1 / 13

19.7.2004

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut.

psyche
Download Presentation

19.7.2004

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Suomen NavigaatioliittoFinlandsNavigationsförbundRannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä varakompassi, Meri- VHF, GPS ja tutka. Säätiedotus merenkulkijoille 19.7.2004 klo 7.50. Odotettavissa huomisaamuun asti: Suomenlahti, lännen ja lounaan välistä tuulta 4-5 m/s. Hyvä näkyvyys. Eranto on 6I, ellei tehtävässä toisin ilmoiteta.

  2. 19.7.2004 klo 12.20 sijaintisi on 5927,0’P 02331,0’I. Suunnittelet reittisi kohti merimajakkaa Osmussaar. Mikä on vuorovesivirran suunta ja nopeus? (2p) 19.7.2004 HW 09.23 3,1 m MRs=4,0m LW 15.31 0,3 m MRn=2,4m Korkeusero 2,8 m (neap) HW aika 09.23 Haluttu aika 12.20 Aikaero 3h jälkeen HW VS= 270o

  3. Mikä on ohjattava kompassisuunta olettaen, että vuoroveden aiheuttama virta on koko matkan aikana sama ja länsituulen aiheuttama sorto on 5°? Nopeutesi on 6 solmua. (3p) SVS = 176 so = + 5 TS = 181 er = -6 MS = 175 eks = + 4 KS = 179 Milloin ylität latitudin 5920,0’P? (1p) SPS = 209 MPS = 8 M NPS = 6,8 kn NVS = 6 kn NPS = 6,8 kn SPS = 209 Perillä klo 13.31 VS = 270 SVS = 176 VN = 3,6kn

  4. Lähtöpaikkasi on 59°40,0’P 024°16,5’I. Olet matkalla paikkaan 59°25,0’P 023°34,5’I. Laske merkintälaskulla suunta ja matka! (2p) Lähtö: 5940,0’P 02416,5’I Tulo: 5925,0’P 02334,5’I D.lat: - 15,0’ E D.lon: - 42,0’ L Taulukko. 2; m = 1,970 Taulukko 3; dep/D.lat = S = E 55 L  SPS = 180 + 55 = 235 Taulukko. 1; suunta 55, D.lat 14,9 ja dep 21,3  Matka= 26M

  5. Piirrä reitti kartoille. (1p) 5940,0’P 02416,5’I TS = 235 26 M TS = 235 5925,0’P 02334,5’I

  6. Merkintäpaikkasi on 5939,7’P 02455,0’I. Merimajakka Keri suunnitaan keulakulmassa 45° oikealla Kello14.00 ja suoraan sivulla oikealla kello 14.25. Veneen kompassisuunta on 010 ja nopeus 6 solmua. Mikä on sijaintisi kello 14.25? (1,5p) KS = 010o eks = - 1o MS = 009o er = + 6o TS = 015o TS = 015o 59°42,6’P 024°56,5’I 2,5M ts = 105o MP TS = 015 kk = + 90o ts = 105o Nopeus = 6kn Aika = 25 min

  7. Jatkaa matkaasi kohti merimajakkaa Tallinnamadal. Mikä on kompassisuunta? (1,5p) 59°42,6’P 024°56,5’I TS = 272 TS = 272 er = -6 MS = 266 eks = - 8 KS = 258

  8. Merkintäpaikka on 59°43,5’P 024°37,5’I. Ohjaat kompassisuuntaan 220° nopeuden ollessa 6 solmua. Kello 15.05 suunnit pääkompassilla merimajakan Tallinnamadal kompassisuuntimassa 098° ja kello 15.40 merimajakan Naissaar N kompassisuuntimassa 173°. Mikä on sijaintisi kello 15.40? (3p) KS = 220 eks = + 1 MS = 221 er = + 6 TS = 227 MP ts = 105 3,5M 59°41,4’P 024°30,8’I ts = 105 Tallinnamadal ks = 098 eks = + 1 ms = 099 er = + 6 ts = 105 Naissaar N ks = 173 eks = + 1 ms = 174 er = + 6 ts = 180 Nopeus = 6kn Aika = 35 min TS = 227 ts = 180

  9. Merkintäpaikkasi on 5957,0’P 02538,0’I. Ohjaat kompassisuuntaan 270 nopeuden ollessa 6 solmua. Kello 17.00 suunnit pääkompassilla merimajakan Kalbådagrund kompassisuuntimassa 328 ja kello 17.30 suunnit sen kompaasisuuntimassa 033. Mikä on sijaintisi kello 17.30? (2p) Klo 17.00 ks = 328 eks = +9 ms = 337 er = + 6 ts = 343 Klo 17.30 ks = 033 eks = +9 ms = 042 er = + 6 ts = 048 KS = 270 eks = + 9 MS = 279 er = + 6 TS = 285 ts = 048 ts = 343 TS = 285 ts = 343o 3M Nopeus = 6kn Aika = 30 min MP 3M 59°57,3’P 025°31,6’I

  10. Merkintäpaikkasi on 6003,0’P 02516,6’I. Ylittäessäsi 9 m väylää, jonka linjamerkit ovat Söderskärin länsipuolella, suunnit sen yhdyslinjan varakompassilla kompassisuuntimassa 028. Varakompassi näyttää kompassisuuntaa 220. Mikä on varakompassin eksymä tälle suunnalle? (2p) ts = 040 er = -6 ms = 034 -ks = 028 eks = + 6 ts = 040 kompassisuunnalla 220° Onko Fluxgate-kompassi magneettikompassi?(1p) Kyllä

  11. 7. HW 3,1 m Syv. Kartalla 2,4 m Syvyys 5,5 m • Mikä on veden syvyys Hangon satamassa 19.7.2004 kello 09.23, kun merikartan ilmoittama syvyys on 2,4metriä? (1p) Syvyys 5,5 m Alus - 2,1 m Varavesi 3,4 m Paljonko on varavettä, jos aluksen syväys on 2,1 metriä? (1p) LW 0,3 m Syv. Kartalla 2,4 m Syvyys 2,7 m Alus - 2,1 m Varavettä + 0,6 m Voidaanko lähteä satamasta klo 14.29? (1p) Kyllä

  12. 8. Ilmoita rasti ruutuun menetelmällä, mikä seuraavista väitteistä on oikein, mikä väärin: Oikein Väärin • Tutkan antennina toimii heijastin, joka antaa sivusuunnassa kapean noin 2-7 astetta leveän keilan. Mitä leveämpi keila on sivusuunnassa, sitä paremmin tutka pystyy erottamaan toisistaan kaksi vierekkäin olevaa kohdetta (1p) • Merenkulkututka on radioaaltoja lähettävä laite (1p) • Ilmanpaineen lasku merkitsee matalapaineen lähestymistä (1p) • Hyrräkompassi on riippuvainen maan magneettikentästä! (1p)

  13. 9 Miten advektiosumu syntyy? (1p) Advektiosumu syntyy, kun lämmin ja kostea ilma virtaa kylmän merenpäälle. Selitä lyhyesti mitä tarkoitetaan aluksen radioasemalla? (1p) Aluksen radioasemalla tarkoitetaan kaikkia aluksessa olevia meriradiolähettimiä ja vastaanottimia kuten meri- VHF, tutka, DSC- laitteisto (digitaalinen selektiivikutsulaitteet) jne. Miten merituuli syntyy? (1p) Se syntyy, kun aurinko lämmittää selkeällä säällä maata ja merta. Maa lämpenee nopeammin kuin meri. Maan lämmetessä myös sen yläpuolella oleva ilma lämpenee. Lämmin ilma kohoaa kevyempänä ylöspäin, ja syntyy ilmavajaus. Puuttuva ilma korvautuu mereltä tulevalla kylmemmällä ilmalla, kun taas ylhäällä ilmakehässä oleva ilma virtaa päinvastaiseen suuntaa maalta merelle.

More Related