150 likes | 304 Views
Liennytys:. Paremmat supervaltojen väliset suhteet 1960- luvun lopulla ja 1970-luvulla. Mitkä olivat tärkeimmät taustasyyt (2 kpl) liennytyksen alkamiselle? Missä asioissa liennytys näkyi käytännössä? (3 kpl) Milloin liennytyksen vaihe alkoi loppua ja mistä syystä?
E N D
Liennytys: • Paremmat supervaltojen väliset suhteet 1960- luvun lopulla ja 1970-luvulla. • Mitkä olivat tärkeimmät taustasyyt (2 kpl) liennytyksen alkamiselle? • Missä asioissa liennytys näkyi käytännössä? (3 kpl) • Milloin liennytyksen vaihe alkoi loppua ja mistä syystä? • Mitä liennytyksen jälkeen tapahtui kansainvälisissä suhteissa?
1) Ydinsodan pelko taustasyynä: • Kuuban kriisin aikana käytiin suursodan partaalla => Ydinsodan aiheuttaman tuhon pelko • Ydinaseiden määrä oli kasvanut 1950 – luvulla valtavasti => Tajuttiin, että ydinsota tuhoaa molemmat suurvallat = ”MAD”, ”Mutual Assured Destruction” • Toisaalta 1960-luvulla alkoi kehittyä Ydinasepariteetti , kummallakin supervallalla oli kyky tuhota kokonaan toinen => Ydinaseiden rajoittaminenoli järkevää
2) Saksojen suhteet taustasyynä: • Saksassa kiteytyi koko kylmän sodan aikainen ristiriita. Saksojen välillä huonot suhteet. Ei YK-jäsenyyttä, ns. Hallsteinin oppi Länsi-Saksassa (Ei suhteita maihin, jotka ylläpitävät suhteita itä-Saksaan) • Suhteiden paraneminen 1970-luvun alussa, kun länsi-Saksan johtoon tuli demarit, johdossa Willy Brandt
Äänestä Willy Brandtia - Jotta voisit elää myös huomenna rauhassa!
Seuraus 1: Aseistariisunta: • ALKU: • Ydinkoekieltosopimus 1963 • Ydinaseiden levittämiskielto 1968 • Merenpohja-kokeiden kielto 1971 • Biologisten aseiden kielto 1971 • Ydinaseiden rajoittaminen: Vuonna 1970 supervalloilla pariteetti ydinaseiden suhteen => Molemmilla motiivi rajoittaa aseistusta
Aserajoitussopimukset • 1972 SALT I (Strategic Arms Limitation Treaty) USA : 1000 maastalaukaistavaa ja 650 sukellusveneistä laukaistavaa NL : 1600 maastalaukaistavaa ja 740 sukellusveneistä laukaistavaa • + Mannertenvälisten ohjusten kehittelytauko • 1979 SALT II Molemmille 2250 ohjusta, joista 1320 monikärkisiä EI tullut voimaan! • 1988 IBM sopimus Keskipitkän matkan (500 – 5000 km) ohjusten tuhoamissopimus • 1991 START I Neuvostoliitto vähentää: 11012 kärkeä => 6163 Yhdysvallat vähentää: 12640 kärkeä => 8556 • 1993 START II Venäjä: 3000 ohjusta, USA 3500 Muuta: ABM (Anti-ballistic missile) sopimus 1972 TAE – sopimus 1990 (tavanomaiset aseet)
Seuraus 2: Saksojen suhteet • => Perussopimus 1972, YK – jäsenyydet 1973. NL+Saksa+Puola naapuruussopimus • => Länsi-Saksakin hyväksyi toisen maailmansodan jälkeiset Saksan rajat sekä Itä-Saksan valtion olemassaolon
Seuraus 3: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) 1975 • Kokousta suunniteltu pitkään, vasta 1970-luvulla onnistui, kun Saksojen suhteet olivat parantuneet • Läsnä: NL + USA + Kanada sekä kaikki Euroopan maat Albaniaa lukuun ottamatta • Valmistelevat kokoukset v. 1972 lähtien • Neljä aihepiiriä (”koria”) • Poliittiset, taloudelliset, kulttuuri- ja ihmisoikeuskysymykset, sekä ETYK – prosessin jatko • Tulos: • ETYK – päätösasiakirja: Rauhan edistäminen ja luottamuksen lisääminen, rajojen loukkaamattomuus. • Länsi antoi kommunistimaille periksi ihmisoikeuskysymyksissä!
ETYK vahvisti Suomen puolueetonta statusta ja oli voitto presidentti Kekkoselle • Huolimatta epäonnistumisista ihmisoikeuskysymyksissä, kokouksen pohjalta syntynyt ETYJ – järjestö on osoittautunut hyödyllieseksi, samoin kuin ns. seurantakokoukset
Liennytyksen rajat: • Liennytys ei missään vaiheessa poistanut jännitettä supervaltojen väliltä • Esim. 1970 – luvun alussa käytiin kokoajan Vietnamin sotaa, jossa Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamia ja Neuvostoliitto Pohjois-Vietnamia • Afrikassa Angolan sisällissota 1976 alkaen lisäsi jännitettä, sillä sotaan osallistui länsimaiden palkkasotureita ja kuubalaisia vallankumouksellisia. Neuvostoliitto aseisti UNITA:n sissejä
Liennytyksen loppu: • Brezhnevin loppukausi oli vanhoillista aikaa Neuvostoliitossa => heijastui ulkopolitiikkaan • Afganistanin sota 1979 – 1987 kiristi kansainvälisiä suhteita. USA tuki Afganistanin sissejä • Ronald Reaganin presidenttikaudella 1981 – 1989 USA:n ulkopolitiikka koveni. Varustelumenoja kasvatettiin. Esim. ”tähtien sota” hanke • USA:n ulkopolitiikka kovaa, esim. Grenadan miehitys 1983. • Iso-Britanniassa konservatiivinen pääministeri Margaret Thatcher tuki USA:ta ja vei Iso-Britannian konfliktiin Argentiinan kanssa 1982 Falklandin saarten omistuksesta • Lisäksi supervaltojen välejä kiristi Kiista Eurooppaan tuotavista risteilyohjuksista
Afganistanin sota 1979 - 1987 • Neuvostoliitto pystytti 1970 – luvun lopussa itselleen mieluisan hallituksen Afganistaniin • Syntyi hallitusta vastustava sissiliike. Neuvostoliitto lähetti joukkojaan 28.12.1979 hallituksen tueksi. • Seurasi miehityssota 1987 asti. Neuvostoliitto kärsi tuntuvia tappioita vuoristossa piileskelevien ja USA:n aseistamien sissien iskuissa • Sota raunioitti Afganistanin ja johti sisällissotaa 1990 – luvulla, jonka seurauksena Talebanit pääsivät valtaan, ja johtivat maata aina vuoteen 2002 asti
Falklandin sota oli ehkä viimeinen Iso-Britannian yksin suorittama laajamittainen sotilasoperaatio maailmalla • Argentiina katsoi, että sen rannikolla sijaitsevat Falklandin saaret kuuluvat sille, ja valtasi saaret 1982 • Iso-Britannia oli liittänyt saaret kruununsa alle imperialismin aikana • Margaret Thatcher ei voinut hyväksyä arvovaltatappiota kehitysmaalta ja lähetti kuninkaallisen laivaston palauttamaan saaret Brittien haltuun • Seuranneessa sodassa Britit menettivät useita laivoja, mutta onnistuivat melko nopeasti palauttamaan saaret joukkojensa haltuun • Viimeinen imperialismin ajalta periytyvä sota? Ei ehkä…