Ammattiosaamisen näyttö

1. Ammattiosaamisen näyttö Syksy 2008

2. Säätelee laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen Ammattitaidon hankintatavasta riippumaton. Voi edeltää valmistava koulutus Osoitetaan KOKO opintokokonaisuuden osaaminen Opetusalan ja työelämän arvioija eri kuin työssäoppimisen arvioija Tutkinnon suorittaja laatii näyttösuunnitelman HENSU (merkitys!); laatimisprosessi Näyttötutkintona voi suorittaa: ammatilliset perustutkinnot (mm. lähihoitaja), ammattitutkinnot (mm. perhepäivähoitaja) erikoisammattitutkinnot (mm. vanhustyön erikoisammattitutkinto) Säätelee laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta Oppilaitos antaa tutkintotodistuksen (sis. kaksi osaa 1.8.2006 aloittavilla opiskelijoilla) Näytöt osana koulutusta, ja muuta arviointia Osoitetaan VAIN osa eli keskeinen osaaminen opintokokonaisuuden sisällöstä. Muun sisällön osalta mm. kokeita, tehtäviä jne. Opettaja ja työpaikkaohjaaja arvioivat (samat kuin työssäoppimisjaksolla) Opiskelija laatii näyttösuunnitelman (tavoite); laatimisprosessi Ammattiosaamisen näyttö annetaan vain ammatillisista perustutkinnoista mm. lähihoitaja) Näyttötutkinnon osan ja ammattiosaamisen näytön suorittamisen vertailu Ammattiosaamisen näyttö: Näyttötutkinto:

3. Tutkinnon osat suoritetaan yksi kerrallaan Arviointipäätöksen tekevät työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä Ulkopuolinen taho määrää arvioijat: Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat Arvioinnin oikaisu tehdään tutkintotoimikuntaan näytön osalta, Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan opintokokonaisuuksittain Arvioinnista päättävät opettaja ja työelämänedustaja yhdessä tai erikseen (toimielimen päätöksen mukaisesti). Toimielein määrää arvioijat Arvioinnin oikaisua kaksi portainen (oppilaitos => toimielin) Näyttötutkinnon osan ja ammattiosaamisen näytön suorittamisen vertailu Ammattiosaamisen näyttö Näyttötutkinto

4. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TAVOITTEET • Päätavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatu • toimia koulutuksen laadunvarmistuksena • välillisesti kehittää ammatillisen koulutuksen opetusjärjestelyjä ja tuki- ja ohjaustoimia • Tavoitteena on myös • varmistaa työelämän edellyttämä ja riittävä ammattitaito • yhtenäistää opiskelija-arviointia ja saada työelämän osapuolet ammattitaidon arvioinnin saavuttamisen arviointiin • kehittää opetussuunnitelman perusteita ja opetussuunnitelmat, joissa määritellään ammatilliset tavoitteet ja arviointikriteerit työelämän edellyttämänä osaamisena

5. Mikä on ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö on arviointimenetelmä • Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. • Lähihoitajakoulutuksessa näytön aikana opiskelija tekee samoja työyksikön työtehtäviä, kuin hän on tehnyt työssäoppimisjaksoilla. Arviointikriteerit vain ovat kansallisia (kansalliset näyttöaineistot). • Näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan kaikista ammatillista opinnoista. Yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. • Lähihoitajakoulutuksessa: • Kasvun tukeminen ja ohjaus • Hoito ja huolenpito • Kuntoutumisen tukeminen • Sekä yhdestä koulutusohjelmasta • Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Ne ovat osa opiskelijan arviointia.

6. Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoitus ja tavoitteet • Näyttöjärjestelmän (ammattiosaamisen näyttöjen toteutus ja kansallisten oppimistulosten keräys) tuottamaa tietoa hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjän tasolla • Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönoton tarkoituksena on: • parantaa ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä • yhtenäistää opiskelija-arviointia • tuottaa tietoa oppimistuloksista • kehittää ja tuottaa tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijoiden tuki- ja ohjaustoimien toimivuudesta

7. Säädösten voimaantulo • Laki- ja asetusmuutokset tulivat voimaan 1.1.2006. • L 601/2005 ( Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta) • L 602/2005 ( Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta) • A 603/2005 (Asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta) • Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa.

8. Keskeisimmät muutokset työpaikkaohjaajan näkökulmasta • Opiskelijan arviointia koskevat säädökset muuttuivat – ammattiosaamista arvioidaan muun arvioinnin ohella käytännön työtilanteissa ammattiosaamisen näytöillä • Säännökset arvioinnin suorittajista -työelämän edustajat entistä laajemmin mukaan arviointiin • Koulutuksen järjestäjän asettamat toimielimet ja niiden tehtävät • Tutkintotodistus, jonka koulutuksen järjestäjä antaa, sisältää päättö- ja näyttötodistuksen ( toimielimen pj allekirjoittaa näyttötodistuksen) • Arvioinnin oikaisua koskevia menettelytapoja selkiytetään (toimielimelle lääninhallitukselta) • Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä

9. 1. Opiskelijan arviointia koskevat säädökset muuttuvat1/3 (OPS luku 4. 2) • koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelmaansa opiskelijan arvioinnin suunnitelma, johon sisältyy toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista sekä suunnitelman opintokokonaisuuden arvosanan muodostamisesta. • em. asiasta tulee tiedottaa kaikille arviointiin osallistuville • kaikkien ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien keskeinen osaaminen tulee osoittaa ammattiosaamisen näytöillä • arviointikeskustelussa tulee olla mukana opiskelija ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa määrätyt henkilöt

10. 1. Opiskelijan arviointia koskevat säädökset muuttuvat2/3 • Viisiportaista arviointiasteikkoa ( T1 – K5) sovelletaan myös ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. • Opetushallituksen esitys Opetusministeriölle (11.5.2006) arviointiasteikon muuttamisesta kolmiportaiseksi

11. 1. Opiskelijan arviointia koskevat säädökset muuttuvat3/4 • Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan henkilön pätevyys • Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalta muulta henkilöltä kuin opettajalta vaadittava pätevyys - koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavoin hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. • Arviointiaineiston säilyttäminen • Opiskelijalla oltava mahdollisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon, joka on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. (Oppilaitos huolehtii säilytyksestä) • Opinnoissa eteneminen ja arvosanan korottaminen • Ammattiosaamisen näytöt tulee suorittaa hyväksytysti, jotta voi edetä opinnoissa. • Opiskelijalle on varattava mahdollisuus uuden ammattiosaamisen näytön antamiseen (uusinta, arvosanan korottaminen).

12. 2. Säännökset arvioinnin suorittajista -työelämän edustajat entistä laajemmin mukaan arviointiin1/1 • Opiskelijan opintosuoritusten ja osaamisen arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä. • Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutusjakson arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä. • Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen.

13. 3. Koulutuksen järjestäjän asettamat toimielimet ja niiden tehtävät KAM: arviointitoimikunta1/2 • Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin tai useampia toimielimiä. • Toimielimen nimeäminen ja esteellisyys • edustettuna koulutuksen järjestäjä, opettajat, opiskelijat sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämä • voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen • nimetään (puheenjohtaja ja muut jäsenet) enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan • puheenjohtajana ei voi olla opiskelija • opiskelijajäsenen oltava 15 vuotta täyttänyt • opiskelijajäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä • esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia 434/2003, 27 – 29 §

14. 3. Koulutuksen järjestäjän asettamat toimielimet ja niiden tehtävät2/2 • Toimielimen tehtävät • hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. • valvoo näyttötoimintaa (ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista). • päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. • käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. • Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista.

15. 4. Tutkintotodistus, erotodistus ja todistus suoritetuista opinnoista • opiskelija saa tutkintotodistuksen suoritettuaan muiden opintojen lisäksi myös ammattiosaamisen näytöt hyväksytysti • kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalla opiskelijalle annetaan erotodistus • opiskelijalle annetaan edelleen pyynnöstä todistus hänen suorittamistaan opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä myös opiskelun kestäessä

16. 4. Tutkintotodistus 2/2 • tutkintotodistus on kokonaisuus, joka muodostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. • tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Näyttötodistuksen allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja ja päättötodistuksen ”oppilaitoksen rehtori” • Ammattiosaamisen näytön arvosana vaikuttaa molempien osien arvosanoihin: • päättötodistuksen arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytötn ja muun arvioinnin perusteella • näyttötodistuksen arvosanat muodostuvat näyttöjen perusteella

17. 5. Arvioinnin oikaisua koskevia menettelytapoja selkiytetään 1/2 • Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritukseensa. • Opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritustensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. • Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tietoonsa.

18. 5. Arvioinnin oikaisua koskevia menettelytapoja selkiytetään (toimielimelle lääninhallitukselta)2/2 • Jos opiskelija on rehtorille, opettajalle, muulle päätöksen tehneelle henkilölle tai työnantajalle esitetyn oikaisupyynnön jälkeen tyytymätön arviointipäätökseen, hän voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. • Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on ilmeisesti virheellinen.

19. 6.Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä • Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan: • osapuolten tehtävistä • opiskelijan ohjauksen ja osaamisen arvioinnin sekä siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä • työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvistä seikoista • työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen • tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen • Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä: • opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa • tarpeellinen työvälineistö • ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. • Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 §:n mukaisesta työturvallisuusvastuusta.

20. Ammattiosaamisen näyttöjen käytännön toteutus SOTE- alalla • opiskelijat perehdytetään oppilaitoksella • opiskelija tekee näyttösuunnitelman, jossa hän muuttaa näytön arviointikriteerit käytännön toiminnaksi (miten osoitan ko. kriteerin käytännön toimintana) • opiskelija tekee ”tavallista” käytännön työtä - vain arviointikriteerit muuttuvat – opiskelja ensin oppii ja sitten näyttää (oppii teoriassa ja työssäoppimisjaksolla) • arviointikeskusteluun osallistuvat toimielimen määräämät henkilöt (laki 603/2005) • ”työpaikkaohjaajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näytön arvioinnissa” (laki 60372005)

21. Ammattiosaamisen näytön laatuvaatimukset • Työelämälähtöisyys • opetussuunnitelma perusteisuus • tavoitteiden ja kriteerien mukainen arviointi • laaja-alainen arviointi (sosiaaliset taidot, työn perustana oleva tieto, taidot, reflektiivinen osaaminen) • yhteisarviointi • dokumentoinnin läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus