Energiankulutus taloyhtiössä

1. Energiankulutus taloyhtiössä Taloyhtiön infoilta 8.10.2013 Energianeuvoja Marjo Kekki

2. Energianeuvonta Satakunnassa Osa valtakunnallista energianeuvontajärjestelmää, jota Motiva koordinoi Rahoitus Työ- ja elinkeinoministeriöltä Neuvojat järjestävät info- ja koulutustilaisuuksia, osallistuvat messuille ja tapahtumiin Kuluttajille ajantasaista ja puolueetonta neuvontaa Kotitalouden energiansäästö Rakentamisen energiatehokkuus ja Lämmitystavan valinta Henkilökohtaisesti, tapahtumissa, sähköpostilla ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

3. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

4. Energiatalouden hallinnan ABC • Kiinteistön ylläpidon suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus • Lainsäädännölliset velvoitteet • Tavoitteet asumiskulujen suhteen • Asukkaiden käyttö- ja kulutustottumukset ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

5. Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kiinteistönhoidon prosessi • Ylläpitosuunnitelmasta toimenpanovaiheeseen • Näkemys / tahtotila tavoitteista • esimerkiksi energiankulutukselle, sisäilmastolle • tekniset, taloudelliset, sosiaaliset edellytykset tavoitteille • Nykytilan selvitys • Kuntoarviot, -katselmukset.. • Strategian laadinta • Toimeenpanovaiheeseen kuuluu ylläpitosuunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten arviointi ja seuranta ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

6. Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kiinteistönhoidon prosessi • Kun tiedetään, mitä halutaan ja mikä on rakennuksen tai teknisten järjestelmien kunto, voidaan sopia toimenpiteistä esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi. ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

7. Tieto lisää motivaatiota Jokaisen panos vaikuttaa. Kaikkien on muutettava käyttötottumuksiaan, jotta saadaan aikaan merkittäviä säästöjä • Kulutusta ei voida hallita, ellei ole tietoa kiinteistön nykytilasta ja oman käyttäytymisensä vaikutuksesta kulutuksen pienentämiseen • Tietoa tarvitaan • Mikä on kulutuksen osuus hoitokuluista? • Mitä voidaan tehdä? • Mitä on saatu aikaan? ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

8. Asukkaat voivat vaikuttaa Asukkaat tarvitsevat tietoa energiankulutuksesta ja säästömahdollisuuksista • Vedenkulutukseen ja vesivuotojen seurantaan • Sisälämpötilan seurantaan • Ilmanvaihdon toimivuuden seurantaan • Paljon käytettävien lamppujen ja valaisimien uusimiseen ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

9. Hoitokulujen muodostuminen

10. Vedenkäytön ja vesivuotojen seuranta • Vedenkulutukseen voidaan vaikuttaa seuraamalla ja muuttamalla omia vedenkäyttö-tottumuksia • Suurin osa vedestä kuluu peseytymiseen 60 % lämmintä vettä • Säästävät ja ehjät vesikalusteet • Verkoston paine ja virtaamat • Vuotojen seuranta ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

11. Vesilasku muodostuu • Perusmaksusta • Riippuu vesimittarin koosta • Kulutukseen perustavasta vesimaksusta • Jätevesimaksusta • Hulevesimaksusta • Riippuu tontin koosta • Veroista • Lämpimän veden osuuteen sisältyy myös lämmitysenergiaa • Esim. Porissa: kylmä vesi 3,62 €/m³, lämmin vesi 7,32 € /m³ ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

12. Vedenkulutus, esimerkki • Rakennus, jossa asuu 100 henkeä, käytetään vettä 170 l/hlö,vrk, • vuotuinen vedenkulutus 100 hlö x 0,170 m3/hlö,vrk x 365 vrk/v = 6 205 m3/v • vuotuinen lämpimän käyttöveden kulutus noin 40% x 6 205 m3/v = 2 482 m3/v • lämpimän käyttöveden energiankulutus noin 58 kWh/m2 x 2 482 m3/v = 144 MWh/v • Kustannuksina tämä on vastaavasti: • vedenkulutus 6 205 m3/v x 2,50 eur/m3 = 15 500 eur/v • lämmönkulutus 144 MWh/v x 45 eur/MWh = 6 500 eur/v • kustannus yhteensä 15 500 eur/v + 6500 eur/v = 22 000 eur/v • Jos vedenkulutus putoaa tasolle 110 l/hlö,vrkeli noin 40 % => vuotuinen säästö • vesilaskussa noin 6 200 euroa ja • lämpölaskussa noin 2 600 euroa eli • yhteensä noin 8 800 euroa vuodessa. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

13. Lämpöenergiatase 1960-1980 lukujen asuinkerrostalossa, 2 asukasta ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

14. Ilmanvaihdon energiatehokkuus /tehottomuus • 1960 -luvun alkuun painovoimainen • 2000 -luvun alkuun koneellinen poisto • Poistoilman sisältämä lämpö menee hukkaan ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

15. Sisälämpötilojen seuranta • 1ºC = 5 % lämmityskustannuksissa • Sovitut tavoitelämpötilat • Lämpötilojen seuranta, poikkeamien raportointi ja poikkeamien syiden korjaaminen ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

16. (Kauko)lämpölasku muodostuu • Perusmaksusta, joka määräytyy tilaustehon tai –vesivirran mukaan • Osuus laskusta noin 20 % • Energiamaksusta • Kulutus vaikuttaa ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

17. Kiinteistösähkö ja sen säästö • taloyhtiön yhteisten tilojen sähköön eli kiinteistösähköön kuluuvastikkeesta 5% • Autonlämmityksen ajastus • Kiinteistöjen valaistus energiatehokkaaksi ja älykkääksi • Lamput kannattaa vaihtaa energiaa säästäviin ja kun valaisimien vaihdon aika tulee, valaistuksen ohjaus kannattaa ottaa valintakriteeriksi • Saunavuorot keskitetyiksi • Taloyhtiön saunojen kiukaiden tehot ovat usein suuria, joten ne kuluttavat paljon sähköä. • Ränni- ja kattokaivolämmitysten ohjaus, energiatehokkaat iv-laitteet ym.

18. Huoneistosähkö ja sen kulutus

19. Huoneistosähkö ja sen kulutus • Seuraa kulutusta ja selvitä mahdollisten muutosten syyt • Mikäli kylpyhuoneessa on sähköinen mukavuuslattialämmitys • Lisää omaa sähkölaskua 100-200 eurolla vuodessa • Sillä ei ole tarkoitus lämmittää koko pesutilaa, mikäli tilassa on myös patteri => kannattaa etsiä pienin mahdollinen lämpötila, ettei lattia tunnu epämiellyttävältä • Pidä kylpyhuoneen ovi kiinni

20. Huoneistosähkö ja sen kulutus • Mikäli ilmanvaihdon jälkilämmitys on sähköllä, menee sen kulutus asukkaan pussista • Tuloilman lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena kuin voi ilman että tuntuu vetoisalta • Esimerkki kaksion tuloilman jälkilämmitys sähköllä, tehokas lto • Tuloilman lämpötila 18 ºC=> sähkönkulutus 130 kWh vuodessa ~ 20 € • Tuloilman lämpötila 22 ºC => sähkönkulutus 980 kWh vuodessa ~ 150 €

21. Sähkölasku muodostuu • Perusmaksusta • 5-15 % laskusta • Energiamaksusta • Kilpailutettavissa (www.sahkonhinta.fi/) • Tasahinnoittelu. Kuinka kauan? • Siirtomaksusta • Riippuu kulutuspaikasta • Ei kilpailutettavissa • Veroista • Alv • Sähkövero ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

22. Energian säästäminen • kannattaa aloittaa tarpeettoman kulutuksen karsimisesta. Tarpeetonta kulutusta ovat esimerkiksi: • liian korkeat huonelämpötilat; • väärät tuuletustottumukset; • veden tuhlaava käyttö; sekä • valojen ja muiden sähkölaitteiden jättäminen päälle tiloista poistuttaessa. • Kun asukkaiden asenne on kunnossa, käyttötottumukset energiaa säästävät ja kiinteistöhuolto toimii tarkoituksenmukaisesti, pääsee taloyhtiö pitkälle energiansäästön tiellä. ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

23. Energiaekspertti • Aktiivinen asukas, joka seuraa energiankulutusta ja opastaa muita asukkaita energia-asioissa • Ekspertiksi voi ryhtyä kuka tahansa energia-asioista kiinnostunut asukas. Hän saa valtuutensa yleensä hallitukselta. • Energiaekspertti tuntee talonsa ja huomaa nopeasti siinä tapahtuvat muutokset. • keskimäärin säästöä on saatu: • 5 % lämmityksessä • 10 % kiinteistösähkössä • 20 % vedessä ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

24. Energiaekspertti • Vapaaehtoisten energiaeksperttien koulutus alkaa vuonna 2014 • Lisätietoa vuoden 2014 alussa Facebook-sivulta Energianeuvonta Satakunnassatai suoraan energianeuvojalta marjo.kekki@pori.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassa I eneuvonta.fi

26. Kiitos! Marjo Kekki Marjo.kekki@pori.fi Facebook: EnergianeuvontaSatakunnassa ENEMMÄN ENERGIASTA I EnergianeuvontaSatakunnassaI eneuvonta.fi