Tietoinen suostumus Informed consent

1. 1 Tietoinen suostumusInformed consent Hoidon etiikan teemap�iv� 13.12.2005 THM Anne-Maria Kanerva Tietoinen suostumus perustuu itsem��r��misoikeuden eettiseen periaatteeseen, joka tarkoittaa potilaan oikeutta p��tt�� henkil�kohtaiseen loukkaamattomuuteen puuttumisesta. Potilaan itsem��r��misoikeuden kunnioittaminen on yksi keskeinen hoitohenkil�kunnan ammattieettisten ohjeiden ja terveydenhuollon etiikkaa koskevien suositusten sis�lt� sek� potilasoikeuslain korostama asia. Vaatimus suostumuksesta hoidon luvallisuuden edellytyksen� on esitetty Yhdysvalloissa oikeudessa jo viime vuosituhannen alussa. Silloin todettiin jokaisella kompetentilla aikuisella olevan oikeus p��tt��, mit� h�nelle tehd��n. Potilaan tietoinen suostumus tuli l��ketieteen etiikkaan vasta toisen maailmansodan j�lkeen vuonna 1947 Nurnbergin s��nn�st�ss� suojaamaan tutkimuksen kohteena olevan potilaan oikeuksia. Tutkimuksen alueelta tietoinen suostumus laajeni koskemaan my�s potilaan hoidon. Tietoisen suostumuksen vaatimuksella pyrit��n turvaamaan, ettei potilaalle teht�isi l��ketieteellisi� toimenpiteit� tai hoitoty�n toimintoja vastoin h�nen tahtoaan. Oma tutkimus: Miten tietoinen suostumus toteutuu p�iv�kirurgisen potilaan hoidossa ja mik� on sairaanhoitajan rooli potilaan tietoisen suostumuksen prosessissa. Aineisto ker�ttiin 10 sairaalasta (potilaat n = 240 / N = 380), sairaanhoitajat (n = 123 / N = 145), l��k�rit (n = 48 / 80). Vastausprosentit: potilaat 63, sairaanhoitajat 85, l��k�rit 60. K�sittelen t�ss� esityksess� potilaan tietoista suostumusta kirurgiseen hoitoon. Aihetta on kansainv�lisesti tutkittu melko paljon, mutta sen sijaan Suomessa aiheen tutkimus on ollut niukkaa. Tietoinen suostumus perustuu itsem��r��misoikeuden eettiseen periaatteeseen, joka tarkoittaa potilaan oikeutta p��tt�� henkil�kohtaiseen loukkaamattomuuteen puuttumisesta. Potilaan itsem��r��misoikeuden kunnioittaminen on yksi keskeinen hoitohenkil�kunnan ammattieettisten ohjeiden ja terveydenhuollon etiikkaa koskevien suositusten sis�lt� sek� potilasoikeuslain korostama asia. Vaatimus suostumuksesta hoidon luvallisuuden edellytyksen� on esitetty Yhdysvalloissa oikeudessa jo viime vuosituhannen alussa. Silloin todettiin jokaisella kompetentilla aikuisella olevan oikeus p��tt��, mit� h�nelle tehd��n. Potilaan tietoinen suostumus tuli l��ketieteen etiikkaan vasta toisen maailmansodan j�lkeen vuonna 1947 Nurnbergin s��nn�st�ss� suojaamaan tutkimuksen kohteena olevan potilaan oikeuksia. Tutkimuksen alueelta tietoinen suostumus laajeni koskemaan my�s potilaan hoidon. Tietoisen suostumuksen vaatimuksella pyrit��n turvaamaan, ettei potilaalle teht�isi l��ketieteellisi� toimenpiteit� tai hoitoty�n toimintoja vastoin h�nen tahtoaan. Oma tutkimus: Miten tietoinen suostumus toteutuu p�iv�kirurgisen potilaan hoidossa ja mik� on sairaanhoitajan rooli potilaan tietoisen suostumuksen prosessissa. Aineisto ker�ttiin 10 sairaalasta (potilaat n = 240 / N = 380), sairaanhoitajat (n = 123 / N = 145), l��k�rit (n = 48 / 80). Vastausprosentit: potilaat 63, sairaanhoitajat 85, l��k�rit 60. K�sittelen t�ss� esityksess� potilaan tietoista suostumusta kirurgiseen hoitoon. Aihetta on kansainv�lisesti tutkittu melko paljon, mutta sen sijaan Suomessa aiheen tutkimus on ollut niukkaa.

2. 2 Tietoisen suostumuksen tuntemus Hyvin/ eritt�in hyvin tunsivat potilaista 36%, sairaanhoitajista 65% ja l��k�reist� 57%. Vastaavasti huonosti tai eritt�in huonosti asian tunsivat potilaista 64%, sairaanhoitajista 35% ja l��k�reist� 43%. Potilaslain tuntemus oli viel� huonompi hyvin/eritt�in hyvin potilaslain tunsi potilaista 17%, sairaanhoitajista 54% ja l��k�reist� 44%. Vastaavasti huonosti potilaslain tunsi potilaista 83%, sairaanhoitajista 46% ja l��k�reist� 56%. Suostumuselementti: potilaista 63 %, sairaanhoitajista 55 %, l��k�reist� 71 % Tietoiseen suostumukseen kuuluvien elementtien tuntemus: Tieto elementti: tiedon riitt�vyys: potilaat 47 %, sairaanhoitajat 81 % l��k�rit 86 % tiedon ymm�rrett�vyys: potilaat 9 %, sairaanhoitajat 26 %, l��k�rit 37 % Vapaaehtoisuus: potilaat 3 %, sairaanhoitajat 9 %, l��k�rit 3 % Kompetenssi: potilaat 6 %, sairaanhoitajat 6 %, l��k�rit 3 %Hyvin/ eritt�in hyvin tunsivat potilaista 36%, sairaanhoitajista 65% ja l��k�reist� 57%. Vastaavasti huonosti tai eritt�in huonosti asian tunsivat potilaista 64%, sairaanhoitajista 35% ja l��k�reist� 43%. Potilaslain tuntemus oli viel� huonompi hyvin/eritt�in hyvin potilaslain tunsi potilaista 17%, sairaanhoitajista 54% ja l��k�reist� 44%. Vastaavasti huonosti potilaslain tunsi potilaista 83%, sairaanhoitajista 46% ja l��k�reist� 56%. Suostumuselementti: potilaista 63 %, sairaanhoitajista 55 %, l��k�reist� 71 % Tietoiseen suostumukseen kuuluvien elementtien tuntemus: Tieto elementti: tiedon riitt�vyys: potilaat 47 %, sairaanhoitajat 81 % l��k�rit 86 % tiedon ymm�rrett�vyys: potilaat 9 %, sairaanhoitajat 26 %, l��k�rit 37 % Vapaaehtoisuus: potilaat 3 %, sairaanhoitajat 9 %, l��k�rit 3 % Kompetenssi: potilaat 6 %, sairaanhoitajat 6 %, l��k�rit 3 %

3. 3 Tietoisen suostumuksen elementit(Beauchamp & Childress 2001) Ennakkoehdot Kompetenssi Vapaaehtoisuus Tieto elementit Olennaisen hoitoa koskevan tiedon v�litt�minen Suositus hoitosuunnitelmasta Olennaisen hoitoa koskevan tiedon ja hoitosuunnitelmaa koskevien suositusten ymm�rt�minen Suostumuksen elementit P��t�s suunnitelman hyv�ksymisest� Valtuuttaminen valittuun suunnitelmaan N�ill� elementeill� on vastineita potilaslaissa siten, ett�: Autonomisen tahdonilmaisun informointi- ja ymm�rt�miselementeill� on yhtym�kohdat potilaslain 5�:ss�. Suostumus- ja kompetenssielementeille yhtym�kohdat ovat potilaslain 6-8 �:ss�.N�ill� elementeill� on vastineita potilaslaissa siten, ett�: Autonomisen tahdonilmaisun informointi- ja ymm�rt�miselementeill� on yhtym�kohdat potilaslain 5�:ss�. Suostumus- ja kompetenssielementeille yhtym�kohdat ovat potilaslain 6-8 �:ss�.

4. 4 Ennakkoehto: Kompetenssi Potilasoikeuslaki (Laki 785/92) 6�: �Jos t�ysi-ik�inen ei mielenterveysh�iri�n, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty p��tt�m��n hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka l�hiomaista tai muuta l�heist� on ennen t�rke�n hoitop��t�ksen tekemist� kuultava sen selvitt�miseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos t�st� ei saada selvityst�, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pit�� h�nen henkil�kohtaisen etunsa mukaisena.� Potilaslain l�ht�kohtana on kompetentti (orientoitumiskykyinen) potilas. L�ht�kohtana on, ett� aikuinen on kompetentti. Kompetenssi (Pietarinen) muodostuu henkil�n kyvyst� harkintaan, p��tt�miseen ja toimintaan. Ajattelun yleinen kompetenssi: kykenee ottamaan vastaan uutta tietoa ja ymm�rt�� sen merkityksen omien k�sitystens� kannalta. Ajattelun tilannekompetenssi: henkil�ll� on riitt�v�sti tilannetta koskevaa luotettavaa tietoa ja h�n pystyy tuon tiedon perusteella p��t�ksenteon edellytt�m��n itsen�iseen harkintaan. Tahdon yleinen kompetenssi: henkil� kykenee ristiriitaisessakin tilanteessa tekem��n harkitun p��t�ksen ja toimimaan sen mukaan. Tahdon tilannekompetenssi: kyky suorittaa p��t�s tietyss� tilanteessa. Toiminnan yleinen kompetenssi: kyky normaaleihin fyysisiin suorituksiin kuten puheeseen, liikkumiseen, aistitoimintoihin. Tahdon tilannekompetenssi: taito kommunikoida toisten kanssa ja tuoda esille n�in toiveensa ja ratkaisunsa. Arvioitaessa potilaan kompetenssia osallistua hoitoaan koskevaan p��t�ksentekoon voidaan asiaa tarkastella arvioimalla potilaan kyky� ymm�rt�� hoitoaan koskeva tieto ja oma tilanteensa sek� p��t�ksens� seuraukset. Voidaan arvioida, ovatko potilaan valinnat j�rkev�sti perustellut ja ovatko valinnan seuraukset ymm�rrett�v�t ja kykeneek� potilas ilmaisemaan hoitoaan koskevat p��t�ksens�. T�m�n mukaan potilaan tulee siis kyet� ilmaisemaan hoitoaan koskevat p��t�ksens�, joiden tulee olla j�rkevi�, oikeita ja vastuullisia. Potilaan tulee kyet� ymm�rt�m��n hoitoaan koskeva tieto ja p��t�st� tehdess��n kyet� punnitsemaan saamaansa tietoa ja tekem��n t�m�n perusteella j�rkev� p��t�s, jonka seuraukset h�n my�s ymm�rt��. Kompetenssi on suhteellinen asia ja se vaihtelee samallakin henkil�lla eri tilanteissa. Aikuisen kompetenssia voivat heikent�� esim. pelko, ahdistus, stressi, tilanteiden outous ja j�nnitt�vyys, kipu, l��kitys. Kompetenssi pit�� pyrki� palauttamaan. Potilaan ei tarvitse olla oikeustoimikelpoinen kyet�kseen p��tt�m��n hoidostaan. P��tt�miskyky riippuu p��tett�v�st� asiasta ja tilanteesta. Kompetenssi on sek� yleist� ett� tilannekohtaista. Kompetenssin arvioiminen k�yt�nn�n hoitotilanteissa on vaikeaa. Potilaslain l�ht�kohtana on kompetentti (orientoitumiskykyinen) potilas. L�ht�kohtana on, ett� aikuinen on kompetentti. Kompetenssi (Pietarinen) muodostuu henkil�n kyvyst� harkintaan, p��tt�miseen ja toimintaan. Ajattelun yleinen kompetenssi: kykenee ottamaan vastaan uutta tietoa ja ymm�rt�� sen merkityksen omien k�sitystens� kannalta. Ajattelun tilannekompetenssi: henkil�ll� on riitt�v�sti tilannetta koskevaa luotettavaa tietoa ja h�n pystyy tuon tiedon perusteella p��t�ksenteon edellytt�m��n itsen�iseen harkintaan. Tahdon yleinen kompetenssi: henkil� kykenee ristiriitaisessakin tilanteessa tekem��n harkitun p��t�ksen ja toimimaan sen mukaan. Tahdon tilannekompetenssi: kyky suorittaa p��t�s tietyss� tilanteessa. Toiminnan yleinen kompetenssi: kyky normaaleihin fyysisiin suorituksiin kuten puheeseen, liikkumiseen, aistitoimintoihin. Tahdon tilannekompetenssi: taito kommunikoida toisten kanssa ja tuoda esille n�in toiveensa ja ratkaisunsa. Arvioitaessa potilaan kompetenssia osallistua hoitoaan koskevaan p��t�ksentekoon voidaan asiaa tarkastella arvioimalla potilaan kyky� ymm�rt�� hoitoaan koskeva tieto ja oma tilanteensa sek� p��t�ksens� seuraukset. Voidaan arvioida, ovatko potilaan valinnat j�rkev�sti perustellut ja ovatko valinnan seuraukset ymm�rrett�v�t ja kykeneek� potilas ilmaisemaan hoitoaan koskevat p��t�ksens�. T�m�n mukaan potilaan tulee siis kyet� ilmaisemaan hoitoaan koskevat p��t�ksens�, joiden tulee olla j�rkevi�, oikeita ja vastuullisia. Potilaan tulee kyet� ymm�rt�m��n hoitoaan koskeva tieto ja p��t�st� tehdess��n kyet� punnitsemaan saamaansa tietoa ja tekem��n t�m�n perusteella j�rkev� p��t�s, jonka seuraukset h�n my�s ymm�rt��. Kompetenssi on suhteellinen asia ja se vaihtelee samallakin henkil�lla eri tilanteissa. Aikuisen kompetenssia voivat heikent�� esim. pelko, ahdistus, stressi, tilanteiden outous ja j�nnitt�vyys, kipu, l��kitys. Kompetenssi pit�� pyrki� palauttamaan. Potilaan ei tarvitse olla oikeustoimikelpoinen kyet�kseen p��tt�m��n hoidostaan. P��tt�miskyky riippuu p��tett�v�st� asiasta ja tilanteesta. Kompetenssi on sek� yleist� ett� tilannekohtaista. Kompetenssin arvioiminen k�yt�nn�n hoitotilanteissa on vaikeaa.

5. 5 Ennakkoehto: Vapaaehtoisuus Potilaan hoitoon antaman suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen valinta vailla pakkoa manipulaatiota suostuttelua Pakottaminen hoitosuhteessa tarkoittaa sit�, ett� molemmat osapuolet tiet�v�t hoitohenkil�kuntaan kuuluvan kykenev�n toteuttamaan uhkauksensa ja n�in pakottamaan potilaan toimimaan haluamallaan tavalla. Pakottamisesta tyypillisen� esimerkkin� on psykiatrisen potilaan hoitop��t�ksen tekeminen vastoin potilaan omaa n�kemyst� hoidon tarpeesta. Manipulaatio tarkoittaa potilaan mielipiteeseen vaikuttamista. Yleisint� on tiedon manipulaatio (valehtelu, salaaminen, j�tet��n t�rke� asia kertomatta, korostetaan my�nteisi� seikkoja) Suostuttelu on manipulaation lievempi muoto. Potilas vakuuttuu jostakin asiasta, kun asiantuntija esitt�� sen edut. Vapaaehtoisuuden toteutuminen edellytt�� vaihtoehtojen olemassa ollessa mahdollisuutta valintojen tekemiseen.Pakottaminen hoitosuhteessa tarkoittaa sit�, ett� molemmat osapuolet tiet�v�t hoitohenkil�kuntaan kuuluvan kykenev�n toteuttamaan uhkauksensa ja n�in pakottamaan potilaan toimimaan haluamallaan tavalla. Pakottamisesta tyypillisen� esimerkkin� on psykiatrisen potilaan hoitop��t�ksen tekeminen vastoin potilaan omaa n�kemyst� hoidon tarpeesta. Manipulaatio tarkoittaa potilaan mielipiteeseen vaikuttamista. Yleisint� on tiedon manipulaatio (valehtelu, salaaminen, j�tet��n t�rke� asia kertomatta, korostetaan my�nteisi� seikkoja) Suostuttelu on manipulaation lievempi muoto. Potilas vakuuttuu jostakin asiasta, kun asiantuntija esitt�� sen edut. Vapaaehtoisuuden toteutuminen edellytt�� vaihtoehtojen olemassa ollessa mahdollisuutta valintojen tekemiseen.

6. 6 Tieto elementti: olennaisen hoitoa koskevan tiedon v�litt�minen ja suositus hoitosuunnitelmasta Potilasoikeuslaki 5�: �Potilaalle on annettava selvitys h�nen terveydentilastaan, hoidon merkityksest�, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sek� muista h�nen hoitoonsa liittyvist� seikoista, joilla on merkityst� p��tett�ess� h�nen hoitamisestaan. Selvityst� ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeist�, ett� selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle� Potilaalle annetaan tiedot h�nen terveydentilastaan ja hoidosta: mit� hoitoon sis�ltyy, millaisia riskej� siihen liittyy ja mit� hoitovaihtoehtoja potilaalla on. Tietoa pit�� v�litt�� ilman, ett� potilas sit� erikseen pyyt��. Potilas voi my�s kielt�yty� vastaanottamasta tietoa. Potilasinformaation kirjaamisesta on normi. Sosiaali- ja terveysministeri�n asetuksen (99/2991) 18 �:n mukaan �ptilasasiakirjoihin tulee tehd� merkinn�t potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 �:ss� tarkoitetun potilaan hoitoon liittyvi� seikkoja koskevan selvityksen antamisesta. Jos selvityst� ei ole annettu, menettelyn peruste tulee kirjata potilasasiakirjoihin�. Asetukset: Asetukset t�ydent�v�n lakeja, mutta on vahvistamismenettelylt��n kevyempi kuin eduskuntalaki. Ohjeistuksilla ja suosituksilla ei voi ohittaa asetuksia. Asetukseksi tullakseen ohje on laadittava tiettyyn muotoon ja vahvistettava ministeritasolla. Asetuksista keskeinen on asetus potilasasiakirjojen k�sittelemisest� ja s�ilytt�misest�; siin� m��r�t��n mm. ett� potilasasiakirjoista tulee k�yd� ilmi, mit� potilaalle on kerrottu (vrt potilaslaki 5 �) Kenen ehdoilla suostumuksen perusteena olevan informaation riitt�vyys perustellaan. Potilasoikeuslaki j�tt�� viime k�dess� hoitohenkil�kunnan arvioitavaksi tiedon riitt�vyyden. Subjektiivinen ammattistandardi: hoitohenkil�kunta kertoo sen tiedon, jonka ajattelee olevan potilaalle parhaaksi (paternalistinen ajattelutapa) Objektiivinen ammattistandardi: hoitohenkil�kunta v�litt�� potilaalle tiedon, jonka se katsoo hyv�n hoitok�yt�nn�n mukaan olevan potilaalle riitt�v�. Objektiivinen potilasstandardi: l�ht�kohtana on tietom��r�, jonka keskiverto potilas pit�� kussakin tilanteessa riitt�v�n�. Subjektiivinen potilasstandardi: l�ht�kohtana on yksitt�isen potilaan tiedontarve yksitt�isess� hoitotilanteessa. Potilaan suostumuksen laajuuteen ja riitt�vyyteen voidaan vaikuttaa ainoastaan riitt�v�ll� ja laadukkaalla informoinnilla. Keskeisess� asemassa on vuorovaikutustilanne, jossa potilaan kanssa keskustellaan h�nen hoidostaan. Potilaan oikeudet voivat toteutua joko hyvin tai huonosti riippuen arkaluonteiseen vuorovaikutustilanteeseen liittyvist� tekij�ist�. Lyhytaikaiset, runsaasti hoitotoimenpiteit� sis�lt�v� hoito, p�ivystyspotilaat. Henkil�kunnalla voi olla kiire (paljon potilaita), puutteellinen yhteisty� eri henkil�kuntaryhmien v�lill�. Erilaisin potilasopetuksen keinoin voidaan edist�� tietoisen suostumuksen edellytt�m�� tiedon v�lityst�: videon k�ytt�. Tiedon saannin vaikutuksia pel�t��n. Ep�ill��n potilaiden pelon lis��ntyv�n ja heid�n jopa kielt�ytyv�n terveytens� kannalta tarpeellisesta tiedosta. Pelon lis��ntymist� on tutkittu paljon ja tutkimustulokset ovat p��s��nt�isesti osoittaneet, ettei tieto lis�� pelkoa. Toki on my�s tutkimustuloksia pelon lis��ntymisest�. Potilaat haluavat saada tietoa. Potilaalle annetaan tiedot h�nen terveydentilastaan ja hoidosta: mit� hoitoon sis�ltyy, millaisia riskej� siihen liittyy ja mit� hoitovaihtoehtoja potilaalla on. Tietoa pit�� v�litt�� ilman, ett� potilas sit� erikseen pyyt��. Potilas voi my�s kielt�yty� vastaanottamasta tietoa. Potilasinformaation kirjaamisesta on normi. Sosiaali- ja terveysministeri�n asetuksen (99/2991) 18 �:n mukaan �ptilasasiakirjoihin tulee tehd� merkinn�t potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 �:ss� tarkoitetun potilaan hoitoon liittyvi� seikkoja koskevan selvityksen antamisesta. Jos selvityst� ei ole annettu, menettelyn peruste tulee kirjata potilasasiakirjoihin�. Asetukset: Asetukset t�ydent�v�n lakeja, mutta on vahvistamismenettelylt��n kevyempi kuin eduskuntalaki. Ohjeistuksilla ja suosituksilla ei voi ohittaa asetuksia. Asetukseksi tullakseen ohje on laadittava tiettyyn muotoon ja vahvistettava ministeritasolla. Asetuksista keskeinen on asetus potilasasiakirjojen k�sittelemisest� ja s�ilytt�misest�; siin� m��r�t��n mm. ett� potilasasiakirjoista tulee k�yd� ilmi, mit� potilaalle on kerrottu (vrt potilaslaki 5 �) Kenen ehdoilla suostumuksen perusteena olevan informaation riitt�vyys perustellaan. Potilasoikeuslaki j�tt�� viime k�dess� hoitohenkil�kunnan arvioitavaksi tiedon riitt�vyyden. Subjektiivinen ammattistandardi: hoitohenkil�kunta kertoo sen tiedon, jonka ajattelee olevan potilaalle parhaaksi (paternalistinen ajattelutapa) Objektiivinen ammattistandardi: hoitohenkil�kunta v�litt�� potilaalle tiedon, jonka se katsoo hyv�n hoitok�yt�nn�n mukaan olevan potilaalle riitt�v�. Objektiivinen potilasstandardi: l�ht�kohtana on tietom��r�, jonka keskiverto potilas pit�� kussakin tilanteessa riitt�v�n�. Subjektiivinen potilasstandardi: l�ht�kohtana on yksitt�isen potilaan tiedontarve yksitt�isess� hoitotilanteessa. Potilaan suostumuksen laajuuteen ja riitt�vyyteen voidaan vaikuttaa ainoastaan riitt�v�ll� ja laadukkaalla informoinnilla. Keskeisess� asemassa on vuorovaikutustilanne, jossa potilaan kanssa keskustellaan h�nen hoidostaan. Potilaan oikeudet voivat toteutua joko hyvin tai huonosti riippuen arkaluonteiseen vuorovaikutustilanteeseen liittyvist� tekij�ist�. Lyhytaikaiset, runsaasti hoitotoimenpiteit� sis�lt�v� hoito, p�ivystyspotilaat. Henkil�kunnalla voi olla kiire (paljon potilaita), puutteellinen yhteisty� eri henkil�kuntaryhmien v�lill�. Erilaisin potilasopetuksen keinoin voidaan edist�� tietoisen suostumuksen edellytt�m�� tiedon v�lityst�: videon k�ytt�. Tiedon saannin vaikutuksia pel�t��n. Ep�ill��n potilaiden pelon lis��ntyv�n ja heid�n jopa kielt�ytyv�n terveytens� kannalta tarpeellisesta tiedosta. Pelon lis��ntymist� on tutkittu paljon ja tutkimustulokset ovat p��s��nt�isesti osoittaneet, ettei tieto lis�� pelkoa. Toki on my�s tutkimustuloksia pelon lis��ntymisest�. Potilaat haluavat saada tietoa.

7. 7 Tieto elementti: olennaisen hoitoa koskevan tiedon ja hoitosuunnitelmaa koskevien suositusten ymm�rt�minen Potilasoikeuslaki 5 �: �Terveydenhuollon ammattihenkil�n on annettava selvitys siten, ett� potilas riitt�v�sti ymm�rt�� sen sis�ll�n.� Potilailla on puutteita heille kerrotun tiedon ymm�rt�misess�. Potilaiden subjektiivinen k�sitys heid�n tiedon ymm�rt�misest��n saattaa olla objektiivista arviota parempi. Potilaan ymm�rt�miseen vaikuttavat monet asiat. Hoitohenkil�kunnasta johtuvat: henkil�kohtaiset ominaisuudet (nopea, ep�selv� puhetapa), hoitohenkil�kunnan k�ytt�ytyminen (vuorovaikutustilanteessa avoin ilmapiiri ? pot kysyv�t enemm�n) Potilaasta johtuvat: sukupuoli, ik�, koulutus, kieli, kulttuuri, pelko, terveydentila, aikaisemmat hoitokokemukset. K�sitelt�v� asia: sopiva m��r� tietoa, kerrottava tieto tulee sopeuttaa potilaan ymm�rt�mis- ja tiedonomaksumiskykyyn (tieto usein monimutkaista ja vaikeaa ja sit� tulee kerralla liian paljon) Tiedonv�litt�mistilanne: on liian v�h�n aikaa, pit�isi voida keskustella useammin kuin kerran ennen leikkausta ja sek� sairaanhoitajan ett� l��k�rin kanssa. Ymm�rt�mist� voidaan edist��: henkil�kohtainen standardoitu keskustelu (mahdollisuus vapaasti kysy�), videon k�ytt�, kirjallinen materiaali. Ymm�rt�misen varmistaminen: esimerkiksi pyyt�m�ll� h�nt� kertomaan omin sanoin kerrotut asiat tai kirjoittamaan, mit� h�n muistaa. Tiedon muistaminen: potilaat muistavat erityisen huonosti kerrotut riskit. Potilaan muistamiseen vaikuttaa: ik�, koulutus, Potilaiden kerrottujen asioiden muistaminen heikkenee ajan kuluessa. Elektiivisess� kirurgiassa saattaa kulua pitki�kin aikoja jonoon asettamisen ja leikkausajankohdan v�lill�. Suostumus pit�isi varmistaa ennen toimenpidett�. Komplikaatioiden sattuessa on t�rke�� muistaa kerrotun sen mahdollisuudesta. Tiedon muistamista voidaan edist�� potilasopetuksen keinoin: kirjallinen materiaali, omin sanoin kertominen edist�v�t muistamista. Potilailla on puutteita heille kerrotun tiedon ymm�rt�misess�. Potilaiden subjektiivinen k�sitys heid�n tiedon ymm�rt�misest��n saattaa olla objektiivista arviota parempi. Potilaan ymm�rt�miseen vaikuttavat monet asiat. Hoitohenkil�kunnasta johtuvat: henkil�kohtaiset ominaisuudet (nopea, ep�selv� puhetapa), hoitohenkil�kunnan k�ytt�ytyminen (vuorovaikutustilanteessa avoin ilmapiiri ? pot kysyv�t enemm�n) Potilaasta johtuvat: sukupuoli, ik�, koulutus, kieli, kulttuuri, pelko, terveydentila, aikaisemmat hoitokokemukset. K�sitelt�v� asia: sopiva m��r� tietoa, kerrottava tieto tulee sopeuttaa potilaan ymm�rt�mis- ja tiedonomaksumiskykyyn (tieto usein monimutkaista ja vaikeaa ja sit� tulee kerralla liian paljon) Tiedonv�litt�mistilanne: on liian v�h�n aikaa, pit�isi voida keskustella useammin kuin kerran ennen leikkausta ja sek� sairaanhoitajan ett� l��k�rin kanssa. Ymm�rt�mist� voidaan edist��: henkil�kohtainen standardoitu keskustelu (mahdollisuus vapaasti kysy�), videon k�ytt�, kirjallinen materiaali. Ymm�rt�misen varmistaminen: esimerkiksi pyyt�m�ll� h�nt� kertomaan omin sanoin kerrotut asiat tai kirjoittamaan, mit� h�n muistaa. Tiedon muistaminen: potilaat muistavat erityisen huonosti kerrotut riskit. Potilaan muistamiseen vaikuttaa: ik�, koulutus, Potilaiden kerrottujen asioiden muistaminen heikkenee ajan kuluessa. Elektiivisess� kirurgiassa saattaa kulua pitki�kin aikoja jonoon asettamisen ja leikkausajankohdan v�lill�. Suostumus pit�isi varmistaa ennen toimenpidett�. Komplikaatioiden sattuessa on t�rke�� muistaa kerrotun sen mahdollisuudesta. Tiedon muistamista voidaan edist�� potilasopetuksen keinoin: kirjallinen materiaali, omin sanoin kertominen edist�v�t muistamista.

8. 8 Suostumus elementit: p��t�s suunnitelman hyv�ksymisest� ja valtuuttaminen valittuun suunnitelmaan suullinen kirjallinen konkludenttinen/hiljainen Potilasoikeuslaki 6 �: �Potilasta on hoidettava yhteisymm�rryksess� h�nen kanssaan.� Nimenomainen suostumus = suullinen tai kirjallinen Konkludenttisella suostumuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa hiljaisesti suostutaan sovittuun. Konkludenttinen suostumus perustuu suostujan haluun toteuttaa sopimusta. Siit� on t�rke�� erottaa oletetun suostumuksen tilanne. Suostumuksen olettaminen voi perustua esimerkiksi suostumuksen vastaanottajan ajatukseen siit�, ett� suostuminen on j�rkev��. Olettamusta teht�ess� ei suostujan tahto ole kuitenkaan mitenk��n tullut esille. Oletettuun suostumukseen riitt�� periaatteessa suostujan passiivisuus. Potilaslaissa ei ole m��ritelty potilaan hoitoon antaman suostumuksen muotoa V�h�isiss� hoitotoimenpiteiss� (esim. haavahoito) potilaan hoitoon hakeutuminen voidaan katsoa suostumukseksi. P��s��nt�isesti suostumus on kuitenkin selvitett�v� keskustelemalla potilaan kanssa. T�rke� hoitotoimenpide esim. leikkaus kajoaa merkitt�v�sti potilaan fyysiseen koskemattomuuteen Suostumus tulee pyyt�� ennen hoitoon ryhtymist�. Potilaslain 6 �: n uudistus on tekeill�: lain 6 �:n on ehdotettu lis�tt�v�ksi �T�rkeisiin hoitop��t�ksiin on hankittava potilaan nimenomainen (suullinen tai kirjallinen) suostumus�. Potilaan suostumus terveydenhuollon toimenpiteisiin m��ritell��n potilaslain 6 �:ss�. Pyk�l�n otsikossa puhutaan potilaan itsem��r��misest�. Lainkohtaa on tulkittava siten, ettei �yhteisymm�rrykseksi� riit� pelk�st��n hoitohenkil�kunnan olettamus tai kuvitelma potilaan suostumuksesta. Potilaan hakeutumista hoitoon voidaan pit�� ongelmallisena tulkittaessa se potilaan suostumukseksi. Nimenomainen suostumus = suullinen tai kirjallinen Konkludenttisella suostumuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa hiljaisesti suostutaan sovittuun. Konkludenttinen suostumus perustuu suostujan haluun toteuttaa sopimusta. Siit� on t�rke�� erottaa oletetun suostumuksen tilanne. Suostumuksen olettaminen voi perustua esimerkiksi suostumuksen vastaanottajan ajatukseen siit�, ett� suostuminen on j�rkev��. Olettamusta teht�ess� ei suostujan tahto ole kuitenkaan mitenk��n tullut esille. Oletettuun suostumukseen riitt�� periaatteessa suostujan passiivisuus. Potilaslaissa ei ole m��ritelty potilaan hoitoon antaman suostumuksen muotoa V�h�isiss� hoitotoimenpiteiss� (esim. haavahoito) potilaan hoitoon hakeutuminen voidaan katsoa suostumukseksi. P��s��nt�isesti suostumus on kuitenkin selvitett�v� keskustelemalla potilaan kanssa. T�rke� hoitotoimenpide esim. leikkaus kajoaa merkitt�v�sti potilaan fyysiseen koskemattomuuteen Suostumus tulee pyyt�� ennen hoitoon ryhtymist�. Potilaslain 6 �: n uudistus on tekeill�: lain 6 �:n on ehdotettu lis�tt�v�ksi �T�rkeisiin hoitop��t�ksiin on hankittava potilaan nimenomainen (suullinen tai kirjallinen) suostumus�. Suullinen suostumus tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Kenelle potilas suostumuksen antaa ja miss� hoidon vaiheessa? Varmistetaanko suostumuksen olemassaolo ennen toimenpiteeseen ryhtymist�. Suullinen suostumus tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Nimenomainen suostumus = suullinen tai kirjallinen Konkludenttisella suostumuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa hiljaisesti suostutaan sovittuun. Konkludenttinen suostumus perustuu suostujan haluun toteuttaa sopimusta. Siit� on t�rke�� erottaa oletetun suostumuksen tilanne. Suostumuksen olettaminen voi perustua esimerkiksi suostumuksen vastaanottajan ajatukseen siit�, ett� suostuminen on j�rkev��. Olettamusta teht�ess� ei suostujan tahto ole kuitenkaan mitenk��n tullut esille. Oletettuun suostumukseen riitt�� periaatteessa suostujan passiivisuus. Potilaslaissa ei ole m��ritelty potilaan hoitoon antaman suostumuksen muotoa V�h�isiss� hoitotoimenpiteiss� (esim. haavahoito) potilaan hoitoon hakeutuminen voidaan katsoa suostumukseksi. P��s��nt�isesti suostumus on kuitenkin selvitett�v� keskustelemalla potilaan kanssa. T�rke� hoitotoimenpide esim. leikkaus kajoaa merkitt�v�sti potilaan fyysiseen koskemattomuuteen Suostumus tulee pyyt�� ennen hoitoon ryhtymist�. Potilaslain 6 �: n uudistus on tekeill�: lain 6 �:n on ehdotettu lis�tt�v�ksi �T�rkeisiin hoitop��t�ksiin on hankittava potilaan nimenomainen (suullinen tai kirjallinen) suostumus�. Potilaan suostumus terveydenhuollon toimenpiteisiin m��ritell��n potilaslain 6 �:ss�. Pyk�l�n otsikossa puhutaan potilaan itsem��r��misest�. Lainkohtaa on tulkittava siten, ettei �yhteisymm�rrykseksi� riit� pelk�st��n hoitohenkil�kunnan olettamus tai kuvitelma potilaan suostumuksesta. Potilaan hakeutumista hoitoon voidaan pit�� ongelmallisena tulkittaessa se potilaan suostumukseksi. Nimenomainen suostumus = suullinen tai kirjallinen Konkludenttisella suostumuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa hiljaisesti suostutaan sovittuun. Konkludenttinen suostumus perustuu suostujan haluun toteuttaa sopimusta. Siit� on t�rke�� erottaa oletetun suostumuksen tilanne. Suostumuksen olettaminen voi perustua esimerkiksi suostumuksen vastaanottajan ajatukseen siit�, ett� suostuminen on j�rkev��. Olettamusta teht�ess� ei suostujan tahto ole kuitenkaan mitenk��n tullut esille. Oletettuun suostumukseen riitt�� periaatteessa suostujan passiivisuus. Potilaslaissa ei ole m��ritelty potilaan hoitoon antaman suostumuksen muotoa V�h�isiss� hoitotoimenpiteiss� (esim. haavahoito) potilaan hoitoon hakeutuminen voidaan katsoa suostumukseksi. P��s��nt�isesti suostumus on kuitenkin selvitett�v� keskustelemalla potilaan kanssa. T�rke� hoitotoimenpide esim. leikkaus kajoaa merkitt�v�sti potilaan fyysiseen koskemattomuuteen Suostumus tulee pyyt�� ennen hoitoon ryhtymist�. Potilaslain 6 �: n uudistus on tekeill�: lain 6 �:n on ehdotettu lis�tt�v�ksi �T�rkeisiin hoitop��t�ksiin on hankittava potilaan nimenomainen (suullinen tai kirjallinen) suostumus�. Suullinen suostumus tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Kenelle potilas suostumuksen antaa ja miss� hoidon vaiheessa? Varmistetaanko suostumuksen olemassaolo ennen toimenpiteeseen ryhtymist�. Suullinen suostumus tulee kirjata potilasasiakirjoihin.