Case: tuottajaorganisaatiot

1. Case: tuottajaorganisaatiot Katarina Lassheikki Puutarhaliitto ry

2. Tuottajaorganisaatioiden merkityksestä HeVi alalla Suomessa Koottua tietoa tuottajaorganisaatiotoiminnasta Tuottajaorganisaation perusrakenne Yhteistoiminnan plussat ja miinukset Käytännön esimerkkejä tuottajaorganisaatioista … Toimialaorganisaatioista … ?

3. Tuottajaorganisaatioiden osuus hedelmien, vihannesten ja marjojen kokonaistuotannosta Lähde: MAVI Rahastotuen määrä, €

4. www.puutarhaliitto.fi

8. Ammattitaitoinen henkilökunta voi keskittyä markkinointiin, mikä puolestaan vahvistaa • Asiakaslähtöisyyttä • Tuotevalikoiman kehittämistä • Hintaneuvotteluasemaa • Laadunhallintaa • Kustannustehokkuutta • Toiminnan suunnitelmallisuutta • Menekkiä • Herättää luottamusta markkinoilla ja tuo näkyvyyttä • Viljelijä voi keskittyä tuotantoon, mikä edistää: • tuotantotoiminnan ja tuotteiden laatua, • suunnitelmallisuutta, • jaksamista, • vähentää riskejä • Lisää tekemisen meininkiä!

9. Voidaan sijoittaa markkinoitiin • On mitä tarjota • Esillepanoon ja pakkauksiin voidaan satsata • Markkinointitoimenpiteiden osumatarkkuus paranee • Itse aiheutettu hintakilpailu vähenee • Toimintamalleja yhtenäistämällä päällekkäisyyksistä eroon, säästöjä ja enemmän laatua • Laatupolitiikka + puolueeton laadunvalvonta • Paras teknologia mahd ottaa käyttöön • Paremmat kilpailutusmahdollisuudet • Paremmat mahdollisuudet työvoiman saantiin ja työhuippujen tasaukseen • Reititysten optimointimahdollisuus lisääntyy

10. YHTEISTOIMINNAN KOMPASTUSKIVIÄ • Avainhenkilöiden valinnan onnistuminen, toimiiko yhtiön edun mukaisesti ja riittävällä tehokkuudella? • Hallituksen vastuu ja taloustaju (velka syntyy nopeasti mutta lyhenee hitaasti!) • Kollektiivinen vastuuttomuus • Myyntisaatavat hallittava, päiväsaldot suuria • Investointien suhde liikevaihtoon ja takaisinmaksun hallinta • Kriittinen massa jää liian pieneksi, perittävät provisiot eivät riitä kattamaan yhteisyrityksen kuluja • Jäsenten ohimyynti, heikko sitoutuminen • Yhtenäisen laatukäsitteen puuttuminen – rimanalituksia, kinaa ja reklamaatioita • Säännöistä piittaamattomuus, epäselvät säännöt, sanktioiden ja valvonnan puuttuminen • Businessajattelun puute, talkoohengellä ei pitkälle pötki

13. Osuuskunta perustettu 1957 Omistajana noin 200 viljelijää, suurin osa kasvihuoneviljelijöitä Yrityksen tehtävänä on kuljettaa vihannekset tuottajilta keskuspakkaamoon ja lajitella, pakata sekä markkinoida ne asiakkaille koko Suomeen. Päätuotteet: tomaatti ja kurkku. Valikoimassa myös muita vihanneksia. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 13 milj. yksikköä, josta noin 9,5 milj. kg on tomaattia ja 3,5 milj. kg kurkkua. Yhteisyrityksellä tuotantotilaa noin 5 000 m2. Yhtiön liikevaihto n 37 milj €:

14. Henkilöstö Toimitusjohtaja Myyntiesimies Myyjät 2 kpl Kirjanpitäjä Laskuttaja Tilitysten hoitaja Viljely- ja laatukonsulentti Varastopäällikkö Varastoesimies Vahtimestari Useita pakkaamotyöntekijöitä Kiireisimpänä kautena yrityksessä työskentelee 45 henkilöä.

16. Yrityksen perustivat vuonna 1984 Heimo Ruohonen ja Olli Suolahti. Yritys siirtyi ahvenanmaalaisomistukseen vuonna 1995 ja varsinaissuomalaisten viljelijöiden omistukseen vuonna 1999. Osakasviljelijöitä noin 70. Lisäksi raaka-aineita hankitaan noin kahdeltasadalta sopimusviljelijältä. Yhteensä avomaavihannesten ja perunan viljelyalaa on noin 800 hehtaaria. Vihannes-Laitila Oy luo hyvinvointia kuluttajille, asiakkailleen sekä omistaja-/sopimusviljelijöilleen pakkaamalla sekä jatkojalostamalla kannattavasti puhtaita, laadukkaita, ravintorikkaita vihanneksia kehittäen samalla jatkuvasti yhteistyötä ja toimintaansa. Vihannes-Laitila Oy omistaa 40 prosenttia varhaisperunaa ja porkkanaa pakkaavasta Juures Vakka Oy:stä sekä 100 prosenttia Juurespaja Oy:stä. Kiinteistö Oy Laitilan Trekoli on Vihannes-Laitilan tytäryhtiö. Tuotevalikoimassa kuluttaja- sekä teollisuus- ja suurkeittiötuotteet (useita pakkauskokoja ja pakkaustyyppejä, tuotteet joko pestyinä, kuorittuina, pätkittynä tai paloiteltuna). Yritys työllistää noin 50 hlöä.

17. Konsernin liikevaihto n 17 milj €: Henkilöstö : Toimitusjohtaja Myyntiesimies Laskuttaja Lähettämövastuuhenkilö Tuotantojohtaja Tuotannon esimiehiä 3 kpl Laatu - ja kehityspäällikkö Useita pakkaamotyöntekijöitä Kiireisimpänä kautena yrityksessä työskentelee 50 henkilöä. Kirjanpito ulkoistettu

19. Ålands Trädgårdshall on perustettu 1975. Yhtiö on osuuskunta muotoinen: - yhteensä noin 250 tuottajajäsentä. Missio: ”Föremålet för verksamheten är att lagra samt marknadsföra och sälja sina medlemmars samt i viss mån också utomståendes produktion av trädgårds- och andra livsmedels- produkter. ” Tuotevalikoimassa avomaanvihanneksia ja hedelmiä. Sopimusviljelyalaa noin 450 ha. Tuotantomäärät 9 – 10 milj kg. Liikevaihto 8,6 milj €:

20. Henkilöstö Toimitusjohtaja Myyntiesimies Talouspäällikkö Tuotannon esimiehiä 2 kpl Korjaaja Kuljettaja Laatu - ja viljelyneuvoja Useita pakkaamotyöntekijöitä Kiireisimpänä kautena yrityksessä työskentelee 24 henkilöä.

21. Miksi ei Suomessa lisää tuottajaorganisaatioita? Yhteenliittymiä on toki paljon – ne vaan eivät kaikki sovi kankeaan tuottajaorganisaatiomuottiin (perheyrityksiä, eräitä osakeyhtiöitä, marja-alan toimintatapa…) – Historialliset rasitteet, epäonnistumiset, niistä muistutetaan edelleen… – Yhteistyön käynnistyminen on hidasta, luottamuksen voittaminen vie aikaa – Naapurikateus ja ”mikään ei kannata ” -mentaliteetti jarruttaa – Aikaisemmat olosuhteet suosivat yksin yrittämistä - Kauppa on kävi yksinkin myyden. – Ei ole ollut puutarhatuotteiden vientitoimintaa – Vihannesteollisuus suosii suoria sopimuksia yksittäisten tuottajien kanssa – Luontaisia edellytyksiä markkinointiyhteistyölle on rajoitetusti, niitä on jo missä on paljon pienehköjä tiloja ja jossa asiakkaat eivät ole lähellä – Mutkikas, vakiintumaton ja vaikeaselkoinen säädösviidakko ei ole houkutellut – Virkamiesten kanssa toimiminen koetaan vaikeaksi, ei puhuta samaa kieltä – Markkinointiyhteistyötä koskeva osaaminen kehittymätöntä – Pienissä tuottajaorganisaatioissa yleiskustannukset rasittavat Resurssit eivät riitä työntekijän palkkaamiseen erikseen toimintaohjelman toteuttamista varten – Strateginen suunnittelu tuntuu vaikealta ja vieraalta Toimintaohjelman soveltaminen nopeasti muuttuville markkinoille on hankalaa