelmästä hyvät kokemukset -> laajennetaan asiakaskuntaa Uudistamisen tavoitteet: Aloittavan yritystoiminnan määrän oleellinen kasvattaminen. Tavoitteena yritysten perustamisten määrän kasvu nykyisestä 22 000:sta n. 30 000 yritykseen vuosittain Starttirahaa saaneiden yritysten eloonjäämisasteen tulee säilyä korkeana Aloittavia ja nuoria yrityksiä rohkaistava kasvuhakuisuuteen ja työllistämiseen. Pitkän aikavälin työllisyystavoitteena on 2,5 työpaikkaa/starttiyritys Toimenpiteet toteutetaan hallituksen asettamien budjettikehysten puitteissa Lisäksi työryhmä pitää tärkeänä, että yrittäjyyden politiikkaohjelmassa toteutetaan hankkeita, jotka tukevat starttiyrittäjyyden lisääntymistä.
2. Starttirahajärjestelmän määrittely ja laajuus • Nykyinen järjestelmä: • toimeentulotuki työttömälle • edellyttää yrittäjäkokemusta tai -koulutusta • asiantuntijalausunto tarvittaessa • oltava kannattavan toiminnan edellytykset • ei saa vääristää kilpailua • käynnistysvaiheessa mahd. saada neuvontaa • harkinnanvarainen • Kehittämisvaihtoehtoja: • laajennetaan kaikkiin yrittäjäksi ryhtyviin • laajennetaan valikoituun kohdejoukkoon • Kehittämisehdotukset: Rahoitus voidaan suunnata • työttömiin • työttömyysuhan alaisiin • palkkatyöstä yrittäjiksi siirtyviin • opintonsa ja koulunsa päättäneisiin • kotityöstä yrittäjiksi ryhtyviin • Rahoitusta ei myönnetä ns. pakkoyrittäjyyteen
3. Starttirahoituksen kesto, taso ja porrastus • Nykyinen järjestelmä: • maksimipituus 10 kk, keskimäärin 5,7 kk • rahoitus yrityksen perustamisesta lähtien • 430-770 €/kk, keskimäärin 650 €/kk • Kehittämisehdotukset: • starttirahoituksen kestoa pidennetään 12 kk:een • otetaan käyttöön porrastus: • 1. vaihe, 6 kk 650€/kk • väliarvio • 2. vaihe, 6 kk 500€/kk • mitoitus tarkistetaan vuosittain ottaen huomioon kokemukset ja käytettävissä olevat määrärahat
4. Starttiyrittäjälle tarjolla olevat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut • Nykyinen järjestelmä: • monipuolinen rahoitus- ja palveluverkosto: työvoima- toimistot, uusyrityskeskukset, rakennerahastoprojektit, Finnvera, TE-keskukset, Tekes, Sitra, kunnat, yksityiset yritykset jne. • lukuisia samaan tähtääviä, erikseen toimivia organisaatioita • Kehittämisehdotukset: • palveluja kanavoidaan ”yhden luukun” periaatteella seudullisten yrityspalvelujen kautta (20 seutua v. 2004, 50 seutua v. 2007) • organisointivastuu TE- keskuksilla ja työvoimatoi- mistoilla • erikoispalveluja tarvitsevat ohjataan ao. palveluorgani- saatioon
5. Starttirahoitukseen liittyvä yrittäjyyskoulutus • Nykyinen järjestelmä: • starttiraha edellyttää yrittäjyyskokemusta tai -koulutusta • yrittäjyyskoulutus voidaan tarjota työvoimapoliittisena koulutuksena • Kehittämisehdotukset: • starttiyrittäjältä edellytetään riittävää liikkeenjohdon ja ammattialan osaamista • koulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena/ KTM:n tilaamana/ ESR-koulutuksena • TE-keskus /seudullinen yrityspalvelu/ työvoimatoimisto organisoi
6. Starttirahoitukseen liittyvät asiantuntijapalvelut • Nykyinen järjestelmä: • tarvittaessa hankitaan lausunto yrityksen liike- idean elinkelpoisuudesta • yrityksen perustamis- vaiheessa mahdollisuus saada konsultatiivista tukea • Kehittämisehdotukset: • kaikille yrittäjyyttä harkitseville mahdollisuus yrittäjyyskoulu- tukseen ja konsultatiiviseen työskentelyyn ennen yritys- toiminnan aloittamista • asiantuntijapalvelujen hankinnassa tukeudutaan seudullisiin yrityspalveluihin • mahdollisuus saada konsultatiivista tukea myös perustamisen jälkeisen starttirahoituskauden aikana • starttikauden jälkeen maksullista konsultatiivista tukea
7. Yrittäjyyden ESR-tuotekehityshanke • käynnistetään vuosiksi 2004-2006 • valtakunnallinen • toteutus projekteina, 3- , 2- ja 1-alueen tavoiteohjelmat • rahoitus pääosin ns. suoritusvarauksesta, maksatus voi jatkua v. 2008 loppuun • TM koordinoi yhteistyössä KTM:n ja OPM:n kanssa • asetetaan valtakunnallinen johtoryhmä • raportointi etenemisestä yrittäjyyden ja työllisyyden politiikkaohjelmien yhteydessä • Hankkeella toteutetaan: • starttiraha palkansaajille, opiskelunsa päättäneille ja kotityöstä yrittäjiksi siirtyville • alueellista ja paikallista yrittäjyyskoulutusta ja konsultointia kaikille yrittäjäksi ryhtyville ja starttirahaa saaneille • hanketta koordinoiva ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoa edistävä projekti- ja tuotekehityskoordinaattori
8. Starttirahoituksen hallinto • Nykyinen järjestelmä: • osa työhallinnon työllistämistukijärjestelmää • rahoituksen pituuksissa ja tasossa alueellisia eroja • Kehittämisehdotukset: • starttiraha työhallinnon säädöksien mukaan, starttirahapäätökset tehdään työvoimatoimistoissa • ehdot sellaisiksi, että taso ja pituudet ovat kaikilla alueilla samanlaiset • koulutuksen ja konsultatiivisen tuen organisointi eri hallinnonalojen yhteishankkeena • eri rahoittajille (työvoimatoimisto, Finnvera) yhteinen lomakepohja ja käsittelymenettely • jos tavoitteena olisi 10 000 startti- rahapäätöstä edellyttäisi 30 000 asiakkaan hankkeiden käsittelyä
9. Rahoitusjärjestelmä • Nykyinen järjestelmä: • viime vuosina n. 15 milj. euroa työhallinnon budjetissa • lausuntoihin v. 2002 budjetoitu 800 000 euroa • Kehittämisehdotukset: • työttömien ja työttömyysuhan alaisten starttiraha TM:n kansallisesta rahasta • palkkatyöstä siirtyville perustetaan koko maan kattava ESR-tuotekehityshanke joka sisältää: • varsinaisen starttirahan, konsultointia ja mentorointia • starttijärjestelmän kehittämis- projektin • TM:n, KTM:n ja OPM:n yhteishanke
10. Alustavat työllisyysvaikutukset • Arvio starttijärjestelmän vuosittaisista työllisyysvaikutuksista (nettovaikutukset) vuonna 2010: • uusia starttiyrityksiä syntyy vuosittain 10 000 • palkkatyöstä starttiyrittäjäksi ryhtymisen (5 000) työpaikkavaikutukset ovat 10 000 uutta työpaikkaa • työttömien perustamien starttiyritysten (5 000) työpaikkavaikutukset ovat 12 500 uutta työpaikkaa • Uudistetun starttijärjestelmän nettotyöllisyysvaikutukset / vuosi ovat 22 500 vuonna 2010.
Starttiyrittäjyyden laajentaminen Nykyinen kohderyhmä: Työtön henkilö, jolla liikeidea Laajennettu kohderyhmä: Työttömät, palkkatyöstä siirtyvät, opintonsa/koulunsa päättäneet, kotityöstä siirtyvät PANOS(Asiantuntijan panos,määrärahat) TUOTOS(Muutos kohderyhmässä) Yritystoiminnan käynnistyminen: Liikeidean ja henkilönvalmiuksien kehittäminen*: Nykyinen järjestelmä n. 4 000 / v. - koulutus - konsultointi Laajennettu järj. n. 10 000 / v. ? • tarjotaan kaikille • syvennettynä starttirahan saajille Starttihakemuksenkäsittely**: Työllisyyden kasvu runsaat 20 000/v. - päätös, tukena asiantuntijalausunto Liikevaihdon kasvu • Muu rahoitus: • Yksityinen rahoitus • Finnvera • TE-keskus - välitarkastelu ja jatkopäätös Yritysten henkiinjäämisaste (5 v.) Laatupalaute * työvoimatoimisto, seudullinen yrityspalvelu, TE-keskus ** työvoimatoimisto