Seutuyhteistyö hyvinvointipalveluissa

1. Seutuyhteistyö hyvinvointipalveluissa Katsaus hyvinvointipalveluiden seutuyhteistyöhankkeisiin sekä seutuyhteistyön ympäristöön Toni K. Laine kehittämispäällikkö, hyvinvointipalvelut

2. Kasvu 2030 +90000 asukasta Kehittämishaasteena ja rikkautena erilaiset alueet. Tiivis kaupunkialue ja laajat maaseutumaiset alueet monimutkaistavat palvelusuunnittelua

3. Palveluyhteistyöajattelu

4. Keskeisen tärkeää on uusien asuinalueiden sekä rakentuvien alueiden palvelunkäyttäjien segmentointi • Ennakoitintiedon tuottaminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa • Alueiden elinkaari on otettava suunnittelussa huomioon • Kunnat kehittävät jo yhteistuumin esimerkiksi päiväkotihankkeita ja niihin liittyviä palveluseteleitä • Kehitettävää jatkossa erityisesti terveyspalveluissa • Joukkoliikenneväylien kehitys on nivottava yhteen palveluverkkosuunnittelun kanssa • Ongelmana erityisesti kuntakohtaisten palveluverkkosuunnitelmien nopea vanhentuminen, mikäli väestönkasvu jatkuu voimakkaana.

5. Palveluyhteistyön tavoitteita 2030 • Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan • Kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyönä • Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti • Lähipalveluissa tärkeää on hyvä saavutettavuus, alueellisissa ja keskitetyissä palveluissa kustannustehokkuus ja hyvät kulkuyhteydet • Yhteistyötä toteutetaan sopimusperusteisesti ja alueellisina kokonaisuuksina • Palveluissa luodaan yhteisiä periaatteita ja läpinäkyviä seudullisia käytäntöjä • Palveluissa edistetään monituottajamallia • Suuret ylikunnalliset hankkeet suunnitellaan, sijoitetaan ja toteutetaan yhteistyössä

6. Yhteistyön päämääränä on tarjota asiakkaiden tarpeiden mukaiset ja kustannustehokkaat palvelut sekä mahdollistaa valinnanvapaus asioimisessa. • Tehdään toiminnallista yhteistyötä ja rakenteisiin menevää yhteistyötä • Edistetään kuntalaisten valinnanvapautta ja vapaan palveluiden käytön toteutumista yli kuntarajan • Syvennetään varhaiskasvatuksen ja opetuspalvelujen yhteistyötä • Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä • Käytetään palveluverkkoa tehokkaasti ja huomioidaan naapuri investoinneissa Seutustrategia 2020

7. Toiminnan painopisteet 2013Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmä Palveluverkon seudulliset pääperiaatteet Tavoite: Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet on laadittu ja hyväksytty sovellettavaksi rakennesuunnitelman uudistamisessa. Työssä laaditaan seudulliset periaatteet palveluverkkoyhteistyön tukemiseksi. Työllä toteutetaan MAL-aiesopimusta. Perusterveydenhuollon tuotteistus Tavoite: Perusterveydenhuollon palvelujen tuotehinnat ovat valmistuneet käyttöönotettavaksi vuoden 2014 alusta. Työssä rakennetaan yhteiset laskentaperusteet, joiden avulla kunnat määrittelevät kuntalaskutusta palvelevat tuotehinnat. Suun terveydenhuollon seudullisen organisoinnin jatkoselvitys Tavoite: Jatkoselvitys suun terveydenhuollon seutuyhteistyön organisoinnista on valmistunut kehyskuntien, pl. Orivesi, toimesta. Tampere osallistuu vertailuvaiheeseen. Työssä ennakoidaan uudistuksen asiakas-, talous-, henkilöstö- sekä palvelujärjestelmävaikutuksia sekä toteutetaan mahdollisesti uuden organisaation rakentamisselvitys. Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja sen seuranta Tavoite: Seurantajärjestelmä on luotu, resursoitu ja seurannan toteuttaminen on käynnissä. Työssä laaditaan PSHP:n jäsenkuntien ja PSHP:nkanssa kuntien ja sairaanhoitopiirin käsittelyyn seurantaraportointi.

8. Työryhmän kokoonpano Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere, pj. Virta Kari perusturvajohtaja Ylöjärvi, vpj. Ahvenainen Jari tilaajapäällikkö Tampere Hakari Kari kehitysjohtaja Tampere Päivärinta Eeva tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Harju Raija sosiaali- ja terveysjohtaja Kangasala Nieminen Raimo sosiaali- ja terveysjohtaja Lempäälä Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Peurala Tuija vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Orivesi Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala Partanen Pirkko sosiaali- ja terveysjohtaja Vesilahti Nieminen Raimo T. Pääluottamusmies henkilöstön edustaja, Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Smolander Pirjo tietohallintokoordinaattori Tampere

9. Toiminnan painopisteet 2013Sivistyspalvelujen työryhmä Seudullinen opetussuunnitelma Tavoite: Uusien opetussuunnitelmien laadinta on organisoitu seudullisesti ja työ etenee kansallisen aikataulun mukaan kuntien yhteistyönä. Työssä valmistellaan siirtymistä yhteiseen seudulliseen opetussuunnitelmaan vuoden 2016 syksyllä. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö Tavoite: Toisen asteen koulutusmuotojen yhteistyömalli on valmistunut, käsitelty kunnissa ja otettu käyttöön. Työllä jatketaan toisen asteen koulutuksen kehittämistyötä kaupunkiseudulla. Päivähoidon seudullinen vapaan hakeutuminen Tavoite: Suunnitelma vapaasta hakeutumisesta päivähoitoon on laadittu sekä hyväksytty seutuhallituksessa ja kunnissa vuonna 2013. Työssä laajennetaan nykyistä rajattua sopimuskäytäntöä vuoden 2014 kevään päivähoitohaussa.

10. Työryhmän kokoonpano Valkamo Markku sivistysjohtaja Pirkkala, pj. Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Kanerva Veli-Matti kehittämispäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia Pikka Pauliina kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Kivinen Tiina sivistysjohtaja Vesilahti Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Kurikka Liisa pääluottamusmies henkilöstön edustaja, Nokia Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere

11. Palveluyhteistyön tuloksia

12. Tuloksia mm. SIVISTYSTYÖRYHMÄ Sisältää kolme alatyöryhmää, jotka ratkovat toimialakysymyksiä ja myös operatiivisia kysymyksiä (viranhaltijayhteistyö) Sivistyspalvelujen seudullinen kehittämisohjelma Seutukirjastoselvitys Toisen asteen koulutuksen kokoaminen, Tredun perustaminen Koulujen yhteiset työ- ja loma-ajat Opetushenkilöstön seudullinen täydennyskoulutus (Osaava) Kansainvälisen koulun (FISTA) suunnittelu Seutuopistojen kokoaminen Sopimus perusopetuksen kustannusten korvauksista Sopimus päivähoidon joustoista yli kuntarajojen Mahdollisuus hakea päivähoitopaikkaa seudulta, oman kotikunnan ulkopuolelta 2014 keväällä Päivähoidon seudullinen kehittämisohjelma Päivähoidon kustannuslaskenta Yksityisen päivähoidon kehittämisyksikkö (YPKK) Palveluseteliyhteistyö (osa kunnista) Esisuunnittelussa mm. Seudullinen kasvatuksen ja opetuksen kehittämiskeskus Johtanut yhteisiin organisaatioihin, sopimuksiin tai muihin tuloksiin

13. Tuloksia mm. SOTE-TYÖRYHMÄ Työterveyshuollon seutuselvitys Erikoishoivapalvelujen seudullinen hankintamalli Sopimusohjausmenettelyn kehittämishanke yhdessä PSHP:n kanssa Esiselvitys sähköisestä palvelukartasta Sosiaali- ja terveyspalvelujen seudullinen kehittämisohjelma Suunnitelma kehitysvammaisten asumisen kehittämisestä Suun terveydenhuollon seutuselvitys (jatkuu edelleen) Ympäristöterveydenhuollon seutuselvitys Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurannan organisointi ja seurantavastuu koko Pirkanmaan osalta Perusterveydenhuollon seudullinen tuotteistus 2014 rajojen avautumista silmälläpitäen Lisäksi osallistutaan erityisryhmien asumisen kehittämistyöhön Aiemmin toteutettu mm. perusterveydenhuollon, perusopetuksen ja päivähoidon seudullinen palveluverkkoselvitys Johtanut yhteisiin organisaatioihin, sopimuksiin tai muihin tuloksiin

14. Yhteistyön ympäristö • Onnistumisia on kerääntynyt merkittävästi erityisesti sivistystoimialalle, ryhmä myös arvioi itsensä erittäin tärkeäksi ja yhteistyön toimivaksi • Sote -toimialalla ollaan tehty merkittävää tietotyötä ja yhteistyö lähentää toimijoita. Suun terveydenhuollon jatkoselvityksen osalta odotetaan rakenteellista yhteistyötä. • Kunnat haluavat pitää sote-palvelut tiiviimmin omissa näpeissään, yhteistyö sisällöllisempää • Kokonaiskehittämistä vaikeuttaa merkittävästi jatkuva soten tuotanto- ja järjestämisrakenteiden epäselvyys • Varhaiskasvatuksessa yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi, mutta työryhmän luonne on hyvin operatiivinen. Keskeisin hanke on päivähoidon seutuhakeutumisen mahdollistaminen. • Tiukka talousraami edellyttää työryhmäjäseniltä paljon asioita tehtäväksi oman työn ohella, mikä toisinaan hidastaa etenemistä • Eroavuutena muihin seututyöryhmiin myös asiantuntijasihteerin rooli (hypa-toimialalla pitäisi olla yhtä aikaa erikoishammaslääkäri, lääkäri, sosiaalityöntekijä, rehtori ja lastentarhanopettaja), mikä lisää seuturyhmien jäsenten avuntarvetta valmisteluasioissa.

15. Lähiaikojen ja tulevaisuuden ratkottavia ongelmia • Sotepalveluiden järjestämisen ja tuotannon rakennekysymykset • Raja-alueiden palvelusuunnitteluyhteistyön tiivistäminen entisestään • 2014 perusterveydenhuollon rajojen avautuminen, mikä on asiakasvolyymi? • Sivistyspalveluiden hankeviidakon tuominen yhden hallinnan alle • Palveluverkon sovittaminen yhtäältä kasvuun, toisaalta tiivistäminen harvemmin asutuilla seuduilla nk. lähipalvelujen turvaaminen Mitä/mikä on lähipalvelu?

16. Palveluverkkosuunnittelun ja palvelukäsitteiden monimutkaisuus kaupunkiseuduilla Seudulla palveluverkkoa ei voida tarkastella pelkästään yksittäisten kuntien näkökulmasta, koska muuttoliike ja asiointi- sekä työmatkaliike ei seuraa kuntarajoja Verkkoa ei kuitenkaan voida tarkastella kaupunkiseudulla myöskään maantieteellisesti, esim. päiväkoti on 0,5 km säteellä, koska se on todennäköisesti ääriään myöten täynnä. Lisäksi retorisesti esimerkiksi terveyspalveluita pidetään usein lähipalveluina ja ne luokitellaan samoin kuin esim. lähes joka arkipäivä käytettävät varhaiskasvatuspalvelut, vaikka niiden käyttöfrekvenssi on huomattavasti alhaisempi Myös kotona tarjottava hoivapalvelu on selkeästi lähipalvelu, mutta se koskettaa vain murto-osaa väestöstä. Pitäisikö lähipalvelu -käsite purkaa osiin?

17. …jatkuu Onko terveyskeskuslääkäri lähipalvelu? Esimerkiksi 2010 suomalainen on käynyt lääkärissä 1,5 kertaa vuodessa. Mahdollisia ratkaisuja: • Uudet palvelumuodot ja –mallit (mobiili, sähköinen, omahoidon ohjeistus) • Palvelurakenteen muutos • Ennaltaehkäisevien avopalveluiden lisääminen, helposti saavutettavat hyvinvointipisteet • Monituottajuus • Valinnanvapaus • Palveluverkon uudistaminen • Hyvinvointikeskukset Lähteet: THL (Stakes) tilastot, Oulun kaupunki

18. Yhteenveto • Seutuyhteistyö on hyvinvointipalveluissa eri vauhdissa työryhmittäin. • Merkittäviä tuloksia on saatu aikaan vaikeissa olosuhteissa, joissa tulevaisuus on varsin epäselvä. • Sivistyspalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden osalta yhteistyö on jo erittäin pitkällä, sote -yhteistyö edennyt varovaisemmin. • Kaupunkiseudun elinvoimaselvitys tuottanee ratkaisuvaihtoehtoja myös hyvinvointipalveluiden uudenlaiseen organisointiin.

19. Kiitos!