1 / 9

Apteekin joutsenlaulusta nousukiitoon

Apteekin joutsenlaulusta nousukiitoon. Reijo Kärkkäinen 17.11.2012 Helsingin Joutsen Apteekki. Apteekin joutsenlaulusta. Mielikuva Kuka laulaa ja mitä lauletaan Itkuvirsi edunvalvonnan välineenä

quinto
Download Presentation

Apteekin joutsenlaulusta nousukiitoon

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Apteekin joutsenlaulusta nousukiitoon Reijo Kärkkäinen 17.11.2012 Helsingin Joutsen Apteekki

  2. Apteekin joutsenlaulusta • Mielikuva • Kuka laulaa ja mitä lauletaan • Itkuvirsi edunvalvonnan välineenä • ”Onko rikkaidenkin saatava osansa, jos köyhiä autetaan” – raamatullinen ongelma edunvalvonnassa • Todellisuus • Ongelmat on identifioitu • Toimenpiteitä voi kohdentaa ja edetä vaiheittain

  3. Lääkepolitiikan tapahtumat 1988-2012 • Lääkelaki 1988 • Lääkealan kilpailutoimikunta 1991 – ”kiveäkään ei jätetty kääntämättä” • Lääkekorvaustyöryhmä 1993 – korvausluokat (100 %, 75 % tai 50 %), ostokertakohtainen mk-määräinen omavastuu ja kattokorvaus • Lääkekustannustyöryhmä 1996 – laaja toimenpidepaketti (mm. lääketaksan leikkaus ja degressiivisyyden lisääminen sekä esitys apteekkimaksusta luopumisesta) • Apteekkimaksun poistaminen – Lääkelaitoksen 1. selvitys 1998 • Lääkekorvaustyöryhmä 2000 – lääkekustannusten kasvun hillitseminen • Lääkekorvaustyöryhmä 2003 – korvausluokat (90 %, 50 % ja 0%, prosenttiperusteinen omavastuu ja kattokorvaus)

  4. Lääkepolitiikan tapahtumat 1988-2012 • Lääkelainsäädännön uudistus 1.1.2003 – hinnat ja alennukset • Geneerinen substituutio 1.4.2003 – toiminnallisesti iso muutos • Lääkepoltiikka 2010 (STM 2003) – perusrakenne ei kaipaa suuria muutoksia • Apteekkimaksun poistaminen – Lääkelaitoksen 2. selvitys 2004 • Sairausvakuutuslain uudistaminen (eduskunnassa) 2005 – korvausluokat (42 %, 72 % ja 100 %), ei ostokertakohtaista omavastuuta, annosjakelu, hintaleikkaus • Lääkelain muutokset 2006 ( EU-asiat, NRT-valmisteet, apteekin saamat alennukset, lääketaksan muutos, apteekkilupa, täydennyskoulutus • Apteekkityöryhmä 2007 – lääkelain muutokset 2011 • Viitehintatyöryhmä 2007 – lääkevaihdon laajennus • Lääkepolitiikka 2020 (STM 2011) – yhteinen strateginen linjaus • Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä (2011) – ehdotus lääkelain täsmennyksiksi (ei ehdotusta apteekkien taloudesta • FIMEAn ehdotukset (2.7.2012) - ehdotus valtioneuvoston asetukseksi lääketaksasta ja luonnos HE:ksi lääkelain muuttamisesta • Lääkekorvaustyöryhmä (1.11.2011) – 113 miljoonan euron säästöt sekä laajempi uudistus (vrt. hallitusohjelma) – HE 113/2012 vp. • Taksauudistus kytketty lääkekorvaustyöryhmään – ”mission impossible” • Lääkelakiuudistus (osittaisuudistus) kiinni parista pykälästä

  5. Muutospaineita • Liberalisointi – onko se trendi ? • Vastaisku – ECJ (Italia&Saksa 19.5.2009 ja Espanja1.6.2010 • Apteekinperustaminen • Apteekinomistaminen • Apteekinsijaintialueet • Komissio (erityisesti DG MARKT ja DG COMP) painaapäälle • Taloudellisetargumentitesiin (halvemmathinnat) • KansallisetKiVi:t (Tanskakesäkuu 2012, Suomielokuu 2012) painavatpäälle

  6. Muutospaineita • Lääkkeiden laskevat hinnat (erit. geneeristen lääkkeiden käytön lisääntyminen) • Apteekin palkkio muuttuu lääkkeen hintaperusteisesta lääketaksasta toimituspalkkio- ja palveluperusteiseksi (selkeä EU –trendi) • Uusienjakalliidenlääkkeiden (ml. yksilöllisestiräätälöidytlääkkeet) jakelukanavatmuuttuvat • Ammatillisenjakaupallisenapteekkimallinyhteensovittamisenvaikeus • Apteekkientaloudellinenpolarisaatiokiihtyy

  7. Mahdollisuuksia • Terveyspalvelujärjestelmän muutokset – moniammatillisen yhteistyön tarve kasvaa • Vastuu lääkeneuvonnasta ja läkkeiden oikeasta käytöstä siirtyy yhä enemmän apteekeille • Väestön ikääntyminen lisää monilääkityksellisyyttä – apteekin uudet mahdollisuudet (esim. LHKA ja ANJA) • Suurten kansansairauksien ehkäiseminen (esim. diabeteksen riskitestit) • Pitkäaikaisssairaiden lääkehoidon hallinta • Itsehoito lisääntyy – apteekin rooli kasvaa (edellyttäen että itsehoitolääkkeet pysyvät apteekkikanavassa) • Apteekkien yhteistyö terveyspalveluja tuottavien yritysten/yhteisöjen kanssa lisääntyy (vältettävä reviiririitoja) • Proviisorien ja farmaseuttien tehtävät monipuolistuvat

  8. Mahdollisuuksia • Tulevaisuus on lääkkeissäjalääkkeisiinliittyvissäpalveluissa • eApteekkinjapalvelupisteidenmahdollisuudethyödynnettäväparemmin • Apteekinasiakkaiden (potilaat, lääkkeenkäyttäjät, kuluttajat) asenteetjamielipiteetotettavahuomioontarkemmin • Yhteistyössömuunterveydenhuollonkanssa on siirryttäväsanoistatekoihin • Apteekkienyksikkökokosuurenee (taloudellinenvälttämättömyys) • Tuotettavaevidenssiäsiitä, ettäapteekkipalvelutsäästävätterveydenhuollonmuitakustannuksia (yliopistot, FIMEA)

  9. Lopuksi • Apteekki on toiminnallinen palvelukokonaisuus (reseptilääkkeiden toimittaminen on keskeinen perustehtävä) • Henkilökuntarakenne mahdollistaa korkeatasoisen palvelun (onko nykyiselle farmaseuttikoulutukselle riittävästi ymmärtäjiä alan sisällä) • Viranomaistaholla (erityisesti STM:ssä) heikko mielenkiinto ja osaaminen apteekkiasioissa • Lääkepolitiikka 2020 –linjaukset tulisi implementoida • Lääkelain kokonaisuudistus tulisi käynnistää

More Related