OPSO ry. Kevätpäivät 27-28.3.2019 A mmatillisen koulutuksen rahoituksesta ajankohtaista

1. OPSO ry. Kevätpäivät 27-28.3.2019Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ajankohtaista Erityisasiantuntija Seppo Hänninen

3. Ammatillisen koulutuksen rahoitus 2018 - 2022

4. Painotetun opiskelijavuoden hinnan ja suorituspisteen hinnan muutos, kun rahoitusosuudet muuttuvat, suoritemäärät eivät. Kuvitteellinen esimerkki

6. Mitä uutta rahoituksessa vuonna 2019 ja 2020 • Muu ammatillinen koulutus Koski-palveluun 1.5. lukien • Vuoden 2020 rahoitustiedot • Koski-palvelu, vuoden 2018 suoritteet • Opiskelijavuodet, rahoituksen tarvitsemat tiedot • Tutkinnon osien suoritustiedot • Tutkintojen suoritustiedot • Tilastokeskus • Vuoden 2016 tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2017 lopussa • Vuoden 2018 tutkinnon suorittaneiden pohjakoulutustiedot

7. Palautetiedot • Amis –palaute 1.7.2018 - 30.6.2019 • Koulutuksen järjestäjä vastaa palautetietojen keräämisestä • Vuoden 2018 suoritetiedot taloustiedon keruu – muu ammatillinen koulutus • Seurantaryhmäkohtaisilla lomakkeilla ilmoitetaan toteutuneet opiskelijavuodet

8. Miten rahoitus muuttuu • Uudet tiedot profiilikertoimen laskennassa • Työvoimakoulutus, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, vankilaopetus, • Oppisopimuskoulutuksen tietopohjaOKM:n laskentaperusteasetus 15 § Koulutuksen ja tutkintotyyppien painokertoimia koskevat siirtymäsäännökset • Poiketen siitä, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2018 ja 2019 oppisopimuskoulutuksena suoritetun elintarvikealan perustutkintoon kuuluvan meijerialan osaamisalan, kaivosalan perustutkinnon, lentokoneasennuksen perustutkinnon, liikunnanohjauksen perustutkinnon, logistiikan perustutkintoon kuuluvan kuljetuspalvelujen osaamisalan, maanmittausalan perustutkinnon, rakennusalan perustutkintoon kuuluvan maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisalan, ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnon, ammattisukeltajan ammattitutkinnon, kuljetusalan ammattitutkinnon, lentoasemapalvelujen ammattitutkinnon, maanrakennusalan ammattitutkinnon ja maanrakennusalan erikoisammattitutkinnon perusrahoituksen laskennassa painokerroin on 0,99 sekä oppisopimuskoulutuksena suoritetun hevostalouden perustutkinnon, metsäalan perustutkinnon, metsäalan perustutkintoon kuuluvan metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan, musiikkialan perustutkinnon ja metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon painokerroin on 1,23.

9. Perusrahoitus 2020 • Profiilikertoimet muuttunevat hieman • Koski-palvelun tarkempi tietopohja • Uusia painokertoimia • Siirtymäsäännökset painokertoimissa (mm valmentava koulutus, erityinen tuki) • Opiskelijavuosien määrämuutokset • -> Kustannusryhmien erot hieman tasaantuvat • Kiky-vähennys poistuu • Rahoitusosuus 95% -> 70 %

10. Suoritusrahoitus 2020 • Tutkinnon osien suorituspisteet merkittävä osa suoritusrahoitusta • Tutkinnon suorituspisteet =72 /18 x painokertoimet • Tutkinnon osan suorituspisteet = suoritetut osaamispisteet x painokertoimet -> Pohjakoulutuksen vaikutus ei ”ylikorostu”, koska tutkinnon suorituksista noin 25-33% suorituspisteistä • Rahoitusosuus 5% -> 20% • Lisää suoritusten määrän vaikutusta järjestäjän kokonaisrahoituksessa

11. Vaikuttavuusrahoitus • Vuoden 2016 tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2017 lopussa • Tk:n aineisto valmistunee kevään aikana • Rahoitusosuus 0 % -> 7,5 %, • tasaa kustannusryhmien ja tutkintotyyppien eroja, koska vaikuttavuus kaikissa tutkinnoissa samanarvoista • Amis-palaute • Arvo-järjestelmän aineisto 1.7.2018- 30.6.2019 • Rahoitusosuus 0 % -> 2,5 %, (aloituspalaute 1/4, valmistumisvaihe 3/4)

12. Arvonlisäverokorvaus 2020 • Yksityisille koulutuksen järjestäjille euro-eurosta periaatteella • Tilinpäätökseen perustuen • Valtionosuustoiminnan hankinnat (lyhyt- ja pitkäaikaiset) ja tilavuokrat • Kokonaissumma lähtökohtaisesti samalla tasolla kuin aiemmin. Järjestäjäkohtainen jakauma muuttuu. • n. 27 milj euroa vuonna 2019

13. Perusrahoituksen laskenta, esimerkki järjestäjä X • Perusrahoituksessa muodostuu kullekin varainhoitovuodelle tehtävässä suoritepäätöksessä painotetun opiskelijavuoden hinta jakamalla laskennallisella perusteella jaettava perusrahoitus painotetuilla tavoitteellisilla opiskelijavuosilla. • V. 2018 • 8173,81 €/painotettu opiskelijavuosi • Järjestäjän x perusrahoitus = 224 tavoitteellista opiskelijavuotta x 8173,81 €/opiskelijavuosi x 1,23 - kiky-vähennys = 2,2 milj €

14. Suoritusrahoituksen laskenta, esimerkki järjestäjä X • Suoritusrahoitukseen muodostuu kullekin varainhoitovuodelle tehtävässä suoritepäätöksessä painotetun suorituspisteen hinta (=painotetun tutkintopisteen hinta) jakamalla koko suoritusrahoitus kaikilla suorituspisteillä (=tutkintopisteillä 2018). • V. 2018 suorituspisteen hinta on 23,75 €/piste

15. Kokonaisrahoitus, esimerkki järjestäjä X • Perusrahoitusta tavoitteellisten opiskelijavuosien perusteella 2 233 594 € • Suoritusrahoitusta suorituspisteiden perusteella 153 708 € • Rahoitusta yhteensä v. 2018 2 387 302 € • Tavoitteellisia opiskelijavuosia 224, • Valtionosuusrahoitus /tavoitteellinen opiskelijavuosi v. 2018 10 658 €/opv

16. Rahoituksen laskenta, esimerkki L • Perusrahoituksessa muodostuu suoritepäätöksessä painotetun opiskelijavuoden hinta jakamalla laskennallisella perusteella jaettava perusrahoitus painotetuilla tavoitteellisilla opiskelijavuosilla. • 8173,81 €/painotettu opiskelijavuosi (vuonna 2018) • Suoritusrahoitukseen muodostuu suoritepäätöksessä painotetun suorituspisteen hinta (=painotetun tutkintopisteen hinta) jakamalla koko suoritusrahoitus kaikilla suorituspisteillä (=tutkintopisteillä). • 23,75 €/painotettu tutkintopiste (vuonna 2018)Esimerkissä järjestäjä L saanut tavoitteellista opiskelijavuotta kohti 13 410 731/ 2000 = 6.705 €/ tavoitteellinen opiskelijavuosi

17. Esimerkki: Mikä on laskennallinen rahoitus vuonna 2018 metsäalan perustutkintokoulutuksessa? • Painotetun opiskelijavuoden hinta =8174 €/painotettu opiskelijavuosi • Toteutunut metsäalan perustutkinnon opiskelijavuosi 1.1. -31.12. • Perustutkinto kuuluu kustannusryhmään 4, painokerroin 1,59 • Perusrahoitusta laskennallisesti 1,0 opv x 1,59 x 8174 = 13 000€/opiskelijavuosi • Lisäksi koulutukseen kohdistuu suoritusrahoitusta. • Painotetun suorituspisteen hinta 23,75€/piste • Jos oletetaan, että keskimäärin opiskelu kestää 3 vuotta ja tutkinnon suorittaneella ei ole aikaisempaa tutkintoa- keskimäärin suorituspisteitä muodostuu • Suorituspisteet = 1/3 x 72 x 1,59 = 38,2 • Suoritusrahoitus = 38,2 pist x 23,75 €/pist = 900 € • Yhteensä perus- ja suoritusrahoitus 13.000 + 900 = 13.900 €

18. Esimerkki: Mikä on laskennallinen rahoitus vuonna 2018 metsäkoneenkuljettajan ammattitutkintokoulutuksessa? • Painotetun opiskelijavuoden hinta =8174 €/painotettu opiskelijavuosi • Toteutunut metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon opiskelijavuosi 1.1. -31.12. • Ammattitutkinto kuuluu kustannusryhmään 4, painokerroin 1,59 • Perusrahoitusta laskennallisesti 1,0 opv x 0,85x 1,59 x 8174 = 11 100 €/opiskelijavuosi • Lisäksi koulutukseen kohdistuu suoritusrahoitusta. • Painotetun suorituspisteen hinta 23,75€/piste • Jos oletetaan, että keskimäärin opiskelu kestää 2,5 vuotta ja tutkinnon suorittaneella ei ole aikaisempaa tutkintoa- keskimäärin suorituspisteitä muodostuu • Suorituspisteet = 1/2,5 x 72 x 0,6 x 1,59 = 27,5 pist • Suoritusrahoitus = 27,5 pist x 23,75 €/pist = 650 € • Yhteensä perus- ja suoritusrahoitus 11.100 + 650 = 11.750 € • Verrattuna PT-koulutukseen AT-tutkinnossa rahoitusta 11.750/ 13.900 = n.85 %

19. Miten rahoitus muuttuu vuonna 2019 • Perus- ja suoritusrahoituksen osuudet samat kuin vuonna 2018 (95% / 5%) • Ammatillisen koulutuksen määrärahan lisäys työvoimakoulutuksen siirrosta TEM:ltäOKM:lle n. 29 milj € • Opiskelijavuosilisäys 3000 kohdennetaan työvoimakoulutukseen eli rahoituksen lisäystä vastaava määrä • Profiilikertoimissa vain pieniä muutoksia, keskimäärin 1,095 • Suoritusrahoituksen määrärahan taso jonkin verran suurempi (n. 1,5 milj. €) kuin vuonna 2018 • Tutkintojen määrä oli noin 2100 tutkintoa enemmän vuonna 2017 kuin vuonna 2016 • Pohjakoulutusrakenne oli painottunut enemmän pohjatutkinnon omaaviin. Vuonna 2017 tutkinnon suorittaneissa oli 2700 enemmän niitä , joilla oli aikaisempi pohjatutkinto (vuoteen 2016 verrattuna): vastaavasti ei pohjatutkintoa omaavien tutkinnon suorittajien määrä oli 600 pienempi. • Järjestäjärakenteessa yhdistymisiä 4 kpl -> 5 järjestäjää lopettaa ja 1 uusi järjestäjä aloittaa

20. Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen rahoitus • Rahoituksen lähtökohtana sama taso kuin perustutkintokoulutuksessa • Opiskelijamaksun osuutena on 15 % vähennetty perus- ja suoritusrahoituksesta yhteensä (tutkintotyypin kertoimet) • Opiskelijamaksun suuruus voi olla enintään 25% arvioiduista keskimääräisistä kustannuksista at&eat koulutuksessa • Tutkinnonosan suoritukset ”samanarvoisia” oli aikaisempaa pohjatutkintoa tai ei • Vaikuttavuus samanarvoista kaikessa koulutuksessa • Perusrahoituksen osuuden vähentyessä suoritusten, erityisesti suoritettujen tutkinnonosien painoarvo kasvaa. • Kustannusryhmät tutkinnoittain ja suoritusrahoituksessa myös tutkinnonosittain

21. Koski-palvelun tiedot raportoidaan VIPUNEN-tilastopalvelussa • https://minedu.fi/suoritepaatoksen-valmistelu • Linkki • https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet.xlsb

22. Rahoituksen erityiskysymyksiä

23. Laki 531/2017 30 § Koulutuksen hankinta Koulutuksen järjestäjä voi hankkia järjestämisluvassa määrättyjen tutkintojen osia sekä niihin valmistavaa tutkintokoulutusta, järjestämisluvan mukaista muuta koulutusta sekä 27 §:n 1 momentissatarkoitettua oppisopimuskoulutusta toiselta ammatillisen tai muun koulutuksen järjestäjältä, muulta julkiselta taholta taikka muulta yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä. Lisäksi opiskelijan yksilöllisten valintojen mahdollistamiseksi koulutuksen järjestäjä voi järjestämisluvan mukaisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen yhteydessä hankkia myös muita kuin järjestämisluvan mukaisia tutkintojen ja koulutuksen osia sekä osaamisen hankkimisen tukitoimia edellä mainituilta tahoilta. Tutkinnon tai koulutuksen osan osaamisen arviointi voidaan kuitenkin hankkia vain järjestämisluvan saaneelta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä tai vastaavan luvan saaneelta muun koulutuksen järjestäjältä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat 1 momentissa tarkoitetut tutkinnot, tutkinnon osat ja koulutus järjestetään tämän lain mukaisesti. Huom. Ei mahdollista koko tutkinnon hankkimista kokonaan toiselta koulutuksen järjestäjältä paitsi laajennetun oppisopimuskoulutuksen kohdalla.

24. 31 § Maksullinen palvelutoiminta • Koulutuksen järjestäjä voi järjestää tässä laissa tarkoitettuja tutkintoja ja tutkinnon osia, niihin valmistavaa tutkintokoulutusta sekä valmentavaa koulutusta maksullisena palvelutoimintana, jos kyseessä on 30 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta. • Huom. Ei mahdollista koko tutkinnon myymistä maksullisena palvelutoimintana toiselle koulutuksen järjestäjälle tai muulle ostajalle paitsi laajennetun oppisopimuskoulutuksen hankinnassa. • Henkilöstökoulutus ei lain 531/2017 mukaisesti järjestettynä ole maksullista palvelutoimintaa- muu kuin tutkintokoulutus myytynä suoraan työantajille tai muille organisaatioille on kilpailuolosuhteissa tapahtuvaa taloudellista toimintaa, arvonlisäverollista eikä koulutuksen järjestäjä voi käyttää valtionosuutta tähän koulutukseen • Henkilöstökoulutuksena järjestetyn järjestettävän tutkintokoulutuksen VOS on laskennallisesti 50% omaehtoisen koulutuksen VOS:ta.

25. Koulutuksen hankinta • Opiskelija suorittaa HOKS:n mukaista kokonaisuutta, jossa • koulutuksen hankintana osa HOKS:sta • Koulutuksen järjestäjä hankkii toiselta koulutuksen järjestäjältä = ostajan vos-rahoitteista toimintaa • Koulutuksen järjestäjä, jolta hankitaan = maksullista palvelutoimintaa, rahoituskoodi aina muuta kautta rahoitettu sekä opiskelijavuosissa että suorituksissa, • Koski –tiedossa linkitetty ostajan opiskeluoikeuteen tai • ostaja merkitsee hankinnan kautta tunnustetut suoritukset rahoitukseen oikeuttavaksi • Suoritteet kirjautuvat molemmissa tapauksissa ostajan rahoitukseen oikeuttavaksi suoritteeksi

26. Ammatillisen koulutuksen taloustiedonkeruun rakenne ja sisältö Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisesti ilmoitettavat kustannukset ja tuotot Lomake 1 R92 Järjestäjällä 1 lomake Ammatillisen koulutuksen opetuskustannukset ja tulot seurantaryhmittäin Lomake 2 R12 Järjestäjällä 1 - 37 lomaketta Yhteenvetolomake Lomake 1 + Lomakkeet 2

28. Huom. Koulutuskorvaukset ovat sisältyneet ilmoitettuihin opetuskustannuksiin. Tämä on erikseen kerättävä tieto

34. Seurantaryhmäkohtainen lomake 2 - R12- järjestäjällä 1-37 kpl

37. Seurantaryhmien muodostuminen- järjestäjällä 1-37 kpl

38. Seurantaryhmien luokittelu tutkinnoittain

39. Esimerkki seurantaryhmistä, Excel seurantaryhmälistaus liitteenä

40. Muun ammatillinen koulutus suoritetiedot vuodelta 2018 Koulutuksen järjestäjän OKM:n valtionosuudella rahoitetun muun ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet ilmoitetaan omilla seurantaryhmä -lomakkeillaan ammatillista osaamista syventävästä tai täydentävästä koulutuksesta ja ammatilliseen tehtävään valmistavasta koulutuksesta: Seurantaryhmät: 94090 Ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus (laki 531/2017 8§ 1-kohta) 94095 Ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus (laki 531/2017 8§ 2-kohta)

41. Muun ammatillisen koulutuksen suoritteet ilmoitetaan kyselylomakkeen mukaisilla rahoituksen laskentaan tarvittavilla erittelyillä. • S4.7, S5.7, S6.7, S7.7, S8.7 Opiskelijavuodet • Toteutuneet opiskelijavuodet ilmoitetaan jaettuna vankilaopetukseen V1.5, oppisopimuskoulutukseen V1.2 ja luokkaan V1.1 , joka sisältää muut kuin edellämainitut V1.2. -V1.5. Määrät ilmoitetaan desimaalilukuna (tarvittaessa kolmen desimaalin tarkkuudella). • Kussakin ryhmässä opiskelijavuodet eritellään omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen sekä työvoimakoulutukseen. Lisäksi ilmoitetaan mahdolliset koulutuksen järjestäjän asuntolassa muun ammatillisen koulutuksen yhteydessä toteutuneet maksuttoman majoituksen opiskelijavuodet. Omaehtoisella tarkoitetaan tässä muuta kuin henkilöstökoulutusta tai työvoimakoulutusta.

42. Opiskelijavuosi on 365 kalenteripäivää. Opiskelijavuosikertymä lasketaan opiskelijoiden opiskelujaksojen osa-aikaisuudella kerrottujen kalenteripäivien summana. Opiskelijan opiskelujakson osa-aikaisuus lasketaan siten, että koulutuksen aloitus- ja päättymispäivien väliselle ajalle lasketaan osaamisen hankkimispäivien määrä keskimäärin viikkoa kohden (maks. 5) ja jaetaan tämä luku 5:llä. Jos koulutuksen kesto on alle viikon, lasketaan koulutuksesta opiskelijavuosikertymään osaamisen hankkimispäivien lukumäärä aloitus- ja päättymispäivä mukaan lukien. • Ammatilliseen tehtävään valmistavassa koulutuksessa voi koulutuksen järjestäjän päättämänä opiskelujaksoon sisältyä alle 4 viikon mittaisia keskeytyksiä (lomajaksoja). Jos lomajakso kestää yli 4 viikkoa, ylimenevää loma-aikaa ei lasketa mukaan opiskelijavuosikertymään. • Jos muuta ammatillista koulutusta järjestetään oppisopimuskoulutuksena, opiskelujaksossa ei ole koulutuksen järjestäjän päättämiä keskeytyksiä. Vuosiloma lasketaan opiskelijavuosikertymään.

43. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän ALV –korvaus ja toiminnan erittelyt Oikeuttaa alv-korvaukseen Ei oikeuta alv-korvaukseen • esim. arvonlisäverottomana myydyn tutkintokoulutuksen kustannukset ja niihin sisältyvä alv. • Opetuksen yhteydessä tuotettujen tuotteiden ja palvelujen tuotot ylittävien kulujen alv osuus Opetushallitus

44. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää kirjanpito siten, että alv-korvaukseen oikeuttava alv-kulu voidaan kirjanpidosta raportoida tilinpäätöksen mukaisena Kaksi pääperiaatetta: • Bruttoperiaate, jossa kuluihin sisältyvä alv kirjataan suoraan tuloslaskelmaan kuluksi tai sisältyy taseen aktivoituihin menoihin. • Nettoperiaate, jossa alv vähennetään kuluista tuloslaskelmassa sekä menoista taseen aktivoinneista (ammattikorkeakoulujen käyttämä menetelmä). Arvonlisäverokompensaatiokirjauksia varten perustettu tarvittavat tasetilit Opetushallitus

45. ALV-korvaukseen oikeuttavien kulujen ilmoittaminen OPH:lle • Arvonlisäverot ilmoitetaan taloustietojen kyselyn yhteydessä asianomaisissa kohdissa järjestäjäkohtaisella lomakkeella1/R92 eriteltyinä valtionosuustoimintaan ja muuhun toimintaan sekä käyttömenojen että investointien osalta. • Kirjapidossa arvonlisäverokorvaukseen oikeuttava toiminta on tullut erottaa järjestäjän muusta toiminnasta yksikkö/toiminto-tunnisteella tai muulla laskentatunnisteella. • Järjestäjän kirjanpitojärjestelmästä tulostetaan raportti, joka sisältää arvonlisäverottomat kulut/investoinnit sekä kuluihin ja aktivoituihin menoihin (investoinnit) sisältyvät verottoman toiminnan arvonlisäverot tai muu vastaavat tiedot sisältävä raportti. • Raporttiin lisätään teksti, jossa todetaan seuraavasti: ”Vakuutamme, että raportissa ilmoittamamme arvonlisäverot kuuluvat opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituslain 32 i § :n mukaisiin ammatillisen koulutuksen koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin tai toimitilavuokriin”. Opetushallitus

46. Ilmoituksen ja raportin allekirjoittaa koulutuksen järjestäjän nimenkirjoitusoikeuden omaava. Allekirjoitettu arvonlisäverokulujen vahvistusilmoitus lähetetään tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen Opetushallituksen kirjaamoon • Tiedot tulee ilmoittaa Opetushallitukselle 30.6.2019 mennessä • Postiosoite: Opetushallitus /Valtionosuudet, PL 380, 00531 Helsinki, Sähköpostiosoite: kirjaamo@oph.fi

47. Kunnan tai kuntayhtymän yksityiselle koulutuksen järjestäjälle luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden arvonlisäverokorvaus • Yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle voidaan lisäksi hakemuksesta myöntää kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta korvaus, joka vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää. • Hakemukset toimitetaan Opetushallitukselle em. osoitteella

48. Mikä lasketaan henkilöstökoulutukseksi? • Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan tietyn työnantajan henkilöstölle järjestettävää koulutusta, joka on osin työnantajan rahoittamaa ja osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti rahoitettua. • Henkilöstökoulutus eroaa muusta ammatillisesta koulutuksesta siten, ettei siihen ole vapaata hakeutumisoikeutetta, vaan työnantaja päättää opiskelijoiden valinnasta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Työnantaja voi edellyttää, että henkilöstökoulutukseen sisältyy työnantajan tarpeiden mukaisia sisältöjä. • Tutkintotavoitteisen henkilöstökoulutuksen opiskelijavuosista ei myönnetä perusrahoitusta, mutta suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksissa henkilökoulutuksen suoritteet otetaan huomioon täysimääräisinä. Henkilöstökoulutuksessa koulutuksen järjestäjällä on oikeus kerätä maksuja työnantajalta. Henkilöstökoulutuksen julkinen rahoitusosuus on 50 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta.

49. Omaehtoisen ja henkilöstökoulutuksen vertailua

50. Muu ammatillinen koulutus