Lähi-idän ja islamin kulttuuria:

1. Lähi-idän ja islamin kulttuuria: • Tiede: • Islamilaisen maailman piirissä luonnontieteet olivat pitkälle kehittyneitä keskiajalla. Eurooppalainen tiede ohitti sen tason vasta valistuksen myötä • Tähtitiede perustui antiikin saavutuksiin, jotka säilöttiin Lähi-Idässä hyvin keskiajalla • Ptolemaioksen Mathematike Syntaksis tärkeimpänä lähteenä, käännettiin arabiaksi v.820. Sisältö: • Geosentrinen maailmankuva • Perusteet planeettaliikkeen laskemiselle • Navigointimenetelmiä, mm. astrolabi • Aristotelinen viiden alkuaineen oppi otettiin myös islamilaisessa maailmassa käyttöön • kemiassa tapahtui merkittävää kehitystä. Arabien uusia menetelmiä olivat mm. tislaaminen, härmistäminen, kiteyttäminen, liuottaminen, pelkistäminen ja hapettaminen. Sellaiset sanat kuin alkali, alkoholi, eliksiiri ja siirappi ovat peräisin arabeilta • Kemiaa edisti alkemian opiskelu Arabiassa • Al Khazini mittasi v. 1211 hämmästyttävän tarkasti eri aineiden tiheyksiä

2. Pähkinä: • Olet kaivolla Assuanissa, Niilin varrella • Auringon valo paistaa veden pintaan kaivossa, vaikka kaivo on todella syvä. • Tiedät, että Aleksandriassa, Niilin suistossa on korkea obeliski, jonne on kaivolta n. 830 km. • Mittaapa maapallon ympärysmitta • Tämän tehtävän teki Eratosthenes antiikin aikana!

3. Tähtiede & Matematiikka jatkuu… • Kalifi al-Ma’Mu mittautti maapallon uusiksi 800 – luvulla, tulokseksi saatiin 41 436 km. (nykyinen arvo 40008) • Saabilainen Albategnius (Abu Abdallah Muhammed al-Battani) mittasi vuoden pituudeksi 365 vrk 5h 46min (heitti 2min 22s.) • Abu al-Husain al-Sufi julkaisi 900 – luvulla kiinto- ja kiertotähtien luettelon • Tähtitieteessä samankaltaisia käsityksiä kuin Euroopassa (kiintotähtien kuori, ensimmäinen liikuttaja, geosentrismi, kaitselmus maailmankaikkeudessa vaikuttava voima • Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi kehitti ehkä eniten matematiikkaa. • Aritmetiikkaa ja nykyinen lukujen merkitsemisjärjestelmä (esimerkiksi nolla otettiin käyttöön. Intian kielen ”Shunya”, ”tyhjä” => ”al-sifr” => ”Ziffer”, ”cipher” eur. Kieliin) • Käsite Algoritmi tulee al-Khwarizmin nimestä : ”teos ”Liber Algorismi de practca arithmetice” (lat.) käsitteli aritmetiikkaa ja algoritmeja

4. Al-Khwarizmi (kuoli v. 844)

5. Lääketiede: • Muhammedin mukaan kolme tärkeintä parannuskeinoa olivat hunajanjuonti, suonenisku ja kuumalla raudalla polttaminen. Ihon käsittelyä polttoraudalla käytettiin aikaisemmin hoitona myös sisätaudeissa. ”jumala ei ole lähettänyt tautia, jolle hän ei olisi lähettänyt myös parannuskeinoa” • lääketiede perustui myöhemmin oppiin neljästä ruumiin nesteestä Galenoksen (n. 129–200 jKr.) esittämässä muodossa. Myös astrologialla oli suuri merkitys • Anatomia ei uudistunut, sillä ruumiiden leikkely oli kielletty. (islamin uskon mukaan ruumis herätetään viimeisellä tuomiolla). • Allahin uskottiin rankaisevan ihmisiä sairaudella, mutta sairaita ei tuomittu. Lisäksi paha silmä ja dzinnit, henkiolennot sairauden syynä. • Taudinmäärityksessä potilaan oireet, eritteiden määrä ja laatu sekä turvotus. Valtimonsykkeen voimaa ja nopeutta tarkkailtiin. Virtsaa tutkittiin uroskopialla, tarkastelemalla sen väriä ja sameutta. Hashista ja hyoskyamiinia käytettiin päihdyttävinä ja nukuttavina aineina. • Itseoppineita parantajia oli, mutta lääkäreiltä alettiin vaatia tutkinto 900-luvulla Bagdadissa ja myöhemmin muuallakin. Aluksi lääkärit olivat useimmiten kristittyjä tai juutalaisia. Muslimilääkärit yleistyivät, kun islamilaisen maailman keskuksiin syntyi koulutuskeskuksia.

7. Rhazes (n. 865 – n. 925) eli Abu-Bakr Muhammed Ibn-Zakariya Al-Razi • Hän laati eri aiheista yli 200 kirjoitusta, joista noin kolmasosa on säilynyt. • Tunnetuimmat hänen teoksistaan ovat Kitab al-Mansuri (lat. Liber Almansoris) ja suuri kaksiosainen käsikirja Kitab al-hawi (lat. Continens). • Rhazes kuvasi silmäterän reaktion valolle sekä ehdollistuneen refleksin. • Hän esitti ensimmäisenä tuhkarokon ja isorokon taudinkuvat sekä kirjoitti ensimmäisen lastentauteja kuvaavan kirjan. Lisäksi hän kuvasi keväällä ruusujen kukkiessa esiintyvän heinänuhan. • Määräsi sairaille mieluummin ruokavalion kuin lääkehoitoa. • Otti käyttöön mm. elohopeayhdisteet ulostuslääkkeinä • Sitoi verisuonia eläimen suolesta valmistetulla langalla • Testasi joitakin lääkkeitä apinoilla • Hän kieltäytyi leikkauttamasta omaa kaihiaan, koska oli nähnyt niin paljon maailmaa ja väsynyt siihen.

8. Avicenna (980–1037) eli Abu-Ali Al-Husayn Ibn-Sina • Monipuolinen oppinut, teosten toimittaja ja kommentaattori, joka yritti yhdistää Aristoteleen ja Galenoksen opit. • Hän totesi silmän verkkokalvon olevan näkemisen kannalta tärkeä elin • Kuvasi aivokalvojen tulehduksen, erotti keltataudin eri muotoja, päätteli eräiden tulehdusten voivan levitä istukan kautta äidistä sikiöön, kuvasi trakeostomian (henkitorven avauksen) sekä totesi ukonhatun (Aconitum napellus) narkoottiset ominaisuudet. • Tunnetuin teos Al-Quanun, jossa hän esitti järjestelmällisesti silloisen lääketieteen kokonaiskuvan. Sitä käytettiin vielä 1600-luvun puolivälissä lääketieteen opetuksessa Euroopan vanhoillisissa yliopistoissa. Myös Avicennan laajalla teoksella Kitab ash-shifa ("Parantamisen kirja") oli merkittävä vaikutus keskiajan eurooppalaisiin oppineisiin.

10. Taide: • Islamilainen usko ei salli Jumalaa tai ihmisiä kuvattavan – huomio kiinnittyi geometristen muotojen ja kasviornamentiikan käyttöön • Ornamenteissa keskeisinä peruskuvioina toistuvat islamilaisen taiteen tunnusmerkit: kolmio, neliö ja ympyrä. Niistä muodostetaan erilaisia geometrisiä sarjoja ja niitä toistetaan tehokeinoina. Ornamentiikka jakautuu kolmeen eri tapaan. Niitä ovat nauha-, vapaa- ja keskusornamentit. • Useissa kuvioissa pohjana on kuuteen tai kahdeksaan osaan jaettu ympyrä ja sen sisälle piirrettyjen halkaisijoiden avulla piirretyt kuviot

14. Arkkitehtuuri: • Stukkoa ja arabeskia käytettiin hyvinkin monimutkaisissa muodoissa, jopa holveissa ja tukikaarissa • Ristiretkien ajan jälkeen Euroopassa renessanssiajan arkkitehtuuri omaksui vaikutteita tästä tyylistä • Espanjan eteläosissa taas näkyy Maurien ajan arabialainen vaikutus

15. Arkkitehtuuri… • Arkkitehtuuri islamilaisessa taiteessa • Islamilaisen taiteen arkkitehtuuri jaetaan kolmeen pääryhmään: 1) kaupunkiarkkitehtuuri, 2) vallan arkkitehtuuri sekä 3) uskonnollinen ja hauta-arkkitehtuuri. • 1. Kaupunkiarkkitehtuuri • Asuinkortteli oli itsessään kuin pieni kaupunki, josta löytyi jopa oma hallintonsa ja puolustusjärjestelmänsä. • Asuintalot levittäytyivät yksi- tai useampikerroksisina suuren pihan ympärille. Pihalle ei yleensä päässyt suoraan kadulta, vaan pitkän käytävän muotoisen eteishallin kautta. Näin kätkettiin asukkaiden kotielämä ohikulkijoiden katseilta. • Kylpylät olivat islamilaisen arkkitehtuurin luonteenomaisimpia rakennustyyppejä. Kylpylärakennuksissa ei ollut ovi- ja ikkuna-aukkoja lämmön säilyttämisen vuoksi. Sisätiloissa oli kupoleja ja savupiippuja ja tilat jakaantuivat kylmään, haaleaan ja kuumaan huoneeseen. Valoa saatiin katon pienistä pyöröikkunoista. Ikkunat oli koristettu värikkäällä keramiikalla, puulla tai katettu hiotulla kivellä.

16. Arkkitehtuuri #2: • 2. Vallan arkkitehtuuri • Portein ja vartiotornein varustetut muurit, kaupungin yläpuolelle tiiviisti rakennetut linnoitukset, palatsit ja mausoleumit olivat tärkeimpiä maallisen vallan ilmentymiä. Palatsi oli myöhäisromaanisen perinteen mukaisesti yleensä suorakaiteen muotoinen ja muurien ympäröimä, linnoituksen kaltainen. Sisäpihalla oli tavallisesti avara sisäpiha. Sen ympärille sijoittuivat yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset. Palatsit ovat erilaisia alueellisen sijainnin ja rakennusajankohdan perusteella.

17. Arkkitehtuuri #3: • 3. Uskonnollinen ja hauta-arkkitehtuuri • Moskeija on rakennus rukouksen vaatimuksiin. • Täsmällinen geometria on ollut pysyvä piirre islamin uskonnollisessa arkkitehtuurissa. Neliö ja kuutio kuvaavat islamin voimaa ja läsnäolevaa pyhyyttä. Moskeija muodostui alunperin katetusta tilasta eli rukoussalista ja avoimesta tilasta eli pihasta. Kokonaisuuden tuli olla muodoltaan nelikulmainen. Moskeijat koristeltiin runsaasti värikkäällä keramiikalla, koristekuvioilla ja -kirjoituksilla. Moskeijan yhteyteen kuuluu taivasta kohti ojentuva minareetti. Sen pystyttäminen kuului sekä liturgian että arkkitehtuurin vaatimuksiin. Minareetit voivat olla pohjaltaan neliskulmaisia tai lieriönmuotoisia alueellisen perinteen mukaisesti. • Hautaa on pidetty vainajan asuinpaikkana. Siksi se sai tavallisesti asunnon tai palatsin muodon. Tosin se oli usein kattamaton. Haudan päälle voitiin rakentaa myös mausoleumi. Se ei ollut kuitenkaan pelkkä vainajan asuinsija. Monikulmainen runko edusti aineellista maailmaa, maata; kupoli sen sijaan kuvasi ikuisuutta.

22. Kalligrafia: • Kalligrafia eli kaunokirjoitustaito noudattaa vanhoja sääntöjä. Kirjoituksen värin ja muodon tehtävä on yhdessä ilmentää kauneutta ja liikettä. Teksteinä ovat usein arabiankielinen Jumalan nimi sekä Koraanin lauseet. Niillä koristellaan moskeijoiden seiniä, keramiikkalaattoja, mattoja, astioita, koruja ja metalliesineitä.