Geronteknologia

1. Geronteknologia • Geronteknologia lähtöisin Hollannista 1990-luvun alussa • Geronteknologia/ geroteknologia (kielitoimisto) • Yhdysvalloissa Assistive Technology (design for all)

2. Geronteknologia Suomessa • Suomi (Stakes) mukana eurooppalaisessa yhteistyössä: • hallitusten välisissä yhteistyöhankkeissa • Euroopan teknologian arviointiverkostossa (ETAN) • geronteknologian yhdistyksessä

3. Geronteknologian roolit(Graafmans & Taipale 1998) • ongelmien ennaltaehkäisy • vahvuuksien korostaminen ja hyödyntäminen • heikkenevien kykyjen kompensointi • hoivatyön tukeminen • tutkimuksen edistäminen

4. Geronteknologian sovellusalueet • informaatio • vuorovaikutus ympäristön kanssa • ikääntyminen ja terveys • turvallisuus ja arkielämän laatu

5. Itsenäisen selviytymisen tukemisen alueet • päivittäistoimet kotona ja kotipiirissä • yhteydenpito, kanssakäyminen, keskustelu • liikkuminen kodin ulkopuolella • turvallisuus • sos.- ja terv.-palvelut- asiointi ja saatavuus • pankki-, kauppa- ja muut palvelut • kulttuuri-, viihde- ja virkistyspalvelut • yht.kunnall. osallistuminen ja vaikuttaminen

6. Esimerkkejä • Evita-järjestelmä • Sävelsirkku • Kotiapuri • Kotihoito Effika • turvaranneke ja IST-ranneke • Älyvaatteet • Ateria-automaatti

7. Esimerkkejä vaikutuksista • omahoito vähentää käyntien määrää hoitopaikassa • henkilökunnalta kuluu aikaa arvojen seuraamiseen ja palautteen antamiseen • vähentää vähemmän koulutetun henkilökunnan tarvetta • seniorin mielenkiinto vähenee alkuinnostuksen jälkeen

8. Teknologia ja etiikka • teknologia voi olla eriarvoistavaa • pyrkii korvaamaan ihmissuhteita • ymmärrys ikääntyneistä, heidän tarpeistaan ja teknologian vaikutuksista heidän elämäänsä on puutteellista • geronteknologian yhteys yhteiskunnassa vallitsevaan ns. aktiivisuuskulttiin • web-palvelinten sisällön laatusertifikaatti (HON-säätiö) ja eettiset toimintaohjeet (IHC)

9. Laadun arviointi • FinOHTA, Stakes: tuottanut verkossa olevien terveyssivustojen arviointijärjestelmän (kolmivaiheinen arviointijärjestelmä) hyväksytyille MedCERTAIN- merkki • Turvapuhelinpalvelujen laatukriteerit, Teknillinen korkeakoulu, Lahti

10. Arviointikriteerit 1/2(Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2001) • teknologinen ratkaisu edistää ikäihmisten kanssakäymistä keskenään ja muiden ikäryhmien välillä • edistää liikkumista kotona ja kodin ulkopuolella • edistää todettujen tautien hoitoa, ennaltaehkäisyä ja turvallisuuden tunnetta • keventää omaisten ja hoitajien taakkaa

11. Arviointikriteerit 2/2 5. vaikuttaa palvelurakenteeseen 6. edistää pankki-, kauppa- ja muiden palvelujen saatavuutta 7. johtaa viennissä menestyviin tuotteisiin 8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi

12. Ikääntyneet teknologian käyttäjinä • teknologiavastaisuus, teknologiapelko, onko sitä? • kyse on teknologian sopivuudesta kaikille ikäryhmille, design for all • ei leimaavuutta • puhelinsukupolvi • käyttäjänäkökulma esiin, ei vain ”asiantuntijat” ja nuoret käyttäjät

13. Henkilökunnan valmiudet ½ (Lapveteläinen ym. 2006.) • postikysely, 22 kuntaa, n=1183 • käytössä olevat laitteet: pöytätietokone, lankapuhelin, matkapuhelin, telefaksi • ¾:lla mielestään hyvät valmiudet; etenkin nuoremmilla ja esimiesasemassa olevilla, ja kotipalvelun henkilökunnalla heikoimmat

14. Henkilökunnan valmiudet/ ranneke 2/2 (Rauma 2004) • hälytyksen syytä ei tarkistettu • jätetään vastaamatta • tarpeetonta valvontaa • hyvinvointiranneketta ei osata käyttää • ei osattu käyttää, ei huoltaa (laite löysällä, toimimattomuutta ei havaittu, ei puhdisteta, ei osattu vaihtaa pattereita, uskotaan vesitiiviiksi) • kieltainen asenne

15. Lisää ajankohtaista tietoa • www.picosystems.fi • www.gerontechnology.nl • Lapvetelänen P., Grönroos E., Turunen H. & Perälä M-L. Tieto- ja viestintätekniset valmiudet kotihoidossa saumattomien hoito- ja palveluketjujen mahdollistajana. Stakes, Raportteja 3/2006.